tiistai 3. huhtikuuta 2012

Lihaa vähemmän, kasviksia enemmän


Alakerrasta kuuluu miten avokki lisää tankoon rautaa. Meillä ollaan siis vihdoinkin palaamassa liikunnalliseen elämään! Itselleni tulee vielä asiakas ja vatsassa sulaa lohiannos salaatilla, joten asiakkaaan saatua hierontahoidon, lähdemme koko perheen voimin iltalenkille, ihanaa! Tässä välissä kun ei ehdi rautaan tarttumaan avokin kaverina. En nimittäin kestä täydellä vatsalla treenaamista. Ja syömään ehdin vasta äskettäin. Iltapäivä meni opaskoirayhdistyksen hallituksen kokouksessa, joten alkukuun järjestöannos tuli hoidetuksi. Nyt sulattelen vihreän teen voimin lohiannosta salaatilla. Mulle sopii loistavasti ateria ilman perunaa, pastaa, riisiä. Nautin salaatista hurjasti, joten ehkä mun pitäisi vielä enemmän siirtyä tähän ylikorostettuun lautasmalli –syöniseen, koska se tuntuu hyvältä minulle.


Noh, lauantaina lennämme Kuusamoon, jossa hiilareiden välttely on lähes mahdotonta. Luvassa on lähiruokaa parhaimmillaan; oman maan perunoista perunamuussia, hirvikäristystä, pannulla paistettua siikaa tai lohta, kalakeittoa, hirvikeittoa, itse leivottuja kakkuja, piirakoita, pullia, ohrarieskaa jne… Aamupalalla montaa sorttia makeaa, leipää, kaurapuuroa. Päivän mittaan parit päiväkahvit ja lämmin ruoka, iltapala… Huih… Kyllä saa hiihtää ja paljon, että kalorit kuluu. Itsehän kontrolli on syömisistään pidettävä, mutta tuolla tahtoo olla vaikeaa, koska lautaselle ilmestyy kaikkea ennen kuin ehdit kieltäytymään, tai sanomaan yhtikäs mitään. Ollaan avokin kanssa suunniteltu puhuvamme olevamme dietillä ja että syömme aamiaisen ja iltapalan mökillä eikä kotitilalla. Saa nähdä miten onnistumme :D


No Kuusamosta kotiuduttuamme on aika sitten ottaa tarkempaan syyniin oma ruokavalionsa sen oikean syömistavan löytämiseksi.
Viime päivinä olen asiaa pohtinut paljon. Huomaan itsessäni vähän nniuhottamisen piirteitä ruuan laadun suhteen. En niuhota siitä mitä minulle kylässä tarjoillaan, mutta kotona tehdessäni valintoja mitä kaupasta ostaa, välillä tuntuu todella hankalalta löytää mitä haluaa. Välillä kyllästyttää kaikki ja mitään ei oikein tee mieli mikä mistäkin syystä.


Avokki osti viikonloppuna maustamattomia broilerinkoipia, jotka oli järkyttävän suuria. Maustoin ne ja mielestäni maustaminen onnistuikin hyvin, mutta silti… en pitänyt broilerin lihan mausta. Se maistui jotenkin… En osaa kuvailla makua, mutta mitä lähempää luuta söi sitä voimakkaampi se vastenmielinen maku on. Liian isoksi kasvatettu on vaan liian isoa. Mielikuvituksissani ajattelin broilerin maistuvan tehokasvatetulta hormoonimössöltä. No tiedänkö oikeasti mille sellainen maistuu? Joka tapauksessa mulle tuli fiilis, että en halua syödä niin isoja koipia, enkä tukea ostopäätöksilläni tehotuotantoa. Eli, loppuuko broilerin käyttö ruuan valmistuksessa? Hm… Pakko tunnustaa, ei minusta ole niin radikaaliseen päätökseen. Vähentämään kyllä pystyn, mutta lopettamaan kokonaan en. Samahan se on muussakin lihatuotannossa. En haluaisi tukea sellaista ja aina kun mahdollista lihankin suhteen valitsen luomun. Se on vaan niin pirhanan arvokasta ja hankalasti saatavaa. Voin hyvästä laadukkaasta tuotteesta maksaa enemmän, mutta en kohtuuttomia kuitenkaan. Ja haluaisin aina, että tuottaja saisi rahani. Unelmani olisikin, että voisi ostaa kaiken tiloilta suoraan ilman välikäsiä, mutta… No unelmia saa ja pitääkin olla.


Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että haluaisin vähentää lihan syömistä tuntuvasti. Avokki ei ehkä ihan samaa mieltä asiasta, joten hankaloittaa asiaa. Sitä hankaloittaa myös oma sihtisuu esim. keitettyjen juuresten suhteen. Ne ei kerta kaikkiaan maistu minulle. Ehkä vielