Viime syksyn korikerrat meni pääosin isohkon koiran nukkumakorin punomiseen. Tein korin ystäväni koiralle.

On harmillista, että patonkikorien pohjia ei enään ole tuotannossa, joten viimeisiä viedään. Pohjan ostin kerhomme ohjaajalta. Patonkikorit menevät hyvin kaupaksi, joten toivottavasti ohjaajaltamme vielä voisi pohjia ostaa. Tämäkin keväällä punomani kori meni samana iltana kun laitoin kuvan Facebookiin.

Jalallisen korin punonta oli jo aika haastavaa ja etenkin saada jalan punos tasaiseksi joka puolelta. Rottinkiahan käsiteltäessä, se ensiksi liotetaan/kastellaan (riippuen rottingin paksuudesta), jotta se taipuu halutulla tavalla punokseen. Jalkaa tehdessä käytin apunani piikkiä, jolla vähän isonnettiin rakoa mistä rottingin piti mennä. Aina oli myös laskettava mistä raosta, että se tulee aina samalle korkeudelle. Välillä kyllä tarvitsi jo ohjaajan apua :)

Leipäkori, jossa myös pohja on punottu on jo varattu. Se varattiin myöskin melkein heti kuvan Facebookiin laitettuani. Minusta on mukava punoa koreja missä myös pohja punotaan rottingista.

Laittamalla koripunokseen erilaisia helmiä, tuo mukavia uusia yksityiskohtia koriin ja ehkäpä erottuu myös muista. Helmi pujotetaan korissa oleviin pystyloimiin mihin punontakin tehdään. Tässä korissa helmiä on vain päädyissä ja näin nostaa päätyjen reunaa ylemmäksi sivureunoihin nähden.

Kevään toiseksi viimeisellä kerralla tein pienen maustekorin. Niidenkään pohjia ei enään ole saatavana. Yhdellä ryhmäläisellä kuitenkin vielä pohjia oli. Mielestäni maustekorista tuli kolho eikä se pysynyt täysin muodossakaan. Ehdottomasti kori olisi pitänyt punoa ohuemmalla rottingilla mitä punoin. Ehkäpä koria voi kuitenkin käyttää vaikkapa eteisen pöydällä avainkorina. :)

Vau, tällaistakin voi tehdä itse! Hienoja!!
VastaaPoistaUpeita koreja!
VastaaPoistaHienoja koreja! Erityisesti ihastuin tuon jalallisen korin kauniiseen pintaan.
VastaaPoistaTodella kauniita. Itse en osaa tuollaisia tehdä, kun osaisikin...
VastaaPoistaKorinteko on mulle aivan vierasta hommaa, mutta jotenkin se näyttää todella koukuttavalta! Ovat kovin somia!
VastaaPoistaUu, wau! Ootpa taitava. Tosi hienoja! Korin punontaa en ole koskaan kokeillutkaan, mutta oispa kiva joskus kokeilla. Mikä siinä on vaikeinta?
VastaaPoistaOnpa kauniita koreja, tässäpä taito jonka haluaisin opetella!
VastaaPoistaEi vitsi, miten hienoja koreja! Olet todella taitava!
VastaaPoistaTuo koiranpeti etenkin, vau! Hienoja kaikki 😊 Tuo on ihan oma käsityölajinsa, olisi kiinnostava kokeilla joskus.
VastaaPoistaHienoja koreja! :)
VastaaPoistaVoi kiitos kaikille ihanista kommenteista <3
VastaaPoistaYstäväni kysyi vosinko hänen koiralleen punoa rottingista pedin ja otin haasteen vastaan. Uskoisin, että koiran peti-korit olisivat myös hyvä myyntituote. Minulla ei kuitenkaan ole kotona riittävän isoa allasta missä rottinkeja ja etenkin keskeneräisiä töitä voisin liottaa. Siksipä rottinkikerho jää ainoaksi paikaksi tehdä isompia töitä.
Rottinkikorien punomisessa ehkä haastavinta on, että kori pysyy muodossaan. Ja mielestäni leventäminen on hankalaa. Tuossa jalallisessa korissa taas rottinkien läpivienti oikeista rokosista oli haastavaa. Rottingin laatu myös vaihtelee jonkin verran.
Wau, hienoja koreja:)
VastaaPoistaTaitoa vaativaa ja siksi kaunista.
VastaaPoistaKiitos lämmittävistä sanoistanne <3
VastaaPoistaTodella upeaa käsityötä, kauniita ovat. Tykkään juuri noista puuhelmistä koreissa.
VastaaPoistaEn oo tajunnut, että näitä oikeasti joku osaa itse tehdä :o Vautsi!
VastaaPoistaVau! Varsinkin koiran kori on upea! Joskus haaveilin itsekin punomisesta, mutta tällä hetkellä se on "joskus sitten" -listalla.
VastaaPoista