Ympyräjakku ilman hihoja

Ostin marraskuussa 12 sadan gramman kerää Farbe 2014 /partie 113; (75 % villa 25 % polyamidi) lankaa 50 eurolla henkilöltä, joka ei nykyiseltään pysty enään neulomaan. Etsimme Heman kanssa ennen joulua langalle sopivaa ohjetta ja löysimme Piia Maria Pekkasen suunnitteleman ympyräjakun ohjeen, joka oli Teetee Bamboo&Co (52% bambubiskoosi, 48% puuvilla)-langalle. Hema muokkasi ohjeen l-koon mukaan ja heti ensinmmäisenä lomailtana aloitin urakan. Lomalla olinkin todellisen neuloosin riivaama. Neuloin kaiken mahdollisen ajan kirjoja kuunnellen tai avokin kanssa aikaa viettäen. Neuloin 2.5 mm puikoilla ja pidin kovasti neulejäljestä. Hihansuiden kohdalla vähän jännitin miten sujuisi, mutta vuosien varrella sen verran tullut varmuutta, että hyvin meni.

Viimeiset 19 centin neulonta liki viidellä sadalla silmukalla per kerros tuntui ikuisuudelta, mutta tammikuun puolessa pääsin työn päättelemään. Pettymyksekseni jakku malliltaan ei sopinut minulle laisinkaan liian leveän lantion ja ison rintavarustuksen omaavana. En saanut motivoiduttua aloittamaan hihojen neulontaa. Lopulta ehkäpä hyvä niin, sillä kaikille joille jakkua esittelin pitivät siitä ilman hihoja. Ehkä liukuvärjätty lanka teki sen? Hihoilla jakusta olisi ehkä tullut liian hallitseva. Ilman hihoja se on mukava väriläiskä asusteena.

Tähän hihattomaan jakkuun lankaa meni hivenen alle kolme kerää, joten mietin tekisinkö itselleni uuden isommassa koossa, mutta olen luopumassa ajatuksesta. Malli ei vaan taida olla minun vartalolleni, joten langoille täytyy keksiä muuta käyttöä.

Ympyräkuviota kovasti kehuttiin ja langan värin vaihtelua. Monelle neuletta näytin toiveikkaana, että sille löytyisi onnellinen omistaja. Ja löytyihän se :) Valitettavasti kuvaa ei ole missä jakku olisi hänen yllään. Itse mannekiinina ei ehkä ollut paras idea, mutta näin se nyt menee tällä kertaa.

Joka tapauksessa jakkua oli mukavaa neuloa. Jos innostuit, niin ohjeen löydät täältä.

Arkinen tammikuu

Päivä on pidentynyt täällä etelässäkin tunnin verran ja sää on ollut todella keväinen lauhoine keleineen. Viikot ovat sujahtaneet vauhdilla ja edessä on tammikuun viimeinen viikonloppu. Sen vietämme mökillä. Huomisaamuna startataan. tarkoitus on ulkoilla paljon ja rentoutua, sillä seuraavat kolme viikkoa on todella tiiviit: viiden päivän huovutus- ja kolmen päivän nauhakurssit ens ja seuraavan viikon aikana. Päivien pituus 8-16, jonka jälkeen muutamana iltana on asiakkaita hoidettavana.

Kotiuduimme loman vietosta 8. päivänä ja het maanantaina palasimme töiden pariin. Asiakkaita on ollut todella mukavasti kuluneiden viikkojen aikana. Illat ovat venyneet seitsemään kahdeksaan saakka. Tiistai-iltaisin olen ollut rottinkikoreja punomassa. Uusi "aluevaltaukseni" on punoa koreja missä myös pohja on punottu rottingista. Ensiksi tein pienen sangallisen ns. hääkorin ja eilen sain valmiiksi pienehkön leipäkorin. Ensi kerralla ehdin olemaan kerhossa vain vajaan tunnin, sillä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu järjestää neuleillan, jossa tutustutaan pistekirjoituksella oleviin neulekaavoihin. Aikoinaan Kuopion Sokeainkoulun käsityöopettaja on laatinut jonkinlaisen kaavamerkintäsysteemin pistekäyttäjille. Odotan tuota neuleiltaa innolla ja toiveikkaana. Illan ohjaajalta on mahdollisuus ostaa kansio itselleen. Jos systeemi vaikuttaa toimivalta tämä nainen taas tuhlaa kässäilyyn. Rottinkikerhosta vielä sen verran, että pyrin nyt kevätkauden tekemään koreja joissa pohja myös punottu ja haluaisin tehdä enemmän ohuemmasta rottingista koreja. Niistä tulee sirompia ja naisellisempia :D

Keramiikka alkoi toissapäivänä. En saanut oikein mitään aikaseksi. Tein kaksi pientä kynttilän alusta ja kaksi riipusta. Millään ei meinannut syntyä mitään. Selvästi käynnistymisvaikeuksia. Ens maanantain kerta jääkin väliin huovutuskurssin vuoksi. Jospa sitten inspiraatiota löytyisi vajaan parin viikon päästä :D Keramiikka jatkuu aina huhtikuun viimeiselle viikolle rottinkikerhon tapaan.

Ympyräjakun vartalo-osa on valmis! Päättelin sen seuratessa toissatiistaina Urheilugaalaa. Oli kyllä rasittava lähetys. Jos minulla ei olisi ollut käsityötä käsissä ja jos en olisi odottanut Tähden valintaa vuoden urheilijaksi, en olisi jaksanut gaalaa seurata. Niin paljon siinä oli turhaa jauhantaa, että heikompaa heikottaa. Tärkeintä oli kuitenkin, että vihdoinkin urheilutoimittajien asenteet ovat kasvaneet niin paljon, että saimme Tähdestä vuoden urheilijan. Tähti on todella palkintonsa ansainnut. Gaalan aikana tuli jakku pääteltyä ja todettua sen olevan liian pieni minulle, jolla rintavarustusta riittää. Nyt on ollut hiukan motivaatio-ongelmia aloittaa hihojen neulontaa, mutta eiköhän se tästä. Olenkin neulonut kapeaa helmineuleellaraakasilkistä olevaa huivia. Se onkin edistynyt kohtuudella etenkin Syke-sarjaa keskiviikkoiltaisin katsellessa. Sarjaan olen aivan koukussa, vaikka mielestäni nämä uudet jaksot eivät ole ihan niin intensiivisiä olleet kuin aiemmat.

Viime torstaina Kulttuuripalvelu järjesti tutustumiskierroksen Lapinlahden Lähteeseen. Vietimme mielenkiintoisen pari tuntisen sairaala-alueella tutustuen erääseen valokuvanäyttelyyn, jossa oli isän ja tyttären valokuvia. Meille valokuvaaja-isä kuvaili itse kuvia kierroksen oppaan kanssa. Lopuksi kuuntelimme Alexis Kiven runoja. Kivihän on ollut Lapinlahden sairaalassa vähän ennen kuolemaansa lähes vuoden hoidettavana. Kaipasin enemmän historiasta tietoa, menetelmistä miten aikoinaan mielisairaita on sairaalassa hoidettu. Lisäksi minua kiinnostaa alueen luonto. Kulttuuripalvelun Fb-sivulta luin, että huhtikuulle on ilmeisesti suunnitteilla uusi kiertokäynti tms.

Viikonloppuihin mahtui synttärit, koirahieronnan perusteiden esittelyä, lenkkeilyä, rentoilua. Silmukkasiskotapaamisen jouduin jättämään unettoman yön jälkeen. Toivottavasti seuraavalla kerralla ei esteitä tule, sillä en ole heitä tavannut taas aikoihin. Nyt on kuitenkin aika lähteä tapaamaan nukkumattia, sillä aamulla kahdeksalta startataan.

Syksyn valokranssiuutuudet

Tämä postaus olisi ehdottomasti pitänyt kirjoittaa jo joulukuussa, mutta kirjoittamatta jäi. Kranssit olivat kuitenkin syksyn suurmenestys, joten en aihetta voi sivuuttaa. Ehkäpä näin Nuutin päivän iltana se vielä sallitaan. Ja toisaalta ehkäpä valokranssi onkin pimeän ajan koriste, ei pelkästään jouluun kuuluva?

Tähän asti olen laittanut kaikkiin kransseihin paperinarun väristä riippumatta lämmin valkoinen-valot. Tuttavani pyysi minua tekemään kranssin monivärivaloilla. Minähän tein työtä käskettyä monen ihastuessa kranssiin. Sainkin toisenkin monivärivalokranssitilauksen.

Myös kranssi valkoisella paperinarulla, jossa hopeasomistetta sinisillä valoilla sai hyvän vastaanoton.

Olin ostanut harmaata paperinarua vuoden 2015 Kädentaito-messuilta Tampereelta. Päädyin laittamaan tutut ja turvalliset lämmin valkoinen-valot kranssiin.

Punaiseen paperinaruun yhdistin punaiset valot, lopputulos JOULUINEN

Joulukuisessa Madeinkorso-blogin postauksessa kirjoitin kranssien tekovaiheista. Ja vuoden 2015 lopulla esittelin täällä sen vuoden värejä joista edelleen pintansa piti lämmin valkoinen-valoilla valkoinen paperinaru joko hopea tai kultasomisteella.

Saa nähdä vieläkö ensi syksynä ihmisiä kranssit innostavat. Olin nyt syksyllä niin ahkera tekijä, että neljälle kranssille etsin vielä kotia. On siis hyvä alku syyssesongille :)

Lomatunnelmissa neuloosin kurimuksessa

On jo perinne, että vietämme joulun, vuoden vaihteen ja loppiaisen mökillä. Arkinen aherrus katkeaa reiluksi kahdeksi viikoksi. Näin tälläkin kerralla. Olemme kokeneet ratkaisun hyväksi ehkä siksikin, että työtilamme sijaitsee kodissamme. Kaipaamme kunnon irrottautumista arjesta ja tuollaisella tauolla se jo onnistuukin.

Mökille matkasimme torstaina 22.12. ja palasimme viime sunnuntaina kaupunkiin. Tulopäivänä tavarat ja ruuat paikoilleen, takkaan tulet, uuniin makaroonilaatikko ja jouluun valmistautumista. Aatonaattona perinteisesti haimme kuusen oksia sisälle jouluista tuoksua antamaan. Sää oli harmaa, tuulinen, mutta palokärki huuteli pihapiirissä ahkeraan.Saimme ulkona ollessamme parit sadekuurotkin niskaamme, joten sisälle kuorimaan bataattia ja valmistamaan bataattilaatikkoa.Bataattilaatikon paistuessa imurointi, pölyjen pyyhintä. Iltaa saimmekin vietellä rennosti. Mökissä oli hurjan kuuma, tuuli tyyntynyt. Menimme kuistille istuskelemaan termosmukeissa lakkaglögiä, joka oli todella maistuvaa. Kuistin edessä paloi halkotulikori tunnelmaa luoden. Pari tuntia hujahti huomaamatta glögin vaihtuessa teehen.

Jouluaattoaamuna laitoimme 2.5 kg kinkun uuniin, katselimme joulurauhan julistuksen ennen kinkun valmistumista. Avokin lämmittäessä saunaa asettelin lukuisat kalat tarjoiluastiaan. Yli kahden tunnin saunomisen ja vihtomisen jälkeen oli aika istahtaa nautiskelemaan. Aatto oli tuulinen ja sateinen, joten saunatauoilla emme päässeet nauttimaan halkotulikorin tunnelmasta. Kaksi ulkotulta kuitenkin pysyi liekissä. Jouluaterialle sytytimme kaksi soijavahakynttilää.

Ilta kului rauhallisesti aterioiden ja lahjat avaten. Sain mm. teetä, korvikset, teen haudutuskoirulin, herkkuja. Avokille lahjat ostin melkein kaikki Tampereen Kädentaitomessuilta. Avokilta sain jo etukäteen mikrofonin.

Heti tuloiltanamme aloitin neuletyönä ympyräjakun neulomisen. Olen todella vähän neulonut mitään sukkapuikoilla, joten alkuun pääsyssä meinasi olla hankalaa, mutta kun työ lähti sujumaan sitä pitikin tehdä joka välissä. Joulupäivänä neuloin ja neuloin avokin ollessa kirjojen parissa. Iltamyöhään innostuimme nautiskelemaan punaviiniä minun koko ajan tikuttaessa neuletta eteenpäin. Kuva on Tapaninpäivän illasta. Sinäkin päivänä neuloin ja nautin suklaasta kuunnellen linnun laulun toivekonserttia.

Tiistaille saimme upean aurinkoisen sään. Lämpötilakin taisi pysyä pakkasella. Lähdimme kävelemään ja reippailimmekin n. kahdeksan kilsan lenkin. Ulkoilu tuntui todella hyvältä. Palattuamme uuniin riisipuuro hautumaan. Illalla saunoimme taas pitkään tauoilla halkotulikorin tunnelmasta nautiskellen. Aaton vihtomisesta oli vielä hiukan vihtaakin jäljellä, joten nauttia sai.

Mökille ostimme uuden ruokapöydän ja tuolit. Pirttikalusto vei hirveästi tilaa ja alkoi tuntumaan olevan vaihdon aika. Tuolit avokki oli tuonut joulukuussa aiemmin mökille, mutta pöytä saatiin vasta joulun jälkeisenä keskiviikkona. Avokin aika kuluikin pöytää kasatessa. Minun unettomuuskausi oli alkanut, joten keskiviikkona nukuin pitkälle päivään. Alkuilta sujahti neuloen ja kuunnellen Vuoden 2016 luonto-ohjelmista poimintoja. Torstaina ulkoilua, neulomista; rentoa oleilua.

Seuraavana yönä en käytännössä nukkunut laisinkaan. Kuuntelin kirjaa aamuun. Olo oli hyvin zombimainen aamuteetä juodessani. Avokin tehdessä ulkotöitä sinnittelin hereillä neuloskellen kirjan parissa. Ruuaksi tein kylmäsavuhärkä-leipäjuustosalaattia. Olikin herkullista suolaisien joulukalojen yms. jälkeen. Aterian jälkeen avokki teki lammen jäähän rei'än ja otti minulle jääpaloja. Niillä hieroimme pohkeita, reiden sivuja, pakaroita jne. Jalkojen levottomuus ja kivuliaisuus oli kovin häiritsevää. Kylmähoito tuntui hyvältä. Iltateen jälkeen kömminkin peiton alle ja sain nukutuksi todella hyvin. Vuoden viimeiseen päivään oli mukava herätä huomattavasti virkistyneempänä.

Vietimme vuoden vaihdetta ensikertaa keskenämme. Aattoomme kuului saunominen, Taco-ateria, nuotio, muutaman raketin ampuminen. Ja kyllähän minä jossain välissä aina vähän ehdin neulomaankin.

Jäljellä oli vielä viikko lomaa. Pakkanen kiristyi päivä päivältä laskien pahimmillaan perjantaina 26.4pakkasasteeseen. Ulkoilut jäi valitettavan vähälle. Univaikeudet onneksi sain taltutetuksi. Maanantaina ilmottauduin muutamalle Ura käsillä-hankkeen käsityökurssille joista ensinmmäinen on tammi-helmikuun vaihteessa. Tuolloin alkoi satamaan myös lunta. Neulominen alkoi vähän tympäistä. Tai, ei niin voi sanoa, mutta hartiat ja kädet melkoisessa jumissa. Päätimme irrottaa meikäläisen neuleen äärestä. Avokki pisti nuotioon tulet ja siellä istuskelimme monta tuntia glögiä juoden. Pakkasta oli viitisen astetta. Lumisade vain sakeni ja tuulikin hiukan yltyi. Kun oli lunta nuotiollakin oli paljon tunnelmallisempaa kuin esim. vuoden vaihtuessa.

Tiistaina kokkasin ruuaksi kanasalaattia, keskiviikkona täytettyjä paprikoita, torstaina hernekeittoa, jota jäi perjantaillekin. Saunoimme tiistaina, torstaina ja lauantaina. Keskiviikko-illan viihdykkeenä oli Syke. Hernekeiton kanssa nautiskelimme italialaista punaviiniä. Aika kului kirjojen ja neulomisen parissa. Lauantaina sää oli lauhtunut ja harmitti edessä oleva kotiin paluu. Oli kuitenkin aika siivota mökki. Perjantai-iltana herkuttelimme muuten pannukakulla kera kermavaahdon ja äidin omppuhillon.

Olen jo miljoonasti kirjoittanut neuloneeni lomalla. Loppiaisena avokki napsasi kuvan minun ollessani sohvan uumenissa neulomassa.Huomatkaa, sohvalla istuessani lähelläni on tuo niin kovasti himoitsemani mikrofoni :)
Mutta takaisin asiaan... Ympyräjakussa ennen hihan suita viimeisten lisäyksien jälkeen on lähes 500 silmukkaa ja hihan suun reunasta neulottavaa 19 centtiä. Maanantaina avokin kuoriessa perunoita ahkeroin hihan suiden parissa. Mökiltä palattuamme reunan korkeus oli n. 12 centtiä. Nyt arkena ei tietenkään työ edisty samaan tapaan kuin mökillä. Yhteen kerrokseen kun menee liki puoli tuntia, yhteen centtiin 3-4 kerrosta. Joka välissä olen kuitenkin työtä neulonut, joten kyllä se vielä valmistuukin.

Näin on neuloosin täyttämä loma ohitse ja arkeen palattu. Arki onkin alkanut tiiviillä työviikolla, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Sydänkoreja ja keramiikkatöitä

Joulun aikaan täällä on riehunut neuloosi. Puikoille on aloitettuna ympyräjakku ja sitä olen niin ahkerasti neulonut etten ole tänne blogin puolelle ehtinyt laisinkaan. Korville Yleareenasta ladattuja luonto-ohjelmia ja puikot suihkimaan on ollut myöhäisiltojen ja alkuöiden ajanviete. Nyt ennen kuin antaudun neuloosin valtaan ajattelin "esitellä" joitakin töitä joita on myyty tai mennyt lahjaksi.

Sydänkoreja olen keväällä tehnyt yhden ja nyt syksyllä kolme. Vihreähelmisen sydänkorin myin marraskuisissa myyjäisissä ja punaisin helmin oleva varattiin jo ennen lakkausta. Vihreä helminen on esitelty täällä jo viime kevään postauksissa. Lisäksi tein kaksi sydänkoria lahjaksi, keltaisin ja sinisin helmin olevat korit.

Matala suorakaiteen muotoinen vati sekä pieni kuppi menivät joulumuistamisena ja kiitoksena Saanalle, joka oli tämän vuoden monissa myyjäisissä kaverinani ja apunani. Ja mustikan sininen saippua-alunen löysi joulupakettiin kääräistynä kodin Silmukkasiskon luota.Saippua-alusesta tuli ehkä hiukan massiivinen, vaikka siltä se ei kuulemma näytäkkään. Olisin halunnut ehkä hiukan siromman.

Keramiikassa innostuin syksyllä tekemään teepussin alusia. Tein piparkakkumuoteilla perhosella ja perinteisellä piparkakulla. Tassit menivät samantein ja joulukuisissa myyjäisissä sain uuden tilauksen. Taisin ennakoida, sillä syksyn viimeisellä keramiikkakerralla tein lisää näitä teetasseja :)

Yksittäinen ruskea pikari on saippua-alusen tapaan tehty mustasta savesta. Muut työt on muovailtu saksalaisesta punasavesta.

Syksyn aikana neuloin todella vähän kranssien päällisiä lukuun ottamatta. Tunsin neuloosin kutkutuksen ennen lomaamme ja onneksi toissaperjantaina oli Heman kanssa aikaa etsiskellä minulle uusia neuleohjeita. Ympyräjakku tuntui kiehtovalta ja siksipä päädyin aloittamaan sen neulomisen. Luodessani silmukoita ja tehdessäni ensinmmäisiä kerroksia vielä ihmettelin miten työstä syntyy jakku. Onneksi aika pian ymmärsin :) Ja nyt on hirmuinen hinku neuloa ja neuloa jakkua eteenpäin, joten vaikka kello paukuttaa puolta yötä on vielä "PAKKO" ottaa puikot suihkimaan. Onneksi olemme LOMALLA :)

Neulomuksia esittelyssä

Minua syyhyttää hirmuisesti päästä neulomaan kesällä ostetuista langoista, mutta sitä ennen minulla on jokunen kranssin päällinen neulottavana. Perjantain ja lauantain vietän Tampereen Kädentaitomessuilla ja minulta pitäisi kieltää lankojen ostaminen, sillä niin paljon niitä tuolla jemmassa on. Nyt on kuitenkin aika esitellä muutama neuletyöni.

Maaliskuussa neuloin kuudella napilla olevan kaulurin. Langat ostin viime vuoden Tampereen messuilta. Lankojen mukana sain ohjeen kauluriin. Ohjeessa käytetään tummaa ja vaaleaa lankaa. Itse tein tästä sinivihreästä liukuvärjätystä (Merino extrafine) langasta.

Viime talvena tein pelleriinin, joka onkin ollut ahkerassa käytössä. Esitellessäni sitä täällä blogissa kirjoitin myös ensinmmäisestä pelleriinikokeilustani, joka ei hymyä huulille nostattanut. Nyt loppukesästä kaivoin tekeleen Heman rohkaisemana esille.Tuskittelin mitä tekisin, sillä lyhennettyjen kerroksien purkaminen ei innostanut tuolla langalla ei sitten pätkääkään. Pelleriini on tehty Tt Cacao lenkkialpakkalangasta. Hema ehdotti, että laittaisin työn hartiahuivina myyntiin ja niin siinä kävi, että kuvan kuvatekstissä luki "pelleriinin kaavalla neulottu hartiahuivi". Ei mennyt montaakaan päivää kun hartiahuivi löysi uuden omistajan. Oli ihastunut työhön, joten onnellinen loppu pelleriinitarinassa :)

Ykki-herran lähtiessä tähtien kotiin käsityökärpänen ei suristellut pahemmin huhtikuussa. Mökillä aloittelin kolmiohuivin neulomisen keinokuituja olevasta pörröisestä langasta. Työ valmistui joskus kesällä. Lanka ei ole minun suosikkeja, mutta myyjäisissä moni on pitänyt huivin tunnusta ja sopiihan se henkilöille joita villa kutittaa. Huivi on neulottu Novitan kolmiohuiviohjeella. On todella yksinkertainen tehdä, joten sopi tuolloin työksi aloittaa kun mieli oli maassa.

Elokuussa taistelin Dropsin aaltokuvioisen kaulurin kanssa. Kavennuksissa aaltokuvio ei meinannut millään mennä oikein. Minulle oli kaava aukaistu väärin... Tai oikeammin siinä oli yhden sanan virhe ja meikäläinen täysin solmussa. Avokilta meinasi palaa päreet kun yökaudet laskin silmukoita ja kiroilin. Lopulta työ tuli valmiiksi, mutta ei siitä minun käsialalla todellakaan kauluria tullut. Kavensinkin vielä lisää kun lankaa oli jäljellä ilman aaltokuviota. Lopputulos hämmästytti minua todella, sillä neuloin ohjeen langalla (DROPS BIG DELIGHT, 100 % villa) ja puikoilla. Ymmärtäisin, jos kaulurista olisi tullut vähän löysä/iso kaula-aukkoinen, mutta, että niin iso, huoh! Pidän aaltokuviosta kovasti, joten harmitus oli melkoinen. Noh, jo Facebookissa muutama käsityöihminen lohdutti, että keeppi on ihana ja käyttökelpoinen asuste. Samaan lopputulemaan tuli avustajanikin. Noh, taivuttavahan minun oli. Myyjäisissä keeppiä on ihasteltu ja lauantaina sille löytyi onnellinen ostaja.Katsokaa nyt miten totinen olen! Onneksi jokin juttu saa minut iloisemmaksi ja pitihän Otonkin päästä rapsuteltavaksi. :) Täältälöytyy kaulurin ja siihen sopivan myssyn ohje. Mietin myssyn tekemistä, mutta toistaseksi tuo tappelu aaltokuvion kanssa on liian hyvässä muistissa.