28/28 CellReset -puhdistuskuuri lopussa

Niin se on neljä viikkoa hujahtanut ja puhdistuskuuri on lopussa, joka ei kuitenkaan tarkoita paluuta entiseen epäsäännölliseen ruokarytmiin. Se on ainakin tavoitteeni numero YKSI. Tavoitteenani on myös, että jatkossakin saisin riittävästi proteiinia. Tosin en varmastikaan pysty jokaisella aterialla syömään kuurilla olleita kana/kala-määriä, mutta josko linssien ja papujen lisäämisellä pystyisi asiaa edes hiukan korjaamaan. Iso haaste tulee olemaan miten saamme avokin kanssa valmistettavat ruuat sellaisiksi, että molemmilta nälkä lähtee. Kuurilla olen oppinut, tai oikeammin vahvistui tietoisuus siitä, että nopeat hiilarit ja tärkkelyspitoiset ruoka-ainekset eivät sovi minulle. Avokki taas mielellään syö pastoja ja perunaruokia.

Kuurin alussa ja lopussa täytin ns. MSQ-lomakkeen, jossa pisteytetään oireita. Mitä vaikeampia oireita ja useimmin sitä korkeammat pisteet. Lomakkeessa käydään läpi koko keho. Lähtötilanteessa minulla oli selvästi korkeimmat pisteet vatsa/ruuansulatus-osiossa. Kuurin aikana närästys on kadonnut kokonaan, kuten myös turvotus. Vatsa toimii paremmin. nivelet&lihakset-osiossa oli seuraavaksi korkeimmat pisteet. Epämääräisiä kasvusärkyä muistuttavia lihaskipuja niin jaloissa kuin käsissäkin. Jonkin verran myös paikallisia nivelkipuja. Oudot säryt ovat kadonneet kokonaan. Myöskään levottomat jalat eivät ole juuri vaivanneet. Vaatii kyllä viileän nukkumatilan. Uni on selvästi rauhallisempaa eikä yöheräämisiä tule yhtä enempää. Joskus menee koko yö heräämättä. Tinnitus korvista ei vähentynyt eikä kuivasilmäisyys. Mielialoissakan en huomaa muutosta. Tosin kuuripäivät 13 ja 21 olivat oikeita itsensä surkuttelupäiviä. Oli olo ettei kukaan halua olla mun kanssa eikä pitää mitään yhteyttä. Elämä ei ole alkuvuodesta kovin sosiaalista ollut. Onneksi tuollaisia alavireys&masistelupäiviä ei enempää ole kohdalle osunut, ei ole tyypillistä minulle. MSQ-pisteet putosivat alun merkinnöistä 23 pisteellä.

On hyvä muistaa ettei CellReset ole painon pudotusohjelma vaan se on kehon puhdistusohjelma. Painon putoaminen on mukava lisä solujen puhdistuessa kuonasta, jota elimistöömme olemme saaneet. Ohjelma käynnistää jumiutunutta aineenvaihduntaa, joka myös vaikuttaa luonnollisesti painonhallintaan. Itse odotin kovasti, että aineenvaihduntani paranisi ja kieltämättä myös keventymistä. Aineenvaihdunta on parantunut ja keventymistäkin tapahtunut. Muutoksen huomaa kuitenkin parhaiten mittaustuloksista, sillä vyötäröltä lähti 12 cm, lantiolta 5 cm ja rintamuksesta 4 cm.

Nyt kun puhdistuskuuri on ohitse seuraa optimointivaihe, milloin kasvisten määrää lisätään ja monipuolistetaan. Lisäksi mm. linssit ja pavut ruokiin mukaan. Tiukin vaihe on siis takana ja nyt saa joskus herkutellakin, mutta säilyttää johtoajatuksena vihreiden päivien kaltainen ruokavalio, niin optimoinnillakin pitäisi vielä kehossa muutosta tapahtua. Kun eri ruoka-aineita palauttelee ruokavalioonsa on hyvä tarkkailla tuntemuksiaan ja uskoa mitä keho yrittää kertoa. Minulle selkeä oire on levottomat jalat. Niiden iskiessä tiedän hiilareita menneen liikaa kurkusta alas. Nyt kun oireita ei ole ollut, olen todella nauttinut hyvistä yöunista ja rauhaisasta nukkumisesta. En totisesti kaipaa myöskään epämääräisiä kipuja alaraajoissa.

Nyt myös on hiljalleen aika lisätä liikunnan määrää. Kuurin ensinmmäisen viikon aikana raskas liikunta oli kokonaan kielletty. Ja tosiasia on, että vaikka olisi ollut miten sallittuakin, ei olisi jaksanut. Sen verran proteiiniviikko vei voimat. Vihreiden päivien tullessa mukaan kevyttä liikuntaakin oli hyvä harrastaa. Itselläni liikkuminen oli lähinnä koiran kanssa ulkoilua aika rauhalliseen tahtiin. Työnikin kun on vielä fyysistä. Nyt kyllä veri vetää ulkoilemaan ja nauttimaan ihanasta talvisäästä. Myös mielen pohjukassa kuplii toive päästä monelle luontoretkelle alkukevään, kevään, kesän ja syksyn aikana.

Jos minulta nyt kysyttäisiin suosittelisinko Cellreset-puhdistusta, vastaus on KYLLÄ. Olen hämmentynyt miten paljon se vaikutti itsellänikin erilaisiin oireisiin joidenka kanssa on osittain tottunut elämään. Niiden kanssa ei kuitenkaan tarvitse elää. Nyt on vain huolehdittava etteivät oireet hiivi salaa takaisin. Tutkimusmatka itseensä ja kehonsa reakointiin jatkuu ja toivottavasti entistä paremmin kuuntelen kehoni viestit ja tajuan toimia kehon antamien viestien mukaan oikein.

Lomatunnelmissa neuloosin kurimuksessa

On jo perinne, että vietämme joulun, vuoden vaihteen ja loppiaisen mökillä. Arkinen aherrus katkeaa reiluksi kahdeksi viikoksi. Näin tälläkin kerralla. Olemme kokeneet ratkaisun hyväksi ehkä siksikin, että työtilamme sijaitsee kodissamme. Kaipaamme kunnon irrottautumista arjesta ja tuollaisella tauolla se jo onnistuukin.

Mökille matkasimme torstaina 22.12. ja palasimme viime sunnuntaina kaupunkiin. Tulopäivänä tavarat ja ruuat paikoilleen, takkaan tulet, uuniin makaroonilaatikko ja jouluun valmistautumista. Aatonaattona perinteisesti haimme kuusen oksia sisälle jouluista tuoksua antamaan. Sää oli harmaa, tuulinen, mutta palokärki huuteli pihapiirissä ahkeraan.Saimme ulkona ollessamme parit sadekuurotkin niskaamme, joten sisälle kuorimaan bataattia ja valmistamaan bataattilaatikkoa.Bataattilaatikon paistuessa imurointi, pölyjen pyyhintä. Iltaa saimmekin vietellä rennosti. Mökissä oli hurjan kuuma, tuuli tyyntynyt. Menimme kuistille istuskelemaan termosmukeissa lakkaglögiä, joka oli todella maistuvaa. Kuistin edessä paloi halkotulikori tunnelmaa luoden. Pari tuntia hujahti huomaamatta glögin vaihtuessa teehen.

Jouluaattoaamuna laitoimme 2.5 kg kinkun uuniin, katselimme joulurauhan julistuksen ennen kinkun valmistumista. Avokin lämmittäessä saunaa asettelin lukuisat kalat tarjoiluastiaan. Yli kahden tunnin saunomisen ja vihtomisen jälkeen oli aika istahtaa nautiskelemaan. Aatto oli tuulinen ja sateinen, joten saunatauoilla emme päässeet nauttimaan halkotulikorin tunnelmasta. Kaksi ulkotulta kuitenkin pysyi liekissä. Jouluaterialle sytytimme kaksi soijavahakynttilää.

Ilta kului rauhallisesti aterioiden ja lahjat avaten. Sain mm. teetä, korvikset, teen haudutuskoirulin, herkkuja. Avokille lahjat ostin melkein kaikki Tampereen Kädentaitomessuilta. Avokilta sain jo etukäteen mikrofonin.

Heti tuloiltanamme aloitin neuletyönä ympyräjakun neulomisen. Olen todella vähän neulonut mitään sukkapuikoilla, joten alkuun pääsyssä meinasi olla hankalaa, mutta kun työ lähti sujumaan sitä pitikin tehdä joka välissä. Joulupäivänä neuloin ja neuloin avokin ollessa kirjojen parissa. Iltamyöhään innostuimme nautiskelemaan punaviiniä minun koko ajan tikuttaessa neuletta eteenpäin. Kuva on Tapaninpäivän illasta. Sinäkin päivänä neuloin ja nautin suklaasta kuunnellen linnun laulun toivekonserttia.

Tiistaille saimme upean aurinkoisen sään. Lämpötilakin taisi pysyä pakkasella. Lähdimme kävelemään ja reippailimmekin n. kahdeksan kilsan lenkin. Ulkoilu tuntui todella hyvältä. Palattuamme uuniin riisipuuro hautumaan. Illalla saunoimme taas pitkään tauoilla halkotulikorin tunnelmasta nautiskellen. Aaton vihtomisesta oli vielä hiukan vihtaakin jäljellä, joten nauttia sai.

Mökille ostimme uuden ruokapöydän ja tuolit. Pirttikalusto vei hirveästi tilaa ja alkoi tuntumaan olevan vaihdon aika. Tuolit avokki oli tuonut joulukuussa aiemmin mökille, mutta pöytä saatiin vasta joulun jälkeisenä keskiviikkona. Avokin aika kuluikin pöytää kasatessa. Minun unettomuuskausi oli alkanut, joten keskiviikkona nukuin pitkälle päivään. Alkuilta sujahti neuloen ja kuunnellen Vuoden 2016 luonto-ohjelmista poimintoja. Torstaina ulkoilua, neulomista; rentoa oleilua.

Seuraavana yönä en käytännössä nukkunut laisinkaan. Kuuntelin kirjaa aamuun. Olo oli hyvin zombimainen aamuteetä juodessani. Avokin tehdessä ulkotöitä sinnittelin hereillä neuloskellen kirjan parissa. Ruuaksi tein kylmäsavuhärkä-leipäjuustosalaattia. Olikin herkullista suolaisien joulukalojen yms. jälkeen. Aterian jälkeen avokki teki lammen jäähän rei'än ja otti minulle jääpaloja. Niillä hieroimme pohkeita, reiden sivuja, pakaroita jne. Jalkojen levottomuus ja kivuliaisuus oli kovin häiritsevää. Kylmähoito tuntui hyvältä. Iltateen jälkeen kömminkin peiton alle ja sain nukutuksi todella hyvin. Vuoden viimeiseen päivään oli mukava herätä huomattavasti virkistyneempänä.

Vietimme vuoden vaihdetta ensikertaa keskenämme. Aattoomme kuului saunominen, Taco-ateria, nuotio, muutaman raketin ampuminen. Ja kyllähän minä jossain välissä aina vähän ehdin neulomaankin.

Jäljellä oli vielä viikko lomaa. Pakkanen kiristyi päivä päivältä laskien pahimmillaan perjantaina 26.4pakkasasteeseen. Ulkoilut jäi valitettavan vähälle. Univaikeudet onneksi sain taltutetuksi. Maanantaina ilmottauduin muutamalle Ura käsillä-hankkeen käsityökurssille joista ensinmmäinen on tammi-helmikuun vaihteessa. Tuolloin alkoi satamaan myös lunta. Neulominen alkoi vähän tympäistä. Tai, ei niin voi sanoa, mutta hartiat ja kädet melkoisessa jumissa. Päätimme irrottaa meikäläisen neuleen äärestä. Avokki pisti nuotioon tulet ja siellä istuskelimme monta tuntia glögiä juoden. Pakkasta oli viitisen astetta. Lumisade vain sakeni ja tuulikin hiukan yltyi. Kun oli lunta nuotiollakin oli paljon tunnelmallisempaa kuin esim. vuoden vaihtuessa.

Tiistaina kokkasin ruuaksi kanasalaattia, keskiviikkona täytettyjä paprikoita, torstaina hernekeittoa, jota jäi perjantaillekin. Saunoimme tiistaina, torstaina ja lauantaina. Keskiviikko-illan viihdykkeenä oli Syke. Hernekeiton kanssa nautiskelimme italialaista punaviiniä. Aika kului kirjojen ja neulomisen parissa. Lauantaina sää oli lauhtunut ja harmitti edessä oleva kotiin paluu. Oli kuitenkin aika siivota mökki. Perjantai-iltana herkuttelimme muuten pannukakulla kera kermavaahdon ja äidin omppuhillon.

Olen jo miljoonasti kirjoittanut neuloneeni lomalla. Loppiaisena avokki napsasi kuvan minun ollessani sohvan uumenissa neulomassa.Huomatkaa, sohvalla istuessani lähelläni on tuo niin kovasti himoitsemani mikrofoni :)
Mutta takaisin asiaan... Ympyräjakussa ennen hihan suita viimeisten lisäyksien jälkeen on lähes 500 silmukkaa ja hihan suun reunasta neulottavaa 19 centtiä. Maanantaina avokin kuoriessa perunoita ahkeroin hihan suiden parissa. Mökiltä palattuamme reunan korkeus oli n. 12 centtiä. Nyt arkena ei tietenkään työ edisty samaan tapaan kuin mökillä. Yhteen kerrokseen kun menee liki puoli tuntia, yhteen centtiin 3-4 kerrosta. Joka välissä olen kuitenkin työtä neulonut, joten kyllä se vielä valmistuukin.

Näin on neuloosin täyttämä loma ohitse ja arkeen palattu. Arki onkin alkanut tiiviillä työviikolla, joten tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Kesän viimeinen lomapätkä

Niin se vain on, että hiljalleen kesä kääntyy syksyksi ja lomailut vähenevät roimasti. Tänään on jo arkeen palattu neljän asiakkaan verran huomenna jatkaen viidellä asiakkaalla. Lähiviikkoina ehkä vielä joitain pidennettyjä mökkiviikonloppuja riippuen miten vilkkaaksi asiakasvirta tästä kehkeytyy.

Viimeisen lomapätkän tälle kesää aloitin treffaamalla Helsingin keskustassa serkkuni, jotka tulivat Savosta viettämään Stadi-viikonloppua. Kävimme teellä ja kahvilla rupatellen reilun tunnin. Illalla matkasimmekin avokin kanssa mökille. Heti lauantaista lähtien sää oli sateinen ja tuulinen eikä kovin lämminkään. Ja tuota säätyyppiä sitten jatkuikin pitkälle seuraavaan viikkoon. Sunnuntaina oli muutaman tunnin tauko sateesta, joten saatiin roskat poltetuksi ja hetki istuskeltua nuotiolla. Sitten iskikin ukkoskuuro kimppuumme ja siitä se sadesää sitten vaan jatkuikin :(

Viikonlopun aikana taistelin Dropsin kauluriohjeen kanssa. En saanut aaltokuviota oikein mitenkään täsmäämään. Onneksi apuja sain Fb:n kautta sitä huhuiltuani. Avokilta meinasi jo mennä hermot minun laskiessa yökaudet silmukoita ja jupistessani itsekseni. Samalla kuuntelin olympia-lähetystä radiosta.

Maanantaina avokki palasi kaupunkiin asiakkaita hoitamaan ja minä jäin mökille sadetta pitelemään. Päättelin kaulurin. Loppuloman aikana neuloin kaksi kranssin päällistä, kirjoitin pari blogipostausta, kuuntelin olympialaisia. Ja kuten ehkä olette huomanneetkin, rohkaistuin laittamaan tietoa myytävistä käsitöistäni :D Millään en vaan meinanut löytää mistä uusi sivu blogiin lisätään. Joskus ruudunluvun kanssa taistellessa meinaa hermo loppua. Ruuaksi valmistin ruokia mistä avokki ei pidä kuten esim. parsakaali :) Tein uunivuokaan kasvisvuan missä oli reilusti parsakaalia :)

Torstaiaamuna avokki palasi mökille ja toi tullessaan paremman sään :) Välillä jopa saimme nauttia auringosta pihalla puuhaillessamme. Viikonlopun aikana saimme pinotuksi kesällä hakatut puut. Nyt on liiteri täynnä ja ulkovaraston seinustalla iso puupino. Vielä on myös hakattavaa jäljellä.

Lauantai-iltana istuskelimme nuotiolla. Leppoisaa tunnelmaa vähän häiritsi laukaukset mitä kuului vielä kymmenen jälkeen. Sorsastus oli alkanut. Ihmettelin ja ihmettelen miten lähes pimeässä näkee mitä ammutaan. Tuli hyvin ristiriitainen olo. Myös suunnaton väsymys painoi meitä molempia. Luulen, että kilpirauhaslääkitys kaipaa päivitystä, sillä väsymyksen lisäksi kuivasilmäisyys ja akillesjännekivut ovat täällä taas. Nukun, mutta olo ei ole levännyt. Nukun, mutta levottomasti. Öisin levottomat jalat vaivaavat ja Oton kanssa kahden mökillä ollessa yhtenä yönä painuin laiturille istuskelemaan aamuviideltä ja jalat lampeen huljuamaan. Vettä satoi, jokin lintu sirputteli lammen yllä. Otto oli todella kummissaan touhuistani. Istui vieressäni kiinni minussa. Siinä nökötimme reilun vartin ja sen jälkeen rauha jalkoihin palasi ja saatoin nukahtaa.

Parina päivänä vein taasen digisanelimen ulos lintujen ääniä nauhoittamaan. Pihapiirissä sirputusta kuuluu aika vähän. Äänet tulevat kauempaa, joten eivät nauhoitu kovin hyvin. Yritin saada käsittääkseni palokärjen ääntä. Se ääntää jotenkin surullisesti paikallaan ollessaan ja lentäessään taas ääni on omanlaisensa. Silloin kun nauhuri oli päällä ei tietenkään palokärki suvainnut pihamme yllä leuhottaa.

Eilisiltana saunoimme ja vielä kymmenen pintaan oli yli 19 astetta lämmitä, vaikka vähän tuulikin. Kerran pulahdimme lammessa ja kyllä se vesi vaan kylmää oli lämpimästä viikonlopusta huolimatta. Saunatauoilla oli rauhoittavaa istuskella kuistin edustalla. Siitä lämpimästä syysyöstä ei millään olisi malttanut iltatoimille ja yöpuulle, mutta pakkohan se oli sillä huominen sieltä saapui täksi päiväksi vaihtuen. Ja nyt arki, se on täällä :)

Takkuisa loman alku

Perjantaina saapuessamme mökille minulla oli kolmen yön univelat niskassa. Olin nukkunut todella huonosti, joten uuvahdin päiväunille pariksi tuntia. En muista milloin olisin viimeksi nukkunut päivällä niin makeasti. Nukkuminen teki joka tapauksessa hyvää. Sillä välin sade loppui ja aurinkokin pilkisteli. Grillattiin uusia perunoita ja lohta. Lohen maustoin sitruunan mehulla, suolalla, sokerilla sekä kalayrtillä. Onnistui hyvin. Aterioinnin jälkeen avokki sytytti nuotioon tulet. Kuuntelimme lintukonserttia ja nautiskelimme siiderit/oluet. Kävin uittamassa pohkeita lammessa, jotta levottomat jalat rauhoittuisivat ja niin kävikin. Hiljalleen pilvisyys lisääntyi ja pieniä sadekuuroja saatiin niskaan. Ennen puolta yötä sade muuttui runsaaksi, joten sisälle. Olinkin valmista nukkumattia treffaamaan.

Lauantaina oli karmea keli. Vettä satoi ja tuuli kovaa. Ottaessani lasiin vettä veden tulo hiipui ja loppui kokonaan. Vasta pari kuukautta sitten kaivon vesipumppu uusittiin. Harmitus oli melkoinen. Sadepäivää vietimme siis tympeissä merkeissä. Onneksi edelliskerralta oli jäänyt avaamaton viiden litran vesikanisteri, joten pärjäiltiin yön yli. Aika meni kirjojen parissa ja taas nukuin huonosti.

Sunnuntaina sade vihdoin lakkasi ja avokin paineltua kaivon katkasioita vettä alkoi tulemaan. HELPOTUS, mutta pelko persiissä milloin veden tulo jälleen katkeaisi. Ja kyllähän se saunoessamme katkesi monta kertaa, mutta kaivosta napin painallus toi paineen takaisin. Selvää oli, että jotain vialla ja saunafiilis vähän kadoksissa. Pulahdettiin pari kertaa lammessa. Ennen saunaa istuin ulkona neulomassa.

Seuraavana yönä nukkumatti hylkäsi minut kokonaan. Kuuntelin kirjoja ja välillä koetin nukahtaa ilman kirjaa. Kävin kävelemässä ulkona jne. Neljältä vein nauhurin ulos nauhoittamaan lintuja ja nauhurin paikkaa vaihdoin kuudelta toiseen. Sitten vihdoin nukahdin herätäkseni parin tunnin päästä Oton oksenteluun. Ja kun tilanteen rauhotuttua päätin vielä hetken nukahtaa, tulikin ilmi ettei sähköt toimi. Ei virtaa jääkaappiin, uuniin, valoihin eikä pyykkikoneeseen. Olimme aamulla laittaneet lakanapyykin pyörimään. Jatkoroikalla saatiin pyykkikone jatkamaan pyörimistään ja jääkaapille löytyi onneksi toinen pitkä johto. Selvää oli, että nyt on jotain pielessä ja pahasti. Kaivosta taas nappia painamalla vesi ja sähkötkin palautui. Soitto paikkaan, josta keväällä korjaaja tuli vesipumpun vaihtamaan. Vika ei pumpussa vaan sulakkeissa, päävirranjakajassa. No eihän sulakepohjia/sulakkeita ollut, joten tänään aamupäivästä uudestaan. Sähköt saatiin toimimaan normaalisti, mutta jokin maakaapeli on vaihdettava, jotta vesipumppu ei rikkoudu, tai jotain sinnepäin. Eli, vettä ei tule edelleenkään. Korjaaja lupasi kuitenkin tulla kaapelin vaihtamaan ennen juhannusta.

Eilinen meni melkoisessa harmituksessa ja suunnattomassa väsymyksessä. Vietiin kuitenkin petauspatja, tyynyt ja peitot tuultumaan. Alkuillasta pedattiin peti. Uitin taas jalkojani lammessa, iltateestä nautimme jo kahdeksan jälkeen. Yhdeksän jälkeen olin jo unten mailla. Vetäsin lähes kellon ympäri. Nukkuminen teki kyllä hyvää. Tänään onkin ollut parempi olo. Avokki lähti kotiin hierontatöitä tekemään palaten huomenna käytyään kaupassa. Olen neulonut ulkona ja puhunut puhelimessa. Kohta onkin aika painua pehkuun, jotta aamulla olen reippaana päivystämässä joskos korjausmies saapuisi. Toivottavasti loppuloma menisi jo huomattavasti mukavemmin.

Pääsiäisloma mökillä

Jos unettomuus ei olisi vaivannut, pääsiäisloma olisi ollut lähes täydellinen. Vietimme sen mökillä kevään tulosta nauttien, herkullisia ruokia valmistaen, relaillen neulomuksen ja kirjojen parissa.

Keskiviikkona saavuttuamme takkaan tulet ja lohiaterian valmistus. Maustoin lohen sitruunalla, kuivatulla tillillä, merisuolalla, ripauksella sokeria ja sitruunaisella kalamausteella. Lohi folioon uuniin paistumaan. Vuokaan pilkoimme bataattikuutioita, jotka maustoin oliiviöljyllä, mustapippurilla ja Provencen yrteillä. Ateriasta tuli herkullinen.

Seuraavana päivänä leivoin mantelimuffinsseja, jotka olivat uunissa aavistuksen liian kauan. Silti maistuivat linssikeiton ja pekoniparsojen jälkeen jälkkärinä herkullisilta teen kanssa. Tässä muffinssien ohje teillekin:
300 grammaa mantelijauhoa (esim. Risenta)
0,5 desiä kookosöljyä
3 kananmunaa kevyesti vatkattuna
Vaniljauutetta tai 2 teelusikallista vaniljasokeria
150-200 grammaa hunajaa
2 teelusikallista leivinjauhetta
Sekoita ainekset (sulata ensin kookosrasva) ja laita taikina muffinsivuokiin. Paista uunissa keskitasolla 180 asteessa noin 20 minuuttia.

Olen ihan hulluna pekoniin kiedottuihin tankoparsoihin. Avokki on suhtautunut niihin hiukan varovaisemmin, mutta nyt hänenkin suustaan kuului "nam". Ne on kyllä tosi hyviä. Ja kyllä linssikeittokin pitkästä aikaa oli maistuvaista.

Pitkänä perjantaina teimme ehdottomasti parhaan aterian. Torstai-iltana maustoin ja pilkoin karitsan fileen. Laitoin roimasti valkosipulia, Provencen yrttejä, savusuolaa, punaviiniä. Pataan pilkoin sipulia, punajuurta sekä silpuin tuoretta minttua. Viiniä liraus ja pata uuniin hautumaan. Valmistimme valkosipuliperunat itse avokin kuoriessa ja pilkkoessa perunat. Minä leikkelin valkosipulit kerman sekaan. Vähän suolaa ja mustapippuria. En olisi uskonut kokkaustaitojeni yltävän niin huikeaan lopputulokseen. Ateria oli täydellinen, vaikka itse sanonkin. Herkullista ruokaa riitti myös seuraavalle päivälle, joten sunnuntaina kokkasin meille makaroonilaatikon, jota söimme eilenkin. Sekin onnistui hyvin.

Mökkeilyyn sää ei ollut paras mahdollinen, mutta ei niin huonokaan mitä etukäteen ennustettiin. Lenkkeily on aika kurjaa kelirikkoisilla metsäteillä, joten lenkkeilyt jäi yhteen neljän kilsan paarustukseen. Ja sekin tuntui vähintäänkin tuplapitkältä. Ilo oli kuitenkin huomata, että märkyysinhostaan huolimatta Otto eteni paremmin mitä vaikkapa viime keväänä, joten treenauksista on ollut apua.

Saunatauoilla ja iltanuotiolla olemme kuunnelleet kevään upeita ääniä.mustarastaan
kaunis huilumainen laulu on lumonnut täysin. Auringon laskun aikaan ja sen jälkeenkin lintu soittelee laulujaan kovin kauniisti. Jostain kauempaa kuului myös joutsenien törähdyksiä. Päivä päivältä lintujen laulu on lisääntynyt ja tullut metsän siimeksestä lähemmäksi mökkimme pihapiiriä. Keväisessä lintujen laulussa on jotain niin rauhoittavaa ja lumoavaa. Jaksaisin kuunnella sitä ties miten kauan. Onneksi eilen oli aurinkoinen päivä, joten olimme iltapäivän ulkona. Nautimme glögimukilliset ja minä neuloin :D

Aika onkin kulunut paljon neuloessa. Tällä hetkellä ylösalaisin-neule
on neulottu vartalo-osastaan tresoriin saakka. Eilen päätin aloittaa välityönä alpakka-pörröllä ilmavan huivin, koska kolmosen puikoilla olen saanut sormen päät reikäisiksi, joten taitaa olla parasta antaa sormien parantua välillä :D

Olen nukkunut reilun viikon todella huonosti, itse asiassa kellojen siirrosta lähtien. Vasta viime yönä voin sanoa nukkuneeni kunnolla. Öisinkin on tullut neulottua ja kirjoja kuunneltua . Välillä olo on ollut aika toistaitoinen eikä ajattelusta ole tullut mitään. Siksipä jotkut asiat ovat hiukan myöhässä, mutta jospa nyt unirytmikin taas löytyisi melatoniinikuurin myötä. Näin ei vaan keväällä ole tainut käydä kertaakaan. Tästä joka tapauksessa ponnistetaan arkeen töineen ja treenauksineen. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Väsyttävä pimeys

On tullut se aika vuodesta kun lähes aina väsyttää, paitsi yömyöhään milloin pitäisi olla jo nukkumassa.
Kuten NYT!
Olo on ollut väsynyt ja aamut armottoman vaikeita. Onneksi takana ei ole ollut valvottuja öitä, vaikka viitteitä niidenkin saapumisesta oli. Aloitin melatoniinikuurin ja hiljalleen tilanne on tasaantunut eikä aamutkaan ole ollut ihan niin tuskaisia. Viime viikolta minun oli pakko perua pt, koska olin vielä kymmeneltäkin koomassa ja seuraavan aamun treeni olisi ollut 9.30. Tajusin, että sellaisessa olotilassa ei ole mitään järkeä hakea reipasta treeniä. En olisi siihen pystynytkään. Harmitti suuresti, mutta ehkäpä silti tein oikean ratkaisun, sillä eilen oli kiva treenata. Ehkä väsymys tuntui vähän myös kropassa, mutta mielestäni silti taistelin hyvän treenin siihen hetkeen. Ja treenin jälkeen leiuin endorfiinihuuruissa koko päivän. Elämä tuntui valoisammalta, pirteämmältä. Minua alkoi huvittaa tehdä terveellistä ruokaa ja vähentää herkuttelua. Viime aikoina on tullut mussutettua lähinnä suklaata eri muodoissaan turhan paljon. Viime viikolla en vaan jaksanut mitään ja lukiessani ihmisten fb-päivityksistä liikuntahetkistään pieni kateuden pisto pyrki tuikkaisemaan. Murmutin avokille elämän kurjuudesta ja taka-alalla vaani alakulo olo. Ehkä nyt kuitenkin tilanne on tasaantumassa, koska tuollainen alakuloisuus ja alavireys on väistynyt lähes kokonaan. Murmutukseni ohella sain suostuteltua avokin lähtemään kanssani katsomaan torstaina elokuvaa Vadelmavenepakolainen, jossa on meille näkövammaisille kuvailutulkkaus.

Melatoniinit aloitin viikko sitten. Olen istunut aamuisin kirkasvalon äärellä, iltaisin keittänyt Valamon luostarin uni-yrttiteetä. Tänään ostin vahvan d-vitamiinisuihkeen, jonka nauttimisen aloitan heti huomisaamuna. Eli täysi taistelu on aloitettu pimeyttä vastaan. Tai ehkä oikeammin pimeydestä johtuvia asioita vastaan. Pimeydelle ei voi mitään. Aurinkoa emme nyt saa, ja vaikka se paistaisikin, se olisi lyhyt ilo per päivä.

Omansa mielialaan on varmasti tehnyt myös avustajatilanteeni, joka on nyt onneksi ratkennut. Sunnuntaina tapasimme avustajaehdokkaan, jonka päätimme ottaa meitä auttelemaan. Helpotus oli ja on suuri, että löytyi henkilö, jonka kanssa voimme lähteä yhteistyötä kokeilemaan. Hän aloittaa kuitenkin vasta joulukuun puolella, mutta onneksi on ihania ihmisiä, jotka voivat auttaa tässä välillä. Tänäänkin kävimme parissa kaupassa joululahjajuttuja hankkimassa.

Onneksi olen tiedostanut koko ajan alakulon tai alavireyden syyn, enkä siksi niin huolissani ole ollutkaan. Ja nyt kun huomaan tilanteen tasoittuvan nukkumisen suhteen, olen pirteämpi, ja asioiden hoituessa mieli on helpottunut. Ja tässä väsymyksenkin keskellä on tapahtunut monta ihanaa asiaa. Torstaina ystävän kanssa pikkushoppailut ennen Novellikoukkua, jossa neuloin kranssin päällistä samalla kuunnellen Johanna Sinisalon novelleja. Olivat aika erikoisia. Oltiin Novellikoukussa myös lokakuun alussa. Ihana tapahtuma! SUOSITTELEN!

Perjantaina vietin Aa:n luona mukavan iltapäivän teekupposten äärellä. Samalla hoidettiin meidän paperilaskut ja muita paperiasioita, vaihdettiin kuulumisia jne. Seuraavana päivänä vietin mukavan päivän käyden Suklaafestareilla ja teatterissa. Teatteriesityksestä Viimeinen vuoro kirjoitinkin jo oman postauksensa, ja Suklaafestareista on tulossa omansa :DD

Sunnuntaisen avustajahaastattelun lisäksi olin ratsastamassa. Ratsastin Pipsalla. Harjoiteltiin reipasta käyntiä, siirtymistä tölttiin, töltistä raviin, ravista tölttiin ilman että tulisi väliin käyntiaskeleita. Teimme laukan nostoja. Pipsalle jälkimmäinen suunta oli selvästi parempi ja pääsin nautiskelemaan. Tarkoitus oli mennä useampi kierros kerrallaan, mutta Tiinan hevonen Niia laukkasi pienesti edellämme eikä Pipsa mahtunut laukkaamaan kunnolla. Vaihdoimme järjestystä, mutta aina vaan Niia ohitti meidät ja ohituksen jälkeen Pipsan laukka loppui. Tuli ravia ja jotain kummallisuuksia. Jossain vaiheessa Pipsa tölttäsi ja yht'äkkiä otti IISOOON laukka-askeleen. Lettu ehti huutaa "nojaa taakse" ja tajusin itsekin reakoida. Sillä hetkellä oli kaarros vasemmalle ja ison laukan myötä mun matka meinasi jatkua oikealle. Onneksi kuitenkin sain tilanteen hallituksi eikä siitä jäänyt pelkoakaan. Keli oli todella rapainen ja mutainen! Kivaa oli kuitenkin ratsastaa. Illalla pehkuun mennessä oli hyvä mieli. Ratsastusta ja avustajan löytyminen, joten saattoi nukahtaa hyvillä mielin. Että ei tämä elämä nyt niin kauheaa olekkaan.

Vesijuoksu

Päivän liikunta-annos tuli tänään uima-altaassa. Olin kaverin kanssa vesijuoksemassa, tai kävelyä kai se lähinnä on, ainakin mitä vauhtiin tulee. Mun kärsivällisyys ja maltti tahto olla koetuksella. Uimalla kun pääsis paljon kovempaa. Koetin keskittyä pitämään navan selkärangassa ja yläkropan suorassa, että en menisi liiaksi etukenoon. Ja vaikka musta tuntui etenemisvauhti aika verkkaiselta ohittelimme useampia juoksioita altaassa. Ja alkoipa tuntumaan etureiden yläosissa ja sisäreisissä, joten eipä homma hukkaan mennyt. Aika meni vauhdilla, hämmästyin kun kuulin meidän taivaltaneen 50 min.

Vesijuoksun jälkeen päätettiin vielä pyrähtää uimaan. Se jäi kuitenkin liian lyhyeksi, sillä samalla radalla oli hitaampia uimareita ja joutui odottelemaan jatkuvasti sopivaa hetkeä edetä altaan välin verran. Tyydyin 250 metriin vaihtaen maisemaa lämpimään porealtaaseen venyttelemään. Lihashuollon tärkeydestä ei koskaan puhuta liikaa. Tekipäs nimittäin aikas hyvää venyttelyt etenkin alaraajoissa. Rentoutuminen jatkui vielä höyrysaunassa ja uimahallin kahviossa teemukillisen ääressä. Loppupäivän onkin taas ollut hyvä olo niin fyysisesti kuin henkisestikin. Nyt juotuna mukillinen kamomilla-teetä, joten seuraavaksi suuntia kohden pehkua :D Tämän treenikärpäsen purtua on myös nukkumaanmenoaika aikastunut ja unen laatu parantunut.

Kun valo vähenee

Vaikka ollaan saatu nauttia upeista aurinkoisista syyspäivistä päivät lyhenevät vääjäämättä ja tuo univaikeudet pimeän ajan seuralaisina. Oli aika milloin unettomuus iski vasta joulukuussa, oli aika milloin se iski marraskuussa... Ja nyt on aika milloin oireilu alkaa jo lokakuussa :( Vuosia sitten kärsin pimeän ajan yli univaikeuksieni kanssa ja välillä olin sekaisin kuin seinäkello. En osannut ongelmaa yhdistää oikein mihinkään. Tiesin, että näkövammaisilla on ehkä normaalia enemmän unettomuutta, mutta vasta kolme vuotta (onko siitäkin jo niin kauan?) juteltuani erään tuttavani kanssa valvomisesta sain vinkin kokeilla melatoniinia. Ja minähän marssin luontaistuotekauppaan ostoksille. Tuolloin reseptivapaana sain 3mg vahvusta melatoniinia. Tuon jälkeen raja on laskenut ja muuttunut useampaan kertaan. Muistan vieläkin sen autuaallisen tunteen otettua ensinmäisen pillerin. Nukuin heräilemättä ja olo oli levännyt.

Siitä lähtien olen yrittänyt huolehtia, että minulla on melatoniinia aina kaiken varalta. Pimeimpään aikaan tarvitsen sitä eniten ja pidempiä kuureja. Kesällä onneksi harvoin, mutta joskus silloinkin. Selvästi kuitenkin ongelma on loka-helmikuussa pahimmillaan. Koskaan en ole lääkärissä käynyt, vaikka melatoniini tulisi reseptillä edullisemmaksi.

En koskaan aloita yhden huonosti nukutun yön jälkeen melatoniinikuuria enkä ota pilleriä myöskään keskellä yötä todettuani, että uni ei tule. Jos unettomuus jatkuu useamman yön aloitan kuurin, ja niin tein maanantaina. Viime viikolla yö yöltä uni huononi ja väheni, joten totesin pimeän ajan alkaneen ja melatoniinini ei vaan riitä ja apuja tarvitaan purkista. Kyllähän minulle on suositeltu myös nukahtamis- tai unilääkkeitä. Sellaisia en halua syödä. En halua tulla riippuvaiseksi niistä enkä nukkua kemiallista unta. Melatoniinista ei tule sivuoireita painajaisten lisääntymistä lukuun ottamatta. Ja painajainenkin on ehkä liian vahva ilmaisu unille mitä näen. Ne ovat inhottavan todellisia ja usein vähän ahdistavia. Unien näkeminen ylipäätään lisääntyy hurjasti.

Uniongelmien aikaan usein myös levottomat jalat pahenevat, ja niin tälläkin kertaa. Mangnesiumista on siihen suuri apu. Ei kuitenkaan ole ihan sama mitä magnesiumia syön. Parhaaksi olen todennut toistaseksi Pioteekin Super Mg-valmisteen, jossa magnesiumia per pilleri 375 mg. Viime viikolla söin jotain toista ja hyöty oli laiha. Nyt on ihana köllähtää unille kun tietää ettei levottomat koivet häiritse unia. Levottomiin jalkoihin vaikuttaa myös mitä illalla suuhuni laitan. Jos iltapala on kovin hiilaripitoinen oireita riittää. Nyt pitäisikin taas ryhdistäytyä illalla syömään jogurttia tai rahkaa marjoilla ja jättämään tattarinäkkärit vähemmälle.

Käydessäni viime viikolla Thehuoneella teeostoksilla ostin SLEEP WELL -yrttiteesekoitusta, jossa aineksina rooibostee, tulsitee, melissa, sitruuna-verbena, anis, fenkoli, piparmintunlehdet ja lakritsijuuri. Tee haudutetaan 95 asteessa 7-8 min. Minulla ei ole mitään puhuvaa veden lämpötilaa mittaavaa mittaria, joten enpä kovin pääse hienostelemaan oikeiden lämpötilojen kanssa :D Nyt olen yrttisekoitusta nauttinut iltaisin. Mielestäni tee on miellyttävän pehmeän yrttisen makuista. Joskus yrttitee maistuu ehkä liiaksi heinältä, mutta tämä sekoitus on myös maultaan onnistunut ja myöskin rauhoittavilta yrteiltään toimiva. Yrttiteen huono puoli on, että se lisää pissalla juoksemista, joten yritän iltateestä nauttia hyvissä ajoin ennen nukkumaan menemistä.

Univaikeudet on todella kurja vaiva ja oikean avun saamiseksi kannattaa kyllä nähdä vaivaa. Se painostava väsymys on jotain todella kamalaa. Ja inhoan myös aamuja milloin olo on niin kuollut väsymyksen takia, että sovittu tapaaminen on pakko peruuttaa. Ei vaan jaksa lähteä tai on nukuttava aamupäivästä kun sattuu nukuttamaan. Ja sekään kun ei helpota nukkua päivällä. Seuraava yö on vielä hirveämpi. Toisaalta kun niitä hirveitä öitä on viikkotolkulla on pakko nukahtaa lopulta silloin kun uni on tullakseen. Onneksi tällä hetkellä ongelma ei ole niin pitkällä, eikä ole ollut melatoniinin löydettyäni. Joskus sovitun tapaamisen olen joutunut perumaan ja inhoan sellaista. Uniongelmista kärsivä voi varmasti syyn ymmärtää, mutta ymmärtääkö ihminen, joka nukkuu lähes aina heräilemättä yössä 8-9 tuntia onkin sitten toinen juttu.

Detox - jalkapohjalaastarit

Monet hyvinvointi-alojen yritykset myyvät detox-tuotteita. On laastareista jalkakylpyihin, yrttiuutteista puhdistaviin teejuomiin jne. Itse kävin viime syksynä kurssilla, jossa ruokavalion avulla ohjattiin kehon puhdistaminen. Puhdistukseen kulutettiin neljä viikkoa. Ihastuin muutamaan kasvisruokareseptiin ja nautiskelen niistä aina silloin tällöin. Olen myös harkinnut, että tekisin syksyn aikana puhdistautumisen ruokavalion avulla uudelleen.

Nykyisin kehoomme kertyy paljon erilaisia vierasaineita ja kemikaaleja, jotka kuormittavat elimistöämme ja kertyvät erityisesti kehon puhdistautumiselimiin munuaisiin ja maksaan. Valitettavasti kuormitukselta on melkeinpä mahdotonta välttyä. Saasteet, ruokien ja juomien lisäaineet, iholla käytettävät keinotekoiset kemikaalit, kodin puhdistusaineet, tupakka, alkoholi ja paljon muuta. Omilla valinnoillamme voimme toki jonkin verran kuormittavuuteen vaikuttaa, jos tiedostamme asian. Kerrotaanko asiasta riittävästi? Saako ihmiset tietoa helposti ja tarpeeksi? Tutkimusten mukaan suomalaiset saavat kehoonsa keskimäärin 350 vierasainetta. Onneksi nykyisin tietoa on enemmän ja erilaisten vieraiden aineiden vaikuttavuutta tutkitaan. Tosin pieni ihminen on usein hämmennyksissään kun tutkimustulos usein kumoaa toisensa. Millaiseen tutkimukseen voit luottaa?

Mistä voit tietää, että keho on ylikuormittunut kuona-aineista? Oireita voi olla mm. vatsaoireet, ihon huono kunto, väsymys, tunkkainen olo, huono verenkierto,, uniongelmat, vastustuskyvyn heikentyminen, erilaiset kivut ja säryt. Elimistön oma puhdistusjärjestelmä ei aina pysty riittävän tehokkaaseen puhdistautumiseen syystä tai toisesta. Tämänpä takia detox-tuotteita suositellaan avuksi.

Ostin messuilta jo aikoja sitten kaksi pakettia Detox - jalkapohjalaastareita ja vihdoinkin ennen Tampereen matkaa päätin kokeilla. Laitoin laastarit kahdeksana iltana jalkoihini. Sanotaan, että ensinmäisien öiden jäljiltä laastarit voi olla tummat/likaisen näköiset, ja kosteat. Kuurin edetessä laastarien väri jää vaaleammaksi. Valitettavasti väristä en pysty sanomaan mitään. Kosteannihkeitä ne oli joka aamu ja yrttityynyt koppuraiset.

Kehon puhdistuessa :
•verenkierto paranee ja aineenvaihdunta vilkastuu (Yöllä pari kertaa kova pissahätä, jaloissa kuumotusta verenkierron vilkastuessa)
•kipu ja säryt helpottuvat (Kuuria alottaessa ei ollut kiputiloja)
•nukut rauhallisemmin ja syvempää unta (Tämän allekirjoitan, nukuin noina öinä todella hyvin. Jos pisuhätä ei olisi tullut, tuskin olisin heräillyt ollenkaan)
•vastustuskyky paranee •turvotus ja nesteen kertyminen vähenevät (Ehkä kuurin aikana, mutta en kokenut vaikutuksen jatkuvan)
•painon hallinta helpottuu (Tällä hetkellä en voi tuota allekirjoittaa, sillä painoni pyrkii ylöspäin. Toki reissun aikana kurkusta meni alas jokunen herkku ja viinilasi)
olet energisempi ja virkeämpi (Kyllä, joo)
Väittämät tai mainoslauseet napattu
www.deodoranttikivi.net -sivulta, josta myös laastareita voi ostaa.

Laastareita voi käyttää myös kivun hoitoon. Laastari annetaan vaikuttaa kipukohdassa 8-12 tuntia, ja laastari tehoa parhaiten yöaikaan ainakin puhdistautumisessa, koska tuolloin lynfakiertomme on vilkkaimmillaan. Laastareita voi käyttää milloin vain, mutta paras hyöty yöllä. "Jalkapohjalaastarien vaikuttavat luontaiset aineet saadaan Aasian luonnosta ja niitä on käytetty perinteisesti vuosituhansia puhdistamaan kehoa ja estämään kehon ennen aikaista rappeutumista. Detox-laastarit ovat japanilaisten tiedemiesten ja lääkärien yhteistyössä 26 vuotta kestäneen tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen tulos. Testattu ihmisillä: The Sanitation Epidemic Prevention Bureau in China" Laastareita voi kokeilla myös selluliitin poistoon, josta minulla ei ole kokemusta mutta sivulla sanotaan: "Yrtti-laastareiden aineosat auttavat tehokkaasti vapauttamaan lymfanesteeseen ja vereen kertyneitä solumyrkkyjä. Solumyrkyt taas erittyvät ihon huokosten kautta ulos ja kerääntyvät laastarityynyyn. Laastarista itsestään ei imeydy minkäänlaisia aineosia elimistöön"

Jalkapohjalaastarin vaikuttavat aineet
Bambuetikka 32,6 % ja Eukalyptusetikka 30,1% - parantaa verenkiertoa, vahvistaa vastustuskykyä, vähentää väsymystä ja kipuja
Yrttijauhe 7,4 % Herba houttuyniae, voikukka, maissi
Kitosaani 6 %, merestä saatavien äyriäisten kuoriainesta. Kitosaani tunnetaan rasvasiepparina, joka sitoo tehokkaasti erilaisia rasvoja. Käytetään yleisesti lääkkeissä, haavasiteissä, leikkausompeleissa ja palovammojen hoidossa. Tappaa bakteereja ja estää niiden kasvun.
Turmaliini 3 %, jolla on verenkiertoa tasapainottava ja puhdistava vaikutus, infrapunalämpöä ja negatiivisia ioneja tuottava ainutlaatuinen maaperän mineraali
C-vitamiini 0,9% - infektioita vastaan, helpottaa raudan imeytymistä
Tuote sisältää pieniä määriä kitosaania."
Jalkapohjalaastareita käytettäessä pyydetään huomioimaan
"Mikäli olet allerginen äyriäisille, olet raskaana tai imetät kysy laastarien käytöstä ensin lääkäriltäsi, ei alle 10-vuotiaille lapsille. Älä käytä rikkoutuneelle iholle, säilytä kuivassa ja viileässä. Raikkaan veden runsas päivittäinen juominen edistää puhdistumista!"

En kokenut laastareita käyttäessäni mitään suurenmoista puhdistautumisen tunnetta. Aineenvaihdunta vilkastui jonkin verran, yöni nukuin hyvin ja olo oli pirteä. Ruokavaliolla tehdystä Detox-kuurista koin hyötyneeni enemmän. Joskus ehkä kokeilen uudelleen kuten ruokavalion avullakin tehtävää detox-kuuria.

Pohdintaa/tilitystä - ruokavalio-liikunta-hyvinvointi-painonhallinta

Hyvät lukijat

ehkä joku jo miettii

-           missä ne laihdutus-liikunta-hyvinvointi-elämäntapa –postaukset oikein on – mihin ne on jääneet???

 Hepa taitaa olla jo ihan ”hunningolla”. Kirjoittaa kaikesta muusta kuin blogin ehkä pääasiasta.

Myönnetään

laihdutus ei ole sujunut toivotulla tavalla ja paino hiissaa 68-69 kilon välillä, joten onneksi ei ole lähtenyt nousuunkaan.

Ja liikkumiset ovat olleet lähinnä koiran kanssa lenkkeilyä

 keskiviikkoista lyhyttä tandemlenkkiä lukuun ottamatta. Lenkki oli turkasen lyhyt ja ajonälkä jäi hirmuinen!!! Pilottien löytyminen on inhottavan ongelmallista. Olen laittanut muutamaan pyöräilyseuraankin viestiä pilottitarpeesta, mutta toistaiseksi en ole vastauksia saanut. Toivottavasti tilanne paranee heinäkuun aikana ja pääsen punaisella pyörällä nauttimaan vauhdin hurmasta :D

Syömiset menee pääsääntöisesti toivotulla tavalla. Juhannuksena herkkuina meni salmiakkia ja raparperipiirakkaa. Ateriat pysyi kohtuukoossa ja niissä oli paljon kasviksia.

Kasviksien määrään olen tyytyväinen ja siihen, että avokkikin on innostunut grillattavista kasvisnyyteistä. Mökillä nautin kun oli aikaa väsäillä joka päivälle hiukan erilaiset kasvislisukkeet.

Tämän kevään aikana on tapahtunut iso asia – mökin hankinta. Minulle se on suuri ja ehkä myös vähän outo ajatus olla mökkiläinen. Olen ikionnellinen, että jonkinlaisesta mökkiunelmasta on tullut totta, sillä viihdyn luonnon rauhassa, jos vaan puuhaa riittää. Ja vielä sitä riittää pitkään :D Tuo mökkijutska on vienyt paljon aikaa. Eihän sitä olisi ollut pakko istua netissä tutkailemassa kauppojen sivuilta tarvittavien tavaroiden/tuotteiden tietoja. Kuitenkin halusin ja haluan edelleenkin itse tutustua ja saada tietoa eikä olla vain toisten tiedon ja tiedon haun varassa. Ei se ei ole epäluottamuslause ketään kohtaan, pikemminkin halu olla itsenäinen. Ja kun innostus on valtaisa ajantaju menee ja tässä tulee nökötettyä ihan liikaa. Valitettavasti myös ruudunluku hidastaa etsintää ja monet sivut eivät ole ruudunlukuohjelmalle ystävällismielisiä kaikkine kuvakkeineen ja linkkiviidakkoineen. Jokin tiedon saannin kannalta oleva sivusto saattaa tuon takia jäädä lukematta ja tietoa joutuu etsimään muualta. En kuitenkaan vikise. Olen tottunut siihen. Kuitenkin minulla on ruudunluku, joka mahdollistaa paljon tietokoneella toimimista ja netissäkin pyörimistä. Jos ruudunlukua ei olisi – en uskalla edes ajatella…

Kyllä mua harmittaa vähän miten elämän muut tohinat ovat vieneet huomion laihdutukselta. Toisaalta, painon pudotukseni on äärimmäisen hidasta ja siksi välillä myös turhauttavaa.

Ei välttämättä huonoa pitää hetki vähän rennompaa

meinikiä asian suhteen. En ole hypännyt ystävällä/vihollisella vaa’allakaan päivittäin, kerran pari viikossa. Rennompi ote ei kuitenkaan tarkoita, että homma olisi lyöty kokonaan läskiksi. Ehkä olen antanut vaan muulle enempi tilaa.

En ole luovuttanut, olen päättänyt MINÄ LAIHDUN ja tavoitan vielä tuon alle kuudenkympin rajapyykin,  Minä pystyn siihen! Nyt on kai ollut ”hengenvedon” aika, ja sekin ehkä kuuluu tähän matkaan.

Vaikka nyt on elämän muut jutut vieneet huomion, en inhoa itseäni, en syytä. Harmittaahan se ettei potku vielä riittänyt kaiken samanaikaiseen hallintaan. Itseinholla en pääse eteenpäin. Minun on hyväksyttävä ja olen hyväksynytkin, että nyt on ollut rennomman vaihteen hetki. En kuitenkaan voi olla tyytyväinen liikunnan määrään ja siitä olen itselleni näreissäni. Miksi haluan pyöräillä ja uida, lajit mihin tarvitsen kaverin? Ja kun ei aina kaveria ole, tyydyn koiran kanssa kävelyyn… Voisin painua kuntosalille tai polkasta spinningpyörällä hikitreenitn, mutta…

turha rypistellä kun on peet pöksyssä.

Ehkä minussa on vikana, että innostun jostakin valtavasti ja panostan kaiken tarmon innostuksen kohteeseen ja muu jää vähemmälle. Ja liikunnan suhteen olen laumasieluinen, kaverin kanssa paljon hauskempaa :D Siinä mulle olisikin opettelun paikka, oppia nauttimaan liikunnasta yksinkin.

Toisaalta elämäntapamuutoksessa on jo paljon asioita, jotka eivät enää tunnu niin uudelta ja sen myötä hehkuttamisen arvoiselta. Mihinkään ei ole kadonnut lisäaineiden välttely tai luomun suosiminen. Tai miksi toistaa täällä etten syö nykyisin juurikaan leipää, tai minulle sopii ateriaksi paremmin ylikorostettu lautasmalli kuin annos missä on lisukkeena pastaa, riisiä tai perunaa.              Ne ovat nykyisin minulle ”normaalia” ja ne ei herätä samalla tapaa kirjoitushinkua kuin aikaisemmin. Olen huomannut mitä vähemmän syön vehnähöttöä, sokerisöttöä sen parempi olo minun on. Ja jos syön jotain ruuaketta fiilis siitä, että olen oikealla tiellä vahvistuu. Aito ja alkuperäinen raaka-aine on se mihin haluan panostaa ja nuo ruuakkeet saada minimoitua jopa ”siivottua” matkaruokailuista tms. Ruuakkeella tarkoitan esim. muovipaketissa olevaa tonnikalakolmioleipää.

Lisäaineiden välttely on johtanut siihen, että maistan natriumglutamaatin. En välttämättä tunnistanut sitä aijemmin, mutta nykyisin siihen törmätessä se hyökkää vastaan ja pahasti.

Ylipäätään keinotekoisuus maistuu karsealta. Ja siksipä minusta on tullut aika kranttu monien elintarvikkeiden suhteen, mehut, leivänpäälliset jne. Joskus en kaupassa ollessani tiedä mitä sieltä haluaisin ostaa. Liikaa kaikkea ruuaketta/sontaa, teollista moskaa. Onneksi niitä positiivisiakin yllätyksiä löytyyLuomu on lisääntynyt taviskaupoissakin ihailtavan paljon. Luomutuotteiden korkea hinta välillä ahdistaa. Onneksi kaikissa tuotteissa ei hinta moninkertaistu luomun myötä.  

Vaikka paino ei ole tippunut, olen loppujen lopulta jo päässyt eteenpäin tällä matkallani ja kun saan taas liikuntavaihteen päälle, painokin putoaa. Liikunnan myötä myös kaikki tarkentuu. On sillä vaan niin ihmeellinen vaikutus. Toki pelkkä liikunta ei ihmeitä tee, se on hyvä muistaa. Itselläni liikunnan myötä aineenvaihdunta paranee ja kropassa muhivat nesteet saa kyytiä.

Nyt on takana ensinmäinen viikko lomalaisten hierontoja ja ens viikolla vietetään lomaa. Vuokrattiin jo helmikuussa lomaviikolle mökki Hartolasta, joten ens viikko vierähtää siellä. Ehdimme maksaa sen ennen kuin tuo oma tuli kuvioihin. Ei kuitenkaan lähdetty säätämään ja vääntämään peruaksemme näin liki lomaamme varauksemme. Se olisi ollut kurjaa yrittäjällekin, joten päätimme omasta mökistä huolimatta lähteä Hartolaan järven rannalle rentoutumaan. Äitini lähtee mukaan. Toivottavasti sää lämpiää ja sen myötä järven vesi, sillä haluaisin uida paljon viikon aikana.

Kirjoituksissa olen sivunnut uniongelmia sivulauseissa.  Nukkumiseni vaihtelee yöstä toiseen suuresti ja univaje on aiheuttanut väsymystä

 ja siinä myös yksi selitys rennommalle vaiheelle. Taidan olla selittelyn mestari :D

Kun nukkuu liian vähän, ei vaan kroppa ja mieli toimi halutulla tavalla. Ei vaan jaksa. Viime viikolla huomasin konkreettisesti fyysisesti miten kroppa kulkee hitaalla, vaikka kuinka tahtoisi toisin.

Onneksi levottomat jalat ei valvoskelusta huolimatta ole erityisemmin vaivanneet. Oireet tosin lisääntyy heti, jos yritän nukkua liian lämpimässä tai olen syönyt hiilaripitoisesti. Onneksi olen lukenut läksyni aika hyvin. Nukun vierassängyssä ikkuna auki ja saan olon näin riittävän viileäksi. En syö kovinkaan hiilarivoittoisesti. Leipä ja muu höttö kun on jäänyt pois, auttaa hirmuisesti. Aamuisin tällä viiklla olen syönyt luomumysliä ja sen kroppa sietää.

Kun levottomien jalkojen oireet pysyy poissa nukkuminen sujuu paremmin. Tosin kun melatoniini heittää vajaalle, on taas vaikeaa. Onneksi lääkekaapista löytyy melatoniini-purkki, ja auttaa pahemman yli. Joskus riittää kun syö pillerin iltana parina, sen jälkeen taas pärjää. Toisinaan viikon kuuri, joskus pidempään auttaa. Ja hirsimökissä nukun ja siksipä odotan mökkimme öitä toiveikkaana :D Hyvin nukkuminen auttaa myös suuresti painonhallinnassa, liikunnassa ja kaikessa elämän tohinoissa. Totuus vaan taitaa olla, että melatoniini-vajeesta tulen kärsimään enempivähempi aina. Sokeus kun siihen hormoonituotantoon vaikuttaa epäedullisesti ja kun ikääntyy melatoniinin tuotanto heikentyy muutoinkin. On vaan opittava tunnistamaan milloin tarvitsee apuja pillerin muodossa, oppia myös ettei kärvistele pitkään, valvo turhaan öitä. En halua käyttää mitään keinotekoisia unen lähteitä niin kauan kuin vaan voin sen välttää. Moni sanoo mulle, miksi en mene lääkäriin ja hae nukahtamislääkkeet. EN HALUA! Siihen kierteeseen en vaan halua, ja niin kauan kuin melatoniinilla pärjäilen kohtuullisestikin, sillä mennään.

Kello on hirmuisesti. Linnut laulavat jo aamukonserttiaan. Jäin mesessä ”näppäimistä kiinni” viesteillessäni nuoruuden ystäväni kanssa. Ja nyt on vielä vähän nälkäkin. Jos olisin unten mailla en tietäisi siitä mitään, joten tässä taas yksi syy miksi soisin öisin nukkuvani. Nyt kyllä oli hauska kirjoitella ystävän kanssa, joten ”kärsin” mielelläni. Ehkä menen hedelmäkorin kautta nukkumaan :D

Kesäkuun hepostelu - kesäilta nautiskellen

Huh, olen järkyttynyt tajuttuani, että viimeisimmästä postauksesta on jo yli viikko. Viime viikko oli aika kiireinen ja jos aikaa olisi ollut, väsymys voitti. Kärsin jonkin verran uniongelmista, joten ei jaksanut kirjoitella. Torstaina lähdimme juhannuksen viettoon mökille, ja siellä en saanut mokkulaa toimimaan, joten tietokoneella ei hirveästi tullut majailtua. Se ei varmastikaan ole yhtään pahasta.

Keskiviikkona olimme ratsastamassa; tunti maastossa ja puoli kentällä. Ihanaa oli tälläkin kertaa ja hevoseni, jolla ratsastin oli menopäällä, joten pääsin naatiskelemaan pitkät pätkät töltistä, joka välillä muuttui pompottavaksi raviksi. Paineltiin myös laukkapätkä, jonka puolessa hevonen meinasi hyytyä, mutta sain sen uuteen vauhtiin. Oma valvomiseni tuntui kropassa, joten en ehkä saanut itsestäni kaikkea irti ja kroppa toimi vähän hitaalla. Edellisyönä unitunteja oli kertynyt 2-3 ja sitä edellisenä samat, vaikka maanantaiaamuna olimme heränneet viideltä, viettäneet päivän Virossa unimatti antoi odotuttaa itseään lähemmäksi neljää, joten eipä kai ihme ettei olo virkein hevosen selässäkään.
Silti nautin siitä touhusta paljon ja puolitoistatuntia sujahti aivan liian nopeaan.  Nyt kun olimme ensin ratsastaneet maastossa kentällä ei mennyt aikaa käyntijolkotteluun vaan päästiin tölttäämään lämpimin hevosin :D Ja mikä mahtavaa, hevonen totteli mua ja mun käskyjä pääsääntöisesti. Seuraavalla kerralla saan kokeilla jotain toista issikkaa. Nyt olen ainakin neljä viimesintä kertaa ratsastanut samalla. Ja tämä hiukan laiskahko heppa on kevään mittaan piristynyt ja liikkuu hyvin ja rivakasti. Ratsastuksien vetäjänä on ollut nyt neljä kertaa todella huippu tyyppi. Hän on innostava, positiivinen ja osaa ohjata hyvin sanallisesti miten toimia hevosen selässä. Nyt halutaankin aina hänet vetämään meitä ja seuraava ratsastus on sovittu elokuulle. Odotan sitä jo innolla ja mieleen on hiipinyt kannattaisiko hankkia oma kypärä yms. Toisaalta ratsastuskerrat ovat ehkä aika harvakseltaan. Musta vaan alkaa tuntumaan, että innostun kertakerralta siitä enemmän ja enemmän.


Jos olin viime viikolla kuollut väsymyksestä, olen sitä myös nyt. Alotimme tänään työt lomalaisten hierontojen parissa. Tuntuu henkisesti aika raskaalta työskennellä samassa tilassa toisen hierojan kanssa, sermi erottaen. Kaikki äänet kuuluvat selvästi ja hälinä on melkoinen, joten taitaa taas vaatia hienoista totuttautumista. Olen nuokkunut pitkin iltaa ja suihkun ja iltateen jäljiltä hienoisesti piristynyt. Otin kuitenkin melatoniinin ja magnesiumsitraatin varmistaakseni hyvät yöunet unohtamatta kortisonirasvausta itikan ja muiden öttiäisten puremiin. Viime yönä heräsin kolmasti helvetilliseen kutinaan :( Sitä se mökkeily teettää.

Nyt kömmin peiton alle, kello soi seitsemältä ja postailen toivottavasti tällä viikolla ahkerammin  viime viikon kuulumisista ja tulevan viikon touhuista :D

Hyvän unen salaisuus

Täällä en kovinkaan paljoa ole uniongelmistani kirjoitellut, mutta kärsin niistä aika-ajoin. Sanotaan sokeuden vaikuttavan melatoniinin tuotantoon heikentävästi, ja unettomuuteen avun onneksi pääsääntöisesti saankin juuri melatoniinista. Kärsin myös levottomista jaloista. Ei ole diagnosoitu ja yritänkin ymmärtää vaikuttaako asiaan liikkumisen määrä, ruokavalio tms. Magnesiumsidraatti on jelpppinyt paljon.

Löysin tämän artikkelin
UTUonline.fi-verkkolehdestä ja jaan sen nyt teillekin.

Uni on hyvä, jos heräämme virkeinä ja vireystilamme mahdollistaa tehtävistä suoriutumisen ja elämästä nauttimisen, kunnes seuraavan kerran kallistamme päämme tyynyyn, kirjoittaa unitutkija, dosentti Tarja Saaresranta.

Unta on syytä tutkia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan lasten päiväunet ovat lyhentyneet. Suomalaiset nuoret nukkuvat vähemmän kuin muut eurooppalaiset. Joka viides suomalainen työssäkäyvä tekee vuorotyötä.

Unen laatua huonontavat varsinaisten unihäiriöiden lisäksi monet somaattiset ja psyykkiset sairaudet, stressi tai vaikkapa vieressä nukkujan kuorsaus. Narkolepsiakohu herätti uneliaimmankin ymmärtämään hyvän unen ja vireystilan tärkeyden.

Jatkuvasta unettomuudesta kärsii joka kymmenes, uniapneasta yhtä moni kuin diabeteksesta ja levottomat jalat -oireyhtymä häiritsee jatkuvasti ainakin viittä prosenttia väestöstä. Unihäiriöt altistavat muille kansantaudeille kuten sydän- ja verisuonitaudeille, ovat yhteydessä mielialaongelmiin, työstä poissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Unihäiriöt tulisi havaita, sillä niihin on tehokkaita ja spesifisiä hoitoja.

 

 

Unen puute aiheuttaa muutakin kuin väsymystä

Vuosituhannen vaihteeseen asti unen puutteen lähes ainoana haittana pidettiin väsymystä, jonka hyvin nukuttu yö korjasi. Lancetin artikkeli vuonna 1999 havahdutti unitutkijat: neljän tunnin yöunet viitenä yönä peräkkäin heikensivät terveillä nuorilla miehillä muun muassa sokeritasapainoa.


Useilla nisäkkäillä uni on polyfaasista eli vuorokaudessa on monta unijaksoa. Mediassa on pohdittu polyfaasisen nukkumisen etuja. Ubermannin unirytmissä nukutaan 25 - 45 minuutin pätkissä yhteensä kahdesta viiteen tuntia vuorokaudessa. Ubermannilaisten mukaan näin nukkumiseen kuluu vähemmän aikaa, kun "tehottomammat" univaiheet vähenevät, mutta REM-unen eli vilkeunen kesto säilyy lähes normaalina.


Leonardo da Vinci, Napoleon ja Winston Churchill mainitaan usein esimerkkeinä polyfaasisista nukkujista. Mainintoja ei hevin löydy elossa olevista suuruuksista, joilta itseltään voisi kysyä heidän unirytmiään tai jopa tutkia sitä tieteellisesti.


Toki on hyvä nukkua edes REM-unta. Kun REM-uni estettiin koe-eläimiltä, ne kuolivat 3 - 8 viikossa. REM-unessa tapahtuu oppimista ja mieleen painamista. Suurin osa unista nähdään REM-unen aikana.


Unitutkijoita polyfaasinen unirytmi huolestuttaa. Kaikkia univaiheita tarvitaan. Valtaosa tarvitsee vähintään 7 - 8 tuntia unta vuorokaudessa. Ubermannilainen unirytmi johtaa väistämättä useimmilla univajeeseen. Unen puutteessa immuunijärjestelmä heikkenee, monien hormonien eritys häiriintyy ja kognitiivinen suorituskyky huononee. Lihavuusepidemian yhtenä syynä pidetään unen puutetta. Univaje aiheuttaa väsymystä, joka liikenteessä vie vuosittain monen henkilön ennenaikaiseen ikiuneen.

 

 

Suomi on unitutkijoiden maa

Suomessa on tehty korkeatasoista unen perus- ja kliinistä tutkimusta vuosikymmeniä. Turun yliopistossa sitä on tehty 1960-luvulta lähtien. Sleep Medicine Reviews -lehden mukaan asukaslukuun suhteutettuna suomalaiset olivat julkaisseet reilun 40 vuoden aikana tieteellisiä uniapnea-artikkeleita kolmanneksi eniten. Edellemme ylsivät vain Israel ja Ruotsi.


Pronssitilan arvoa lisää se, että Suomessa ei ole yhtään unilääketieteen oppituolia eikä edes yliopistosairaaloissa yhtään moniammatillista unihäiriöyksikköä toisin kuin useimmissa muissa kehittyneissä maissa.

Mitä sitten on uni ja erityisesti hyvä uni? Uni on aktiivinen tila, joka vaikuttaa elämänlaatuumme valveilla. Siinä erotetaan eri vaiheita, joiden osuus muuttuu iän myötä. Lapsilla ja nuorilla unentarve on aikuisia suurempi. Unen kesto on riittävä ja laatu hyvä, jos heräämme virkeinä ja vireystilamme mahdollistaa tehtävistä suoriutumisen ja elämästä nauttimisen, kunnes seuraavan kerran kallistamme päämme tyynyyn.

 Hyvä uni on aikuisella pääosin yhtäjaksoista, monofaasista, mutta tutkimusnäyttöä on lyhyiden 15 - 20 minuutin mittaisten päivänokosten terveyshyödyistä, samoin suunnitelluista torkuista yövuoron aikana.

Tarja Saaresranta

Terveellinen ravinto, liikunta alkuillasta tai aiemmin, työn ja huolien jättäminen makuuhuoneen ulkopuolelle, hyvä vuode ja rauhallinen nukkumapaikka, hetken rauhoitttuminen ennen nukkumaan menoa ja säännöllinen päivärytmi parantavat unen laatua. Yömyssy ja tupakointi sen sijaan tärvelevät unta.
Riittävä, hyvä uni on luovuuden ja tehokkuuden edellytys, joka tulee priorisoida korkealle.

Tarja Saaresranta
Kirjoittaja on keuhkosairauksien ja keuhkoallergologian erikoislääkäri ja dosentti, joka toimii TYKS:n keuhkoklinikassa ja Turun yliopiston unitutkimusyksikössä.

