perjantai 3. huhtikuuta 2015

Treenejä ja ystäviä

Viime viikolla minulla oli neljän päivän treeniputki, ja lauantaina spinningin jälkeen olinkin aika väsynyt; kropassa jyrän alle jäänyt olo, mutta silti olin onnellinen. Jannan kanssa tehty yläkroppatreeni tuntui lapojen välissä, rintalihaksissa, ojentajissa, kyljissä. Torstain pilates+spinning tuntui etureisissä, lonkan koukistajissa ja syvissä vatsalihaksissa.

Keskiviikkona olin pitkästä aikaa uimassa ja se oli tosi mukavaa. Sujuvuuskin aika mukavaa. Vauhti pysyi koko ajan tasaisena. Uin 75min 1400 m. Siitä oli hyvä jatkaa päivää mm. käymällä pankissa, Luontaistuntija-liikkeessä ja ostamassa uudelle avustajalle luettavaksi läjä lehtiä Ennen asiakkaita ehdin syödä salaatin, vähän polttoaineeksi koneeseen jaei muuta kuin asiakkaita hoitamaan.

Torstaina olin Iiriksessä myyjäisissä kymmenestä neljään, joten kodin kautta illan treeneihin. Iraa sijaisti Sanna. Spinningissä oli ehkä vähän kevyempi ohjelma, palautukset oli neliminuttisia tuntuen jopa vähän pitkiltä. Oli kuitenkin mukavaa polkea ja jättää arjen tohinat taakseen.

Rollerissa keskityttiin jalkojen rullailuun. Kävimme mm. pohkeet, etureidet, ulkoreidet, sisäreidet yksityiskohtaisesti läpi. Pysyin Sannan ohjauksessa hyvin mukana paremmin kuin spinningissä.

Pilateksessa käytimme joissakin liikkeissä mukana kilon käsipainoja. Liikkeitä tuli paljon lonkan koukistajille. Jotkut liikkeistä vaativat todella paljon koordinaatiota ja vartalon hallintaa. Pysyin mukavasti ohjauksessa mukana ja Sannan tarvitsi vain parissa kolmessa liikkeessä ohjata kädestä pitäen. Lopuksi oli loppurentoutus. Tuntui hyvältä kävellä Oton kanssa kotiin kiireisen päivän jälkeen.

Perjantaina totesin jalkojen olevan kipeät ja väsyneen tuntuiset, joten sovimme Jannan kanssa yläkroppatreenistä. Aloitin tutusti lämmittelyn crossarilla, jonka jälkeen menimmekin yläkerran saliin treenaamaan. Se oli mukavaa vaihtelua.

Tehdyt liikkeet:
(GPF-laitteet 3 sarjaa per liike, 10-14 toistoa
- Rintaprässi (liike kävi oikeaan ranteeseen ja Janna arveli sen johtuvan siitä, että pyrin laskemaan oikean käden kyynärpäätä liian alas ja ns taitoin rannetta sen takia turhan paljon) 23kg
kulmasoutu 35kg (ensiksi aloitin kevyemmällä, mutta liian helppoa, joten...)
pystypunnerrus 23kg ns pystyotteella kahvoista (Liikkeestä ei ole jäänyt mitään erityisempää mieleen)
pec deck suorin käsin 17kg veti oikeaan hauikseen jotenkin ja koitin taas kääntyä vasemmalle)
alataljasoutu 29-35kg (vaihtelimme oteleveyttä ja kapeimmalla otteella pystyi tekemään 35 kilolla hyvinkin, vaikka taljan vaapuntaa pitikin hallita eri tavoin)
ylätalja eteen myötäotteella leveällä otteella 23-35kg (eka sarja niskaan, mutta oikea puoli laahasi pahasti perässä. Eteen vedot sujui jopa oikeallakin kädellä huomattavasti paremmin)
vartalon kiertolaite istuen jossa alavartalo kiertyi 23kg (jostain syystä tykkäsin liikkeestä/laitteesta tosi paljon. Sain liikkeen tuntumaan hyvin kyljissä selän puolelta.)
ojentaja taljassa tangolla 29kg (Janna "vartioi" ettei kroppa lähde heilumaan ja että kyynärpäät pysyivät vartalossa kiinni.)
Lopuksi hiihtoergolla loppuverryttely. Oli hyvä treenannut olo, joten suihkun kautta Liioliin luo. Kiitos Janna treenistä ja ens keskiviikkona pääsen taas hikoilemaan, yes!

Lähtiessäni Vidasta vesisade oli alkanut. Onneksi matka jatkui autolla, joten emme Oton kanssa kastuneet. Liioliin luona valmistimme salaatin ja täytettyjä paprikoita. Ruokailun jälkeen nautimme teetä ja appelsiinisuklaakakkua. Aika kului mukavasti rupatellen ja käsitöitä tehden. Sain Liiolilta ilahdutushaasteen myötä niinestä ja puuhelmistä itse tehdyn korun. Kiitos korusta ja mukavasta alkuillasta Liiolii!

Lauantaiaamuna reippaana sängystä ylös. Testailin olisiko sykemittari tehnyt ihmeparantumisen, mutta ei. Yritin vielä spinnusalissakin, mutta uskottava oli, ei se paska vaan toimi. Kotiin päästyäni postia taas valmistajalle, huoh! Joka tapauksessa oli kiva polkea ja yllättävän hyvin jalatkin jaksoi työstää, spurteissa oli vähän hyytymistä havaittavissa. Tanjan innostavalla ja hyväntuulisella ohjauksella oli kiva laskeutua hikoillen viikonlopun viettoon :D Päälle saunahetki rupatellen.

Iltaa vietimme ystäväpariskunnan luona. Söimme hyvän uunilohi kasvispedillä -aterian kera valkoviinin. Jälkkärinä kahvin ja teen kanssa omenapannaria ja vaniliajäätelöä sekä Liiolillekin viemää appelsiinisuklaakakkua. Ilta jatkui rupatellen pikkutunneille saakka vähän juomiakin maistellen. Aamulla väsy ja pienoinen jomotus päässä, mutta mukava rento ilta. Kiitos Ystäville.

Viikonloppuun mahtui pala myös kulttuuria, sillä kävin katsomassa Iiriksessä näkövammaisten nuorten tekemän Pihlan vuosi -musikaalin. He ovat käsikirjoittaneet esityksen, sanoittaneet, sovittaneet, säveltäneet esitetyt laulut ja musiikit itse. Esitys oli hyvä etenkin laulujen sanoitusten, sävellyksien ja soiton puolesta. Esityksiä tulevina viikkoina on ainakin Tampereella ja Turussa. Taisipa Iirikseenkin tulla vielä lisänäytöksiä tai ainakin lisänäytös.

Mukava loppuviikko siis johon mahtui niin treenausta kuin ystävienkin tapaamista. Siitä olikin kiva aloittaa uusi viikko, ja nyt ollaankin täällä mökillä nauttimassa ja näköjään myös sotkemassa unirytminsä totaalisesti :DD

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Maaliskuun treeniyhteenveto

Niin se maaliskuukin jo mennä hurahti, joten on yhteenvedon aika:
Maaliskuussa kävin kuudesti spinningissä, josta olen todella iloinen.
Valitettavasti pt-treeneissä oli todellinen peruutusten kuukausi, joten vain kahdesti pääsin Jannan ohjaukseen.
Kuukauteen mahtui muutama pitkä mukava ja reipas kävelylenkki sekä pari ratsastuskertaa. Kerran löysin itseni polskuttamasta uima-altaassa :D
Torstai-iltoihin kuului spinningin lisäksi roller ja pilates ja yhtenä lauantaina kävin spinningin lisäksi pumpissa.
Maaliskuun eka viikko meni vähäisellä liikunnalla, mutta kolmeen viikkoon olen tyytyväinen. Toivottavasti huhtikuussa saan vielä ehjemmän treenikuukauden. Tarkoittaa mm. sitä ettei koko pääsiäisen seutua taivaalta sataisi isoja jalkarättejä, jotta päästäisiin reippailemaan noille loskaisille metsäteille :D Saavuimme nimittäin tänään mökille pääsiäisen viettoon. Koska on luvattu kurjaa säätä olen varautunut useammalla käsityömahdllisuudella :) Ja voisinhan olla reipas ja ottaa tuon 10 kilon kahvakuulan naulakon alta käyttöön :d

Tässä vielä kulunut maaliskuu tilastoin ja luvuin. Valitettavasti aika monesta treenistä puuttuu sykelukemat. Sykemittari ei ole kohta kahteen viikkoon toiminut latauksista ja uudelleen yhdistämisestä huolimatta. Raivostuttava vehe, ja arvatkaa vain haluanko toimivan sykemittarin 16. päivä olevaan spinning-maratoniin??? :)
Treenit
1.3. 17..15 Lenkki 1 h 16 min 6.35 km (5 km/h)
11.3. 11.10 Haahuilulenkki 2 h
12.3. 17.30 Spinning 55 min 18.35 Roller 35 min 19.15 Pilates 55 min
13.3. 11.00 Pt-treeni 1 h 20 min (crosstrainer 20 min+ treeni 63min, maksimisyke keski143bpm ja maksimisyke191bpm)
14.3. 9.30 Pumppi 55 min (375 cal, keski127, maksimisyke158) 10.35 Spinning 55 min (553 cal, keski153, maksimi181) 14.30 Lenkki 1 h 8 min 5.40 km (4.7 km/h, 532 cal, keski133 ja maksimi150)
15.3 14.00 Ratsastus 1 h 19.15 Lenkki 2 h 5 min 9.88 km (4.7 km/h, 877kcal, keski123bpm ja maksimisyke146bpm)
16.3. 11,00 Lenkki 1 h 32 min 7.62 km (4.9 km/h, 557 kcal, keski123bpm ja maksimisyke139bpm)
19.3. 17.30 Spinning 55 min (502 kcal, keski143bpm ja maksimisyke 175bpm) 18.35 Roller 35 min 19.15 Pilates 55 min
21.3. 10.35 Spinning 55 min (571 kcal, keski148bpm ja maksimisyke176bpm)
22.3. 14.00 Ratsastus 1 h 18.30 Lenkki 1 h 53 min 8.82 km (4.7km/h)
25.3. 10.15 Uinti 75 min 1400 m
26.3. 18.30 Spinning 55 min 18.35 Roller 35 min 19.15 Pilates 55 min
27.3. 13.00 Pt-treeni 75 min (yläkroppa)
28.3. 10.35 Spinning 55 min

Ja nyt keitän mukillisen yrttiteetä ja laitan pieneen kuppiin muutaman lumimantelin, ota neulomuksen ja neuloessani luen blogikirjoituksianne pitkästä aikaa kaikessa rauhassa ilman kiirettä tai treenauksesta aiheutunutta hyvää väsymystä.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Myyjäisissä

Helmikuun lopulla rottinkikerhossa heitettiin ilmoille idea järjestää myyjäiset. Ryhmässä on todella taitavia käsityön taitajia. Heiltä syntyy upeita koriste-esineitä, koruja, poppanoita, neuleita, koreja, keramiikkaa jne. Itse olen vasta-alkaja heidän rinnallaan, mutta päätin rohkaistua ja valita käsitöitäni myytäväksi. Vielä jännemmäksi homman teki se, että olin itse myymässä niitä.

Myyjäiset pidettiin eilen Iiriksessä (näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus), joka sijaitsee Itäkeskuksessa. Mainontaa ei saa tehdä talon ulkopuolisin kyltein. Itse mainostin tapahtumaamme Facebookissa, jossa aika moni kaveri työskentelee Iiriksessä tai käy siellä usein. Myyntipisteemme oli IIriksen pääovien läheisyydessä infon takana olevassa aulassa. Työntekijät olivat saaneet tiedotteen omaan sähköpostiinsa. Talossa oli myös jokin seminaari.

Minulla on kertynyt jonkin verran neulomiani huiveja, jotka laitoin myyntiin. Kevättä vasten ei ehkä paras ajankohta, ei nimittäin mennyt yhtään kaupaksi. Neuletöiden hintoja olen ehkä jonkin verran oppinut hinnoittelemaan huomioiden lankojen hinnat. Vaikeaa se on. Materiaalikulut+työ. Työn hinnan arviointi on hankalaa. Neuletöitähän olen myynyt joitakin tuttaville ja ystäville. Ja huiveja on aikaisemmin ollut kaverillani myynnissäkin.

Keramiikan hinnoittelu oli todella vaikeaa. Itse savihan ei paljoa maksa, mutta lasitteet jo ovatkin arvokkaampia, ja onhan keramiikan valmistuksessa paljon työvaiheita, työstö, kuivuminen, raakapoltto, lasitus ja lasituspoltto ennen kuin työ on valmis. Sain myydyksi ruskean koiramukin ja siihen sopivan ruskean aluslautasen sekä punaisen pikarin. Lisäksi myynnissä oli tiistaina valmistunut ovaalin muotoinen rottinkikori. Sen ostaja vaikutti erittäin tyytyväiseltä löytöönsä. Se lämmitti mieltä.

Täysin sokeana oli vaikea tietää milloin joku katseli töitä ja milloin ei. Eikä tuntunut mielekkäältä höpötellä koko ajan mitä esillä oli. Tahtomattakin heikkonäköiset myyjät oli hiukan paremmassa asemassa, pystyivät nappaamaan asiakkaan omia töitään ihastelemaan. Ja tämä ei sitten ole mikään kateellisen ihmisen kirjoittamaa, vaan havainto. Ja siksipä, jos vielä menen myymään itse tuotteitani avustajan mukana olosta on varmasti hyötyä. Joka tapauksessa mukava kokemus eikä se myyminen niin kamalalta tuntunutkaan.

Aamupäivään mahtui iloinen jälleennäkeminen, nimittäin Oton ensinmmäisen hoitoperheen isäntä tuli moikkaamaan meitä. Alkuun Otto oli vähän hämmentynyt, mutta sitten pyöri jo selällään isäntänsä jaloissa rapsutuksista nauttien. Ja isännän tehdessä lähtöä piti pari kertaa kaihoisasti ulahtaa paikaltaan. Hienoa, että nyt pikatapaaminen järjestyi. Onhan Otto ollut minulla kohta jo pari vuotta. Ja Otto sai ison solmuluun, jonka sitten herkuttelee pääsiäisenä mökillä. Nyt se tuossa unihaukkuu, mitä lie unia katselee :)

Tiistaina sain valmiiksi tosiaan ovaalikorin ja aloitin isoa pyöreää koria, jonka punon vain tarjotinkorkeuteen. Ehdin leikkaamaan siihen jo pystyloimet. Ohjaajamme päätteli sienikorin ulkoseinät, vielä väliseinien viimeistely ja sitten se on valmis. Keramiikassa puolestaan teepannun teko jatkui, nyt sain siihen kannen ja nokan. Kannen teossa olikin oltava tarkkana, että savi pysyi yhtä kosteana pannun suusta kuin itse kannustakin, jotta kutistuisi kuivuessaan tasaisesti saman verran. Tein kannen makkaratekniikalla. Nokassa käytin sabluunaa. Ensiksi kaulitsin tasaisen levyn, josta leikkasin nokan. Se kiinnitettiin pannuun lietteen avulla. Tein nokan kohdalle ennen nokan kiinnitystä siiviläreiät. Ensikerralle jäi vielä kahva.

Villapaitaa olen neulonut joka päivä muutaman kerroksen. Eilenkin se oli mukana myyjäisissä hiljaisien hetkien ajan vietteeksi. Vartalo-osaa on neulottu kohta 20 centtiä, joten vielä neulottavaa riittää. Olen miettinyt jopa jonkin välityön tekemistä :D Mitä sääennustuksia olen seurannut ei mökkisäät taida pääsiäisenä kovin kaksiset olla, joten neulomiselle aikaa riittää.

Maanantaina valmistin peston pitkästä aikaa itse ja onnistuikin hyvin. Broilerin rintafileet maistuivat riisin ja peston kanssa herkullisilta, joten tyytyväisin mielin korvalääkärin kautta Silmukkasisko-tapaamiseen. Korvalääkärissä korvista imettiin vaikut pois ja vasemman korvan kuulokin palautui. Ah, mikä helpotus!

Tavattiin Silmukkasiskojen kanssa Villa lanka-nimisessä lanka- ja taidekaupassa. Siellä istuimme sohvilla neulomassa, rupattelemassa teestä, kahvista ja pikkupurtavasta nauttien. Lopuksi kiertelimme tutkailemassa kaupan valikoimaa ja kahta lankaahan sieltä mukaan läks. Mukava pari tuntinen sujahti vauhdilla.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Tölttiä ilman jalustimia

Aamulla heräsin vasen korva tukossa ja olen yrittänyt hillitä vilkasta mielikuvitustani proteesin irtoamisesta tms. otoskleroosiin liittyvästä. Järki sanoo, että korva tuntuu tukkoiselta, se tuntuu samanlaiselta kuin viime vuoden helmikuussa jolloin viimeksi kuulo läks vaikun takia. Varasin lääkärin ja ajan sain huomiselle iltapäivälle. Sen verran toistaitoinen olotila, että en uskalla yksikorvaisena lähteä Oton kanssa kahdestaan Vidaan pt-treeneihin, joten taas jouduttiin treeni perumaan. Sanoinkin Jannalle, että perjantaina tulen vaikka pää kainalossa treenaamaan :) Eihän nyt niin hyvää tuuria voinut olla, että olisin saanut lääkäriajan ennen pt-treeniä. Harmittaa, mutta elämä on. Onneksi kuitenkin tämän viikonlopun liikkumiset toteutui suunnitellusti.

Viileä päivä, mutta kolme tuntia ulkoilmasta nauttien. Ratsastus jännitti yksikorvaisena, kentän vieressä oleva tie on aika vilkasliikenteinen, joten Letun ääni hukkui välillä autojen meteliin, etenkin silloin kun ratsastimme vasen korva keskikenttään päin. Emme kuitenkaan tinkineet tuntisuunnitelmasta. Tiina ratsasti ilman satulaa terapiavyöllä, jossa jalustimet. Minullakin se on kuulemma jossain vaiheessa edessä. Sitäpä sitten odotellessa :D Tänään ratsastin pappa Fengurilla pitkästä aikaa. Ratsastimme paljon ilman jalustimia hakien jalkojen oikeaa asentoa. Aluksi kuljimme ilman jalustimia vain käynnissä, mutta sitten myös töltissä. Aluksi se tuntui pelottavalta, tai ehkä ennemminkin ajatus siitä. Ja kun töltättiin, ei se niin kamalaa ollutkaan. Välillä siirrettiin käyntiin ja korjattiin istunta. Kun sain jalat riittävän taakse istunta parani huomattavasti ja töltissäkin rentous ilman jalustimia löytyi. Jos töltti nopeutui helposti asento horjui ja tuli etukönötystä, mutta hiljalleen horjuminen ja könötys väheni ja onnistuin vauhdissa ottamaan rentouden uudelleen.

Kokeilimme myös laukan nostoja. Jännitin eikä Fengur laukannut, meni sellasta pikatölttiä tikuttaen. Ehkä kuulemattomuudellakin oli osuutensa että en saanut itseäni rennoksi ja nostamaan laukkaa. Kenttäkin oli tosi kova eikä meidän kärkihevonenkaan mielellään laukannut. Tiinan Aaveella ei ongelmia. Kyllä ihailen Tiinan rohkeutta ja taitavuutta ratsastaa ilman satulaa koko tunnin ja tehden vieläpä sitä kaikissa askellajeissa, myös ravissa. Fengurhan ei ravaa laisinkaan, joten sitä en "päässyt" tai "joutunut" kokeilemaan ilman jalustimia. Laukan nostot, tai ne yritykset tehtiin jalustimet jalassa.

Kiva oli ratsastaa ja mahtavaa kun saimme uusia haasteita ja onnistuen mukavasti. Hyvällä mielellä kotiin valmistamaan ruokaa: perunamuusia ja kuhaa. Illalla vielä liki parin tunnin lenkki Marian ja koirien kanssa. Reippailtiin 8.8 km. Oli mukavaa kävellä raikkaassa kevätillassa lumihiutaleiden leiaillessa hiljalleen. Ja mikä parasta tässä yksikorvaisena liikkumisessa, minun ei tarvinnut huolehtia reitistä eikä turvallisuudesta. Saatoin tepsuttaa rennoin mielin Marian pitäessä meidät kartalla. Tokihan myös ihanaan lenkkeilyyn kuuluu mailman parantaminen ja tuo liki parituntinen menikin todella nopsaan. Ihan ihmeteltiin kun todettiin kellon olevan jo puol yhdeksän.

Eilisen aloitin spinningtunnilla. Avokki ja uusi avustajamme vei minut Vidaan kauppareissullaan. Ehdin hyvin paikalle ja pyörän selässä olin jo ennen ohjaajan saapumista. Tanjalla oli nyt uusi ohjelma, jossa viisi työvaihetta. Eka työvaihe kesti 6 min ja loput 8 min. Musiikki aika teknovoittoista ja viimeisessä työvaiheessa tahtia antoi 8 minuutin instrumenttaalinen jumputusbiisi :D Kaikenkaikkiaan mielestäni tunti oli kohtuullisemman nopeatempoinen paria hitaampaa mäkeä lukuun ottamatta. Teimme myös kiihdytyksiä muistaakseni neljännessä työosiossa. Eivät oikein lähteneet näistä jaloista :) Joka tapauksessa tunnin jälkeen mahtava fiilis. Sinne paloi 571 kcal. Siitä vauhdilla kotiin suihkuun, salaattia naamaan ja Jumboon shoppailemaan. Ensiksi käytiin vaihtamassa tilaamamme Salomonin lenkkarit. Lopulta ne vaihtui Merellin kenkiin, koska Salomonit olivat liian kapeat ukkovarpaan sivustalta. Olin ja olen aika järkyttynyt, minulle jokin kenkä liian kapea! Vanheneminen on siis alkanut, jalkaholvit madaltuu.

Stopsportissa oli loppuunmyynti ja löysin sieltä täydelliset ulkotreenihousut kapeilla lahkeilla. Housut ovat lahkeistakin sopivan mittaiset, mahtavaa! Housujen lähtöhinta 80 € kauhistutti, mutta alen jälkeen hinnaksi jäi 48 € En voinut vastustaa, niin täydelliset olivat. Käytiin vielä "normivaatekaupassa", josta löysin itselleni tummansiniset farkut ja tummansinisen kevättakin vaaleilla nauhoilla. Takki on tyköistuva ja kuulemma mun päällä todella hyvän näköinen :D Olipa mahtikivaa pitkästä aikaa käydä vaateostoksilla. Ennen ruokaostoksia käytiin jätskillä.

Ilta kuluikin rentoillen avokin kanssa. Saunottiin, nautiskeltiin siiderit ja oluet kera Kartanon maustamattomien sipsien. Avokki valmisti mun shoppaillessa meille fetasalaatin, jota kotiuduttuani syötiin. Viikonlopun aikana myös villapaitani on edistynyt jonkin verran. Eilisiltana istahdin kuuntelemaan kirjaa ja neulomaan, sujahti melkein pari tuntia jo avokin mentyä unille. Hyvä, rento viikonloppu takana. Tästä on hyvä ponnistaa uuteen viikkoon. Huomenna kun saan vielä vasemman korvan kuulolle elämä voi hymyillä vielä isommin.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Viikon varrella

Valitettavasti toistamiseen tällä viikolla treeni pt:n kanssa peruuntui, mutta sairastumisille ei voi mitään, joten maanantaina paremmalla onnella. Onneksi eilen kuitenkin Otto opasti hienosti minut Vidaan ja illalla takaisin kotiin. Pääsin nauttimaan spinningin huumasta, huoltamaan kehoa ja treenaamaan keskikroppaa. Kävellessäni Vidaan sääriin ja pohkeisiin sattui niin paljon, että radan varressa teki mieli alkaa huutamaan. Inhoan mun coretexlenkkareita, ovat hirveän kovat ja huonot jalalle. Tilattiinkin avokin kanssa Partioaitasta Salomonin coretex-kengät, jotka saatiinkin jo keskiviikkona. Mulle kenkä oli kuitenkin pieni, joten huomenna uuden avustajan kanssa paria vaihtamaan. Toivottavasti seuraava koko istuu jalkaan hyvin.

Onneksi sääri- ja pohjekipu ei kuitenkaan pilannut spinningtreeniä. Oli kiva taas polkea Iran ohjauksessa ja jatkaa rolleriin. Varvistuksia tehdessämme jalat tuntuivat kamalilta, mutta pilateksessa ei vaivanneet. Onnistuneen treeni-illan jälkeen oli mukavaa palata kotiin hyvin opastaneen koiran kanssa. Hyvää mieltä lisäsi jälleen ihmisten ystävällisyys Vidalla. Kotimatkalla tapasin koiran ulkoiluttajan, joka kertoi minulle hänellä olevan koira mukanaan, joten pystyin olemaan skarppina ohitustilanteessa.

Minulla/meillä tosiaan vaihtui avustajan sijainen. Eka sijainen lopetti viime perjantaina ja keskiviikkona aloitti uusi. Perjantaina ennätettiin laittamaan villapuserosta hihapaikat ja nyt viikon mittaan olen neuloskellut kerroksia tasaseen tahtiin paidan vartalo-osaan. Nyt tämä uusi sijainen ei ole käsityöihmisiä, joten apuja tarvittaessa täytyy kysellä Silmukkasiskoilta ja ekalta sijaiselta. Käsityökärpänenkin nimittäin suristelee ihan mukavasti treenikärpäsen rinnalla.

Tiistaina keramiikassa jatkoin teepannun yläosan valmistusta makkaratekniikalla. Ens kerralla teen nokan, kädensian/kahvan ja kannen. Rottingissa ohjaajan taistellessa sienikorin sangan kanssa punoin ovaalikoria. Tää alkuvuosi on mennyt todella vauhdilla, sillä keramiikkaa on jäljellä vain neljä ja rottinkia viisi kertaa. Sitten tiistait vapautuu muulle touhulle.

Tällä viikolla meillä oli Oton kanssa koulutuslenkki. Johtava kouluttaja Kirsi tuli luoksemme ja teimme Vidan reitin harjoituslenkkinä. Nyt Otto ei saanut yhtään jumittaa eikä haahuilla. Mä harjottelin tiettyä napakkuutta/äänenkäyttöä. Uusiksi ottoja tuli jonkin verran, mutta Ottopa kesti ne. Tuntui hyvältä kulkea, tuntea koiran liikkeet valjaissa, kevyen vedon. Menomme näytti paljon paremmalta mitä edelliskerralla, ja siltä se myös tuntui. Hiljalleen vauhti on löytynyt ja haahuaminenkin vähentynyt. Vielä kun tulee täsmällisyyttä, vastuun ottoa reitistä ja kokeilut loppuu, meistä tulee vielä ihan onnistunut parivaljakko.

Toki arkipäiviin on mahtunut myös töitä. Vaikka maanantai olikin melkoinen peruutusten päivä, loppuviikon työt piti kutinsa. Ens viikko näyttää todella hiljaiselta, mutta kalenteri on täyttynyt iloisesti kaikesta muusta :D Toivottavasti maanantain treeni onnistuu ja alkuillasta tavataan Silmukkasiskojen kanssa pitkästä aikaa. Siitä on hyvä potkaista uusi viikko käyntiin. Mutta vielä tätä viikkoakin on viikonlopun verran jäljellä, joten rentouttavaa oloa kaikille lukioille. Nyt menen keittämään teetä ja rentoilemaan rupatellen Aa:n kanssa, joka tuli hierontaan ja kuulumisia vaihtamaan. Ihana nähdä häntä pitkästä aikaa.

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Ulkoliikunnan ihanuus

Talvella talviliikunta jäi kolmeen lumikenkälenkkiin, ja reippailu koiran kanssa oli mitä oli liukkaine keleineen. Olen todella nauttinut näistä aurinkoisista päivistä joita on riittänyt viime keskiviikosta lähtien. Ulkoilu maistuu ihanalta ja nyt kun Ottokin Vida-haahuiluista huolimatta kulkee reippaasti, on ilo kävellä auringossa. Siksipä lauantainakin oli lähdettävä avokin ja koirien kanssa reippailemaan, vaikka aamupäivällä olinkin ollut pumpissa ja spinningissä. Tulipahan kolmisen tuntia liikuntaa sille päivää. Samoin itse asiassa eilisellekin.

Oltiin nimittäin ratsastamassa ja illalla vielä ystävän kanssa yli kahden tunnin lenkki. Ratsastin Airalla. Harjoittelimme kahdeksikkoja. Aira oli selvästi oikealle notkeampi ja vasemmalle taivutuksissa joutui ratsastajakin enemmän töihin :D Tölttäsimme ja se oli hankalahkoa. Millään en meinannut aluksi saada Airaa töltille, väkisinkin vaihtui raville. Sain todella tehdä istuntani kanssa töitä, jotta se pysyisi riittävän takapainoisena. Ravi keventäen sujui hyvin ja harjoitusravissakin hetkittäin uskalsin irrottaa kädet satulan reunasta. Laukan nostoja teimme jonkusen. Kenttä oli puolittain jäinen, joten laukkapätkät oli kovin lyhyitä.

Lopputunnista olimme taasen ilman satulaa. Aluksi pidin harjasta tiukasti kiinni, mutta hiljalleen pysyin pelkillä ohjilla ja lopussa jo pitkiäkin pätkiä. Sain hevosen muutaman kerran pysähdytettyäkin oikeaoppisesti. Aiemmin ilman satulaa ratsastaessani en ole käsiä harjasta irrottanut pitääkseni vain ohjista. En ole myöskään pysäyttänyt hevosta tai pyytänyt liikkeelle. Tiina teki pari volttia ja otti tölttipätkiäkin. Minä sitten joskus :) Mutta taas huomasin, olen kehittynyt ratsastuksessa pienin askelin, mutta kuitenkin. Eivät tunnit ole menneet hukkaan.

Auringon jo laskeuduttua lähdimme Marian ja Oton kanssa reippailemaan. Ihana raikas kevätilta. Juttua riitti ratsastuksesta opaskoiriin, luonnosta autoihin. Välillä Otto koitti hidastella inhoamissaan hiekotushiekoissa, mutta suostui liikkumaan reippaasti. Näimmepä eräänlaista katutaidettakin jalkakäytävällä maalattuna :) Nimittäin talsimme kahden peniksen ja yhden vaginan ohitse. Että näin. Lenkin kulku sitten numeroina: 2 h 5 min 9.88 km (4.7 km/h, 877kcal, keski123bpm ja maksimisyke146bpm) Oli mukavaa reippailla ystävän kanssa jutellen. Ens sunnuntaina uusiks, yes!

Tänään on ollut "virallinen" peruutusten päivä. Kello soi kahdeksalta, koska asiakas kymmeneltä. Aamupalan nautittuani tuli puhelu ja peruutus. Hetkeksi köllähdin pehkuun ajatellen lepäileväni hetken ennen pt-treeniin lähtöä, mutta sekin peruuntui. Ja päivään mahtui vielä kolmas peruutus illan asiakkaista. Noh, siinä lötköteltyäni tovin päätin lähteä upeaan ulkoilmaan reippailemaan Oton kanssa. Ensiksi kuljimme Metsolan suolla ja sen jälkeen vielä teimme ns. Lidli-lenkin. Aurinko paistoi, linnut lauloi. Tuntui jaloissa ihanan verryttävältä kävellä. Otollakin oli menohaluja, joten liikkuminen oli sujuvaa ja nautittavaa. Emmekä reiteillä haahuilleetkaan, joten saavuin iso hymy kasvoilla kotiin häntää heiluttavan koiran kanssa. Olin ja olen niin onnellinen. Taivalsimme 1 h 32 min, kilsoja taittui 7.62 keskinopeuden ollessa 4.9km/h. Kulutus 557 kcal, keski123bpm ja maksimisyke139bpm. Huomenna meikäläisellä on muuten sykemittarivapaa päivä :D Sellainen taitaa olla myös keskiviikko. Olen vähän hurahtanut sykeseurantaan. Sen taitaa huomata?