Ja itsehän kirjoittelin viime syksynä postauksen luennolta
Hyvää yötä nukahtamisvaikeudet 

Unesta puheen ollen, pitäisiköhän sitä painua maate?
Klo soi 6.45 ja edessä koulutuspäivä Tampereella 

Levottomista jaloista, ruokavalioon ja liikuntaan/Hepa hoidoissa: kiropraktiikka ja hieronta

Olen muutaman viime yön nukkunut aika huonosti kärsien levottomista jaloista, magnesiumsitraattikaan ei ole toiminut. Tänään mulla oli parin viikon tauon jälkeen kiropraktikko, joka heti kysyi miten olen nukkunut. Selkä oli palautunut aika jumiin, mutta hoito avasi taas lukkoja. Kerroin myös levottomista jaloistani toivoen hällä olevan jokin vinkki. Iltaisin kannattaa välttää hiilareita. Keskusteltiin hiilareista ylipäätään ja samoilla ajatuksilla oltiin: kasviksia ja vihanneksia niin paljon kuin tekee mieli ja hedelmiäkin kohtuudella. Sovittiin, että soitan perjantaina ja kerron miten olen nukkunut ja onko levottomista jaloista edelleen harmia. Jatkokerroilla oireen syy pyritään selvittämään. Olen aina enempi vähempi kärsinyt pohkeiden lihasjännityksistä ja syynä voi myöskin olla hermotuksen häiriöityminen jännittyneiden lihaksien takia. Levottomat jalat voi johtua myös Uniliiton sivujen mukaan keskushermoston  välittäjäaineen dobamiiniaineenvaihdunnan häiriöstä tai kudosraudan puutteesta. Sairaus on neurologinen. Uniliiton sivuilla mainitaan lääkkeistä joilla hoidetaan parkinsonintautia ja epilepsiaa isommilla annoksilla tosin. Magnesiumin syönnistä ei puhuta mitään, eikä myöskään lihasjännitysten aiheuttamisesta. Uniliiton sivujen mukaan oireet yleensä alkavat 30-vuoden jälkeen ja ikääntyessä pahenevat ja siksi hoito onkin tärkeää. Noh, muistan kärsineeni levottomista jaloista jo vuosia enempi vähempi, tosin viime vuosina useammin ja useammin voimakkaammin. Jaloissa olevaa tunnetta en kuvailisi muurahaispesään joutumisena tms. On vain pakko liikuttaa, liikkua. Ehkä enempi lihasjumikipua…  No joka tapauksessa en halua ruveta syömään mitään dobamiiniagonisteja, keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, jos oireet helpottuu muutenkin. Eli, katson kyllä mitä apuja kiropraktikolla on asiaan annettavana. Mielelläni muutan iltasyömistä, jos se auttaa! Toisaalta en nytkään niitä hiilareita iltaisin erityisemmin suosi, mutta ehkä tarkennan vielä nykyisestäänkin iltasyömistäni.

Kiropraktikon jälkeen kotiuduttuani avokki hieroi jalkapohjia ja pohkeita helpottaakseen jalkojen levottomuutta öisin. Taisi vähän olla myös ymmärrettävästi oma lehmä ojassa, jotta en pyörisi yöt ympäriinsä vuoteessa sätkien ja potkien, lähtien kävelemään jne. Pohkeet oli todella kosketusarat ja eihän sitä kestänyt kiroamatta ja huutamatta :D Hieronnan jälkeen tuntui miten ihana lämpö levisi pohkeisiin ja jalkateriin.

Luksuselämä vielä jatkui. Sain jalkahieronnan jälkeen vielä selän käsittelyn. Voitte uskoa, että nyt kropassa on ihana rentous, ihana olo ja odotan jo iltaa ja sitä hetkeä kun kömmin peiton alle ja toivottavasti saan nukkua koko yön rauhassa. Ei kuitenkaan kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta toiveet ovat korkealla. Jos melatoniinia ei olisi ollut olisin varmasti nyt ihan zombitilassa, sillä selvästi melatoniinin avulla pystyn paremmin nukahtamaan ja palaamaan uneen levottomuussätkyilyjen ja kävelyjen jälkeen. Ei kuitenkaan ole kiva odottaa rauhoittumista kolmen paikkeille käyden aina unen porteilla ja taas sätkimään uudestaan ja uudestaan. Melatoniinista tulikin mieleen, että purkissa alkaa pohja olla näkösällä, joten sitäkin on syytä hankkia lisää.

Viime päivinä olen paljon miettinyt taasen ruokavaliokysymyksiä ja kiropraktikon kanssa keskustelun jälkeen asia nostaa päätään entistä enemmän. Tosin emme puhuneet sanallakaan lihan syömisestä. Ja lihan syömisen vähentämistä pohdin. Minusta ei ole tulossa kasvissyöjä, mutta haluan vähentää lihan määrää ruokavaliossani ja ennen kaikkea haluan syömäni lihan olevan laadukasta ja ei tehotuotantoa, joten hinta nousee L  Kukkaro voisi sen kestää, jos liha-aterioita nauttisi huomattavasti harvemmin kuin nyt.  Kalaa vastaavasti haluan lisätä ruokavalioon ja kasvisaterioiden maailmaan syventyä. Jos teillä lukijoilla on hyviä kasvisruokavinkkejä, heittäkää ihmeessä kommentointiin. Tällä viikolla olen syönyt mm. falafeleja ja salaattia sekä paistosta, joka kratinoitu uunissa. Ja siinä on kukka- ja parsakaalia, juustoa, tomaattia ja tomaattikastiketta sekä hivenen täysjyväpastaa. Kasvisruualla olen nälkäisempi ja tiedän tarvitsevani proteiinia enemmän, joten rahkaa marjojen ja hillojen kera, smoothiekseen hamppuproteiinia jne. Mutta, kasvisruokaohjeita kaipailen. Ongelmana on etten pidä keitetyistä juureksista.

Hävettää oikein tunnustaa, mutta Liikuntahaaste ei ole edennyt toivotulla tatsilla. Innostuin siitä syyskuun alussa aivan valtavasti, mutta masistelujen myötä tahti hidastui. Loka-marraskuussa puolestaan on ollut MUKA niin paljon kaikkea muuta, että ei MUKA ole ehtinyt liikkumaan. Toisaalta, olen itselleni haasteessa aika ankara. En laske mukaan ylihitaita lenkkejä, vaikka aika ylittyisikin. En ”osaa” laittaa mukaan hyötyliikuttuja kilometrejä, esim. kauppamatkat tms. Jokatapauksessa olen puolimatkan krouvissa ja vähän suruissani etten pysty tavoitteeseen. Mun mielestä tavoitteeseen pääsyn miti olla kohtuullisen helppoa, mutta kuinkas kävikään…   Noh, tavotteeseen ehtisin vielä muutamalla lepopäivälläkin, jos oikein ryhtyisin kirimään, mutta viikon päässä oleva korvaoperaatio estää sen. Ja niin typerää kuin se onkin, vaikuttaa fiilikseen. Onneksi haasteeseen voi tarttua uudelleen tammikuun alusta ja ottaa nämäkin lorvistelut takaisin kovennettuna :D Ja tuo leikkauksen läheisyys ahdistaa, tai tietoisuus siitä etten voi muutamaan viikkoon liikkua silloin kuin minusta siltä tuntuu ja tehdä hikitreeniä jos sellainen sattuu hotsittaan.  No olen jo avokille puhunut, että tammikuun alusta haluan säännölliset liikunta-ajat kunnon suunnitelman ja monipuolisen liikuntaohjelman. Syyskuussa aloitettu uinti, joka on jäänyt, on saatava palautetuksi takaisin säännölliseen liikuntaan. Mielestäni uinti on todella monipuolinen ja hyvä kestävyysharjoittelumuoto, joten toivottavasti saan jonkun kavereista puhutettua kerran viikossa uimaan, tai jopa kaksi. Lunta myös tänne Pk-seudulle, että päästäisiin avokin kanssa hiihtämään. Eilen kuulemma lööpeissä oli, että talvi tulisi vasta helmikuussa kunnolla jonkun Jenkki-ennustuksen mukaan. No ehkä tänään tai huomenna joku muu ennustaa, että tulee ennätyskylmä joulukuu tai jotain muuta yhtä äärimmäistä. No joka tapauksessa, vaikka tuo Liikuntahaaste jää nyt syyskaudelta vajaaksi en aio sitä jättää edelleenkään, mutta koetan olla stressaamatta siitä sen enempää ja hyväksyä tosiasiat. Nyt tosin tuntuu jo siltä, että en pysy nahoissani sitten kun saan joulun tietämillä taas liikuntavapauteni takaisin.

Avokki hieroo tuolla päivän viimeistä asiakastaan. Mullakin on päivään mahtunut ihan töitäkin, vaikka itsekin olen päässyt nauttimaan hoidettavana olemisesta. Ja jotta rentoutumisesta tulisi täydellinen kävin juuri napsauttamassa saunan päälle, joten kohta löylyyn rentoutumaan.  Laitan suklaakuorintavoiteen, jonka olen joskus Frantsilasta ostanut, ja joka tuoksuu taivaalliselta. Ihosta tulee pehmeä ja joustava kun kuonat saa kyytiä. Kuorinnan jälkeen vielä appelsiininkukilla höystettyä saunahunajaa, joten hemmottelua parhaimmillaan. Muistakaa tekin hemmotella läheisiänne ja myös itseänne!

"hyvää yötä nukahtamisvaikeudet" -luennon satoa

Keskiviikkona 14.9. järjestettiin Itäkeskuksen Ruohonjuuressa luento ”Hyvää yötä nukahtamisvaikeudet”. Puhumassa olivat Eevi Vepsä ja Mari Jäppinen, jotka molemmat tekevät valmennuksia Nlp-menetelmin niin yksityisille asiakkaille kuin isommille yrityksillekin. Luennolla teimme pari rentoutumisharjoitusta, jotka antavat parempia eväitä nukahtamiseen. Opettelimme tuntemaan miltä rentoutuminen tuntuu ja missä se kehossa liikkuu. Kuulostaa varmasti hassulta, mutta seuraavan kerran kun rentoudut, kuuntele/tunnustele missä rentous liikkuu, miten se liikkuu. Tässä tekstissä en itse harjoituksiin puutu kovinkaan paljoa, koska ne pitää kokeilla itse ja löytää oma tapa rentoutua ja tästä Nlp-menetelmästä voi olla siihen apua. Suomen Nlp-opistolla järjestetään kuukausittain avoimia valmennusiltoja, jotka ovat ymmärtääkseni ilmaisia. Lisäksi on pidempiä maksullisia nlp-koulutuksia. Opiston sivuilla voi käydä liittymässä postituslistalle ja vuoden loppuun mennessä liittyneiden kesken arvotaan 31.12.2011 yksi Licensed Practitioner of NLP kurssi. Palkinnon arvo on 1670 euroa. Voitte tutustua Nlp:n opiston sivuilla menetelmään
http://www.nlp-opisto.fi/ ja tässä tekstissä varmasti jotain sinne suuntaa mitä luennolta sain käsitystä. En ainakaan toistaiseksi ole ”höyrähtänyt” kyseiseen menetelmään, mutta en nukahtamisvaikeudet -luennon perusteella pidä sitä mitenkään humpuukinakaan. Omalla ajattelullamme on uskomattoman paljon merkitystä miten asiat sujuvat. Jos esim. nukahtamisvaikeuksista kärsiessämme koko ajan ajattelemme nukkumaan mennessä ”En kyllä nukahda” ”en mä kuitenkaan nukahda” ”Jos nyt en nukahda, mulle jää vaan viis tuntia uniaikaa” jne. Pitäisi ajatella ”Nukahdan ja nukun hyvät yöunet” ”Minä rentoudun ja nukahdan helposti” jne. Noh, eihän se noin yksinkertaista ole, ei ainakaan minun mielestäni. Vai taistelenko uudenlaista ajattelua vastaan, koska olen tottunut esim. univaikeuksien kuuluvan osana elämääni. Eevi korosti luennolla ettei univaikeudet ole normaalia, vaikka niihin tottuisikin. No ei tietenkään. Kyllähän silloin jossain jokin mättää. Johtuuko unettomuus stressistä, väärästä iltasyömisestä, negatiivisesta ajattelusta tai jostain terveydellisestä syystä. Liian usein uniongelmissa hoidetaan vain oiretta uni- ja nukahtamislääkkein, mutta eihän se ole ratkaisu ongelmaan. Ongelman aiheuttaja pitää löytää ja hoitaa kuntoon.

Ylipäätään erilaiset oireet päänsärky, vatsakivut, väsymys, uniongelmat, kivut jne. eivät ole normaalia olotilaa. Eikö normaalilta tuntuisi ennemminkin hyvä olo, joka kohentaa terveyttä. Ja sitä hyvää oloa, terveellisempää elämää kohdenhan me täällä monetkin tähtäämme laihduttaessamme, muuttaessa ruokavaliota lisäaineettomiin vaihtoehtoihin, laadukkaisiin ravinnonlähteisiin, lisäämällä liikuntaa jne. Meidän pitäisi oppia ajattelemaan juuri niin, että menemme kohden hyvää, kohden parempaa, eikä ”juosta pois päin” ns. pahoista asioista.
Eli positiivisuuden kautta muutoksiin. Juostaan mielummin kohti sitä hoikempaa kroppaa, kevyempää oloa, parempia yöunia. En tiedä osaanko selittää mitä tarkoitan ja mitä Eevi luennolla tähdensi.

Ravitsemus

Ravinnolla on iso merkitys hyvinvointimme kannalta jase milloin ja mitä syömme milloinkin vaikuttaa moniin asioihin. On tärkeää syödä hyvin sulavaa ruokaa, jotta elimistömme ei joutuisi tekemään hulluna töitä yötämyöden ja käyttämään siihen paljon energiaa. Eevi suositteli aamuihin vihersmoothiesta, johon lisätään Maca-jauhoa, joka on myös hyvä hormoonitasapainottaja. Aamuisin hyvin sulava ruoka ei vie liian pitkää aikaa ja näin virkeys pysyy paremmin. Monen meistä taustalla on historia ruokavaliosta yhdistelmällä sokeri-vehnä-hiiva, joka aiheuttaa suolinukan tohjoontumista ja tällöin ravintoaineiden imeytyminen hankaloituu ja hidastuu. Monen ruuansulatusvaikeudet saattavat siis johtua suolinukan heikentymisestä, jota tuo edellä mainittu ruokavalioyhdistelmä mm. aiheuttaa. Ylipäätään olisi suositeltavaa syödä hiilaripitoiset ruuat ja proteiinipitoiset erikseen. Ei siis samalla aterialla esim. perunaa ja pihviä. Vatsassamme on erilaisia entsyymejä (proteiinit emäksisiä ja hiilarit happamia) ja hiilari-proteiini -yhdistelmässä ne neutralisoituvat aiheuttaen pitkäksikin aikaa ruuansulatuksen pysähtymisen, jopa 12 tunniksi! Ja kun illalla olet painumassa untenmaille tuo 12 tuntia on kulunut ja ruuansulatus aktivoituu ja kuluttaa energiaa, joten nukkumisesta ei välttämättä tule mitään.

Eevi suositteli ylikorostettua lautasmallia, kuten keväällä pitämällään luennollaan. Samalla aterialla proteiineja ja paljon kasviksia ja hyvälaatuisia rasvoja. Lihan jota syömme tulisi olla mahdollisimman käsittelemätöntä ja lisäaineetonta. Hiilaripitoisella aterialla myös paljon kasviksia ja hyviä rasvoja. Itse olen syönyt aika usein ison annoksen salaattia mihin lisätty siemeniä tai pähkinöitä ja sitten lihaa, kanaa tai kalaa. En ole kaivannut perunaa, pastaa tai riisiä. Ja ehkä tuollaisina aikakausina myös vatsani on toiminut paremmin.
Ruuan sulatusta helpottaa myös syöminen säännöllisesti kolmen neljän tunnin välein, ruuan pieneksi pureskelu helpottaa suoliston töitä.

Iltapalaksi Eevi suositteli parhaimmiksi vaihtoehdoiksi rasvaa ja kasviksia esim. avokaadoa ja salaattia. Ja mielummin proteiinia kuin hiilareita. Täydellä vatsalla ei kannata mennä nukkumaan, mutta ei myöskään nälkäisenä. On itse kokeiltava kuinka paljon ennen nukkumaan menoa iltapala kannattaa syödä. Toisilla tunti on hyvä, mutta itsellä se voi olla jotain muutakin. Kokeilemalla se selviää...

Ihmisen fyysinen palautuminen alkaa n. 22.00 maissa. Ja noin neljän tunnin kuluttua alkaa psyykkinen palautuminen. Entä mitenkäs vuorotyöläiset, Eevin mukaan se on luonnotonta ja sotkee hormonitoimintaa. Eevin kokemuksen mukaan naisilla, jotka ovat tehneet yötyötä kymmeniä vuosia vaihdevuodet tulevat 40-vuotiaina jaylipainoa on enemmän kuin säännöllisessä rytmissä elävillä.

Eevin harjoitteissa harjoittelimme rentouden lisäämistä ja miten rentous liikkuu kehossa, minkälaisia mielikuvia, tuoksuja, ääniä rentouden tilassa on. Jokainen kokee rentoudentunteen omalla tavallaan. Jollekin äänet ovat merkityksellisiä, toiselle taas mielikuvat tai tuoksut. Toisessa harjoituksessa opettelimme poistamaan stressin tunteen. Kun on stressaantunut asioita pyörittää ja vauhti on vinhaa, mutta jos lähtisinkin pyörittämään stressiä vastakkaiseen suuntaan. Miltä se tuntuu, miten rauhoittaa jne. En tiedä, en välttämättä saanut siitä tunteesta kiinni miten asiat pyörivät toiseen suuntaan ja rauhoittaa minua. Uskon kuitenkin, että asiaa voi opetella.

Vinkkejä
- Laventeliöljyä muutama tippa pumpulille, joka tyynyliinan sisään. Rauhoittaa, toimii monella. Itse en erityisemmin pidä laventelin tuoksusta, joten ei varmastikaan toimi minulla.
- Jalkapohjahieronta, alueella paljon akupisteitä joita hieromalla hoidat koko kehoa. Toimii, voin todeta myös omasta kokemuksestani. Avokin jalkapohjahieronta tuo unen ihanasti, useimmiten.

Mari Jäppinen osuudessaan heitti muutaman kysymyksen

- Tiesittekö, että Suomessa jokainen ilta otetaan n. neljännesmiljoona unilääkeannosta?
- Jokainen arkiaamu liikenteessä 20.000 autoilijaa joilla veressä niin paljon uni- tai nukahtamislääkettä että ylittää rattijuopumuksen rajan
Ja tämä johtunee ihmisten tietämättömyydestä lääkkeiden varoajoista. Suomalaisen tutkimuksen mukaan esim. 65-vuotiaalla lääkärin määräämästä annoksesta on lääkejäämää veressä vielä 10 tunnin päästä.
Nuoremmilla maksa polttaa nopeammin lääkeaineen pois verestä, mutta useasti ensin pyöritään tuntikausia odottelemassa unta, ja kun uni ei tule pikkutunneilla napataan pilleri. Varoaika ei ole aamuvarhain töihin lähteissä vielä kulunut.
- Tiesittekö, että koulukiusaamisen ja unettomuuden välillä on selkeä yhteys? Asiaa on tutkittu Jenkeissä, unettomuuden hoito onkin käyttämätön keino koulukiusaamisen vähentämiseksi.
- Adhd-lapsilla australialaisen tutkimuksen mukaan kolmella neljästä on vakavia unettomuusongelmia. Unettomuutta hoitamalla monia oireita saatiin lievitettyä, joka paransi niin lapsen kuin koko perheenkin elämänlaatua.
- Unettomuudesta kärsivillä ihmisillä on useasti myös ylipainon kanssa ongelmia. Univaikeudet, univelka lisää sellaisten hormonien toimintaa, jotka kiihdyttävät näläntunnetta. Ja samalla vähentää niiden hormonien toimintaa, jotka vastaa energian kulutuksesta. Mari ei maininnut hormoneita nimeltä.

"Unikunto"
- pystyy nukahtamaan järkevässä ajassa
- pystyy nukkumaan tarpeeksi pitkään
- uni on riittävän laadukasta
- Tärkeintä on nukkua riittävän laadukasta unta. Ja laadukas uni puolestaan vähentää unen tarvetta.

Voimaunet

On olemassa väittämä, jonka mukaan olisi fysiologisesti parasta, jos nukkuisimme kaksi kertaa vuorokaudessa. Optimaalisimmat kellonajat nukkumiselle olisi aamuyöstä kahden ja neljän välillä ja iltapäivällä yhden ja kolmen välillä. Tutkimusten mukaan suurin osa hyötyisi ns. voimaunista, jotka otetaan keskellä päivää väsyn iskiessä. Normaaliin yöuneen kuuluu neljä vaihetta sekä remuni, jossa silmät tekevät nopeaa värvettä. Yön aikana pitäisi saada 3-4 90 minuutin unisykliä. Uninokoset sisältävät unisyklin kaksi ensinmäistä vaihetta silloin kun se tehdään oikein. Näihin kahteen vaiheeseen menee 20 minuuttia, jonka jälkeen olo on pirteä eikä tule ns. unihumalaa/pökkyräistä oloa. Jos unisykli siirtyy kolmanteen vaiheeseen, herääminen on vaikeampaa ja olo tuntuu nokosten jälkeen väsyneeltä ja vie yöunista ison osan. Länsimaissa ihmisten uniaika pienenee koko ajan, mutta fysiikkamme on aikalailla sama kuin ennenkin. Tarvitsemme enemmän unta mitä useimmat meistä nukkuu. Voimanokosista 15-30 min voisi olla apu. Tukholmalaisen tohtorin mukaan 15-20 min hyviä voimaunia vastaa kahden tunnin yöunta. Kyseisen tohtorin mukaan, jos nukumme yössä viisi tuntia ja päivällä vartin voimanokoset, se vastaa seitsemän tunnin lepoa.

Valo

Valo vaikuttaa erityisesti hormoneihimme ja erityisesti melatoniinin tuotantoon. Tämä unihormoni vaikuttaa vuorokausirytmiin ja ajantajuun. Mari käytti aika raflaavaa esimerkkiä, mutta antaa jälleen ajattelemisen aihetta. Tehokasvatetuille broilereille tehdään keinotekoisesti valoilla yhden vuorokauden sisällä kaksi vuorokautta ja broiskut kasvaa nopeammin teurastuskokoon. Että mistäs sitä luomukanaa saiskaan?

Snobitietoa väreistä

- Vitivalkoinen huone, apinat saavat skitsofreenisia oireita
- Vaaleanpunainen rauhoittaa ja vähentää ruokahalua
  (On todettu rauhoittavan mm. agressiivisia vankeja)
- Punainen, energisoiva, pulssia nostattava väri
  (Ruotsalaisessa vanhusten kylpylässä oli punaisia ja oransseja laattoja, asiakkaat saivat erilaisia stressikohtauksia. Kun väriksi vaihdettiin siniharmaat laatat, kohtaukset loppuivat.)

Sinisellä valolla on hoidettu Tanskassa depressioa sairastavia henkilöitä hyvin hoitotuloksin. Sininen valo on väreistä voimakkaimmin vaikuttava valon väri sisäiseen kelloomme. Tutkimusten mukaan sinisessä huoneessa ihmiset arvioivat ajan kulumisen hitaammaksi mitä se oikeasti on. Sininen huone koetaan myös viileämmäksi mitä se oikeasti on. Sininen vähentää ruokahalua ja sinisessä huoneessa, ihmiset puhuvat hiljempaa. Makuuhuoneessa suositeltiinkin käyttämään sinistä verhoissa, lakanoissa, yöpaidassa.

Marin ohjaamassa harjoituksessa haettiin rauhoittumista oman hengityksen tahdissa. Taustalla soi rauhoittava musiikki kuten itse asiassa koko luennon ajan. Ehkä luento antoi minulle eniten ajattelua siitä miten omaa ajatusmailmaansa voisi parantaa positiivisemmaksi. Kärsin jonkin verran univaikeuksista. Sanotaan melatoniinitason vaikuttavan asiaan yhdistettynä tämä sokeuteni. Tieteellisiä tuloksia on kai vähän, en tiedä minkä verran asiaa on edes tutkittu. Käytännössä kuitenkin tiedän monta, yllättävänkin monta sokeaa, joka kärsii univaikeuksista ja saa apua melatoniinista. Ja jos se auttaa minua aion käyttää sitä, koska se on luonnollinen hormoni eikä mikään synteettinen uninappi. Toki toivon voivani vaikuttaa asiaan myös elämäntavoillani ja opetella rentoutumaan entistä paremmin.