Asiasta toiseen... Minulla on nyt ollut viime päivinä koko ajan nälkä. Ei tee mieli herkkuja vaan ruokaa, rahkaa, hedelmiä tms... Syynä varmasti liikuntamäärät. Nyt vain pitäisi osata syödä oikein ja järkevästi myös painon pudotusta ajatellen. Olen huomannut aineenvaihdunnassani muutoksia, hiki irtoaa paremmin, nestettä poistuu kropastani ja vähän vaakakin näyttäisi siltä, että alkaa näkymään myös painossa. Ehkäpä kroppani on vihdoin herännyt jostain horroksestaan :D Toivottavasti tämä suunta nyt jatkuu, tosin jatkuvasta nälästä tahdon eroon. Nyt tahdon kuitenkin kuuntelemaan intiaaniseikkailua 1200-luvulta Kun kotka kutsuu-kirjan muodossa, joten hyvää alkanutta viikkoa kaikille teille!

Sykkeen nostatuksia

Mullahan on ollut sykemittarin kanssa ongelmia. Alkuun se ei pysynyt yhteydessä puhelimen kanssa ja nyttemmin sykelukemat ovat useimmiten olleet ihan kummalliset, vai mitä sanotte esim. torstain spinningissä keskisyke 109 ja maksimikin vain 147. Ei kuulosta kovin tehokkaalta treeniltä. Sitkeästi kuitenkin perjantaina puin sykevyön ylleni ja aloitin crossilla lämmittelyn omatoimisesti ennen Jannan tuloa. Ehdin Sports Trackerin mukaan sutkuttamaan 20 min. Janna oli hankkinut patterit lainasykemittariinsa ja koska omalla mittarillani lukemat ovat olleet kummallisia päätimme testata Suunnon mittarilla asiaa. Hyväpuoli oli myös se, että Janna pystyi näkemään ranteessa olleesta kellosta jo treenin aikana sykkeitä. Sykemittarin vaihdon yhteydessä totesimmekin omani olevan ihan sekaisin, sillä 94 oli keskisyke crossissa. Maksimi oli jo vähän uskottavampi 164.

Päätimme vielä palata crossille testailemaan ja katsomaan miten sykekäyrä menee. Sutkutin 7 min 4-5 leveleillä ja huippusykkeeksi saatiin 191 Suunto sykemittarin yhteenvedon mukaan. Taulusta jo treenin aikana Janna näki 188.

Varsinainen treeni aloitettiin Smithissä kyykyillä. Ehkäpä taas turhaan arkailin painojen kanssa, aloitimme 20 kilolla, mutta näytti liian helpolta lisättiin viis kiloa :) Ja ei se pahalta tuntunut. Eniten ehkä tuntui niskahartiaseudussa tanko, koska alue on ihan jökissä. Onneksi avokki vähän innostui hieromaan lauantai-iltana. Joka tapauksessa selkä- ja polvilinja pysyi kyykyn aikana oikeassa linjassa. Se vaan jaksaa minua aina yllättää. Loppujenlopulta kyykyissä taitaa olla meikäläisellä itseluottamuksen puutetta. Eiköhän sekin kasva tässä treenien mittaan. Tein kyykkyjä kolme sarjaa ja liikeparina oli vipunostot sivulle ja eteen (rollina ja loppuun vain sivulle.. Etenkin vasen käsi karkasi nostossa kovin helposti vartalolinjan eteen). Aluksi tuntui vaikealta hahmottaa missä järjestyksessä liikkeet tehdään. Eka sarja meni aikalailla tuhraamiseksi. Toinen sujui jo paremmin ja vasen käsikin pysyi himpun paremmin kurissa. Tein liikkeet kolmen kilon käsipainoilla. Viimeisessä sarjassa tein vain vipunostot sivulle.

Pakaralle lisää töitä: lonkan loitonnus 32+2.3kg selkä irti penkistä, sain liikkeen paremmin tuntumaan siellä missä pitää. Jotenkin minusta tuntuu, että olen aina väärän kokoinen melkeinpä kaikkiin laitteisiin, mutta onnistuihan tuo pienessä etunojassakin :D Onneksi tehdään harjotteita myös paljon ilman laitteita, haastavuus lisääntyy, mutta niin se pitääkin.

Vidaan on tullut uusi laite hiihtoergo concept2, jota pääsin testailemaan ja taasen sykettä nostamaan. Vastus 7/10 500m tasatyöntöinä. Oli aikas kiva ja tehokaskin, hyvää liikettä hartiaseutuun. Jatkoimme lattialla tehtäviin liikkeisiin joista ensinmmäisenä takareisi fitballilla (lantion nosto suorin vartaloin ja ylhäällä polven koukistus). Aluksi liike tuntui pohkeissa, koska asento vaappui ja tasapainoa joutui hakemaan. Aika nopeaan tuntemuksia alkoi tulla myös takareisiin. Viimeisissä toistoissa huomasi miten lantio alkoi tippumaan alas, joten keskiropan hallinnan kanssa töitä riittää jatkossakin. Olin kuitenkin iloisesti yllättynyt, että pystyin tekemään kolme sarjaa liikettä eikä jääty vain harjoittelemaan lantio ylhällä ja suorassa pysymistä. Tykkäsin liikkeestä :)

rotaatio 4kg ja 6kg pallolla selinmakuulla (nyt pää pysyi hyvin keskellä, kun viimeksi koitin koko ajan kääntää päätä vasemmalle). Minusta on ihan huippua kun Janna kiinnittää tuollaisiinkin asioihin huomiota ja antaa siitä palautetta! Kiitos :) Ja vielä ehdittiin alavatsa selinmakuulla, ote Jannan nilkoista, suorat ja vinot alasviennit. Lopuksi vielä crossarille sykettä nostamaan. Jalat painoi ja Janna muistutti sen olevan korvien välissä, ja että kyllä ne liikkuu ja kun ottaa kädet avuksi, niiden on pakko liikkua :D Janna sai puhumisellaan/tsemppauksellaan vielä muhun liikettä niin paljon, että syke kävi 181. Hitto mikä fiilis treenin jälkeen, LOISTAVA!!! Sykemittarin yhteenveto 1h 3 min, keskisyke 143bpm, Huippusyke 191bpm. Kalorikulutus oli päälle 400, mutta mittariin ei ollut syötetty minun ikää, painoa, pituutta jne. Mut huippufiiliksillä suihkuun ja aurinkoisessa säässä Oton kanssa reippaasti kotiin. Poika opasti liki täydellisesti ja mulla virtasi kropassa endorfiini. Ihana olo! Kotona ruokaa, neulontaa ja fiilistelyä.

Ilmeisesti myös oman sykemittarini kummien lukujen syykin selvisi. Olen asettanut sykevyön liiaksi vasemmalle kun lähettimen paikka on rintojen välissä ja kontaktipinnat sen molemmin puolin. Itse olen laittanut sen enemmän vasemmalle ajatellen kai sydäntä. Onneksi pääsin heti lauantaina asiaa testailemaan. Olimme Marin kanssa pumpissa sekä spinningissä. Mä heräsin kahdeksalta lauantaiaamuna, jotta pääsen liikkumaan! Mulla täytyy olla kuumetta ja paljon!

Pumpissa ohjelma oli edelliskerrasta vaihtunut ja etukäteen vähän hartiajumin takia koko treenimuoto arvelutti. Päätin tehdä treenin aika kevyillä painoilla ja esim. kyykkybiisissä sarjojen välissä nostin tangon hetkeksi harteilta pois. Lisäksi teen monet liikkeet hartiat korvissa, joten ei todellakaan ainakaan helpota hartiajumeja. Ohjelmaan oli tullut ns yhdistelmäliikkeet ja minulta meni jokunen tovi tajuta mitä se tarkoittaa, mutta lopulta ymmärsin. Muutoinkin en koe vahvuukseni eri tempoilla liikkeiden tekemistä ja musiikin rytmistä nopeuden ottamista. Spinningissä se ei minua häiritse, mutta pumpissa tuntuu jotenkin hankalalta. Olen ajatellut, että teen omaan tahtiini ja otan rytmistä kiinni, jos saan. En kuitenkaan tee siitä kynnyskysymystä. Nyt mielestäni ymmärsin tehtävät liikkeet edelliskertaa paremmin. Tosin nyt ei ollut esim. liikkuvia askelkyykkyjä laisinkaan. Askelkyykyissä en kovin syvään uskaltautunut, suorat kyykyt meni paremmin ja tasapainokin piti. Penkkipunnerrus on tuttu ja sen vuoksi helppokin liike. Teimme myös ojentajabiisissä kapealla otteella penkkipunnerruksia kohden napaa ja liikeparina oli ranskalainen punnerrus. Käsiliikkeissä olen selvästi vahvemmilla, tai ainakin luotan itseeni ja tekemiseeni enemmän. Tokihan ohjelmaan mahtui soudut, maasta vedot, punnerrukset, suorat ja vinot vatsat, hauiskäännöt tangolla, pystypunnerrukset... Kyllähän se aika nopeaan sujahti. Ja nyt sain sykemittarillanikin jo vähän uskottavampia lukemia mitä esim. torstain spinnussa. Kulutus 375 kcal, keski127bpm ja maksimisyke158bpm. Ei siis mikään hurjan kova treeni, mutta eihän me siihen lopetettu vaan jatkoimme spinningtunnille. Tanja veti molemmat ja kiitokset hänelle innostavasta ohjauksesta. On se vaan mukavaa treenata ammattitaitoisten ohjaajien tunneilla. Spinningtunnilla oli kolme työvaihetta, kaikki taisivat olla 13 min mittaisia. Viimeisessä osiossa kaksi viimeistä biisiä oli nopeita, joten reipasta poljentaa mäkeen istuen ja seisten. Kiihdytyksiä otettiin myös. Nopeissa mäissä muistelin Jannan korvienvälijuttua kun jalat meinasi hyytyä. Hoin itselleni "polje, polje". Ja onhan sillä fiiliksellä ja musiikillakin uskomaton merkitys. Kyllä hiki virtasi ja endorfiini jylläsi. Ja nyt sykelukematkin alkavat kelvata mullekin: 553 kcal, keski153bpm ja maksimi181bpm. Ei muuta kuin hyvällä mielellä saunaan kera smoothieksen.

Eikä päivän liikunnat vielä siihen loppuneet, sillä iltapäivällä lähdimme avokin ja koirien kanssa lenkkeilemään. Oli upea auringon paiste, joten eihän sitä sisällä voinut kyhjöttää. Kiersimme Metsolan suon ja loppuosa lenkistä oli jään peittämä, joten toisella kierroksella tulimme oikotietä pitkin takaisin. Lenkille mittaa kertyi 5.40 km keskinopeuden ollessa 4.7km/h. Vauhtiin voi olla tyytyväinen, sillä jäätiköllä taiteilu kyllä hidasti matkantekoa jonkin verran. Kyllä lenkin jälkeen valmistettu fetasalaatti maistui broilerfileiden kanssa herkulliselta ja punaviinilasillinen kruunasi kaiken. Ilta hujahti rauhallisesti rentoillen. Seuraavana yönä nukutti ihanasti ilman melatoniiniakin. Treenistä tuleva väsymys on mielettömän hyvä tunne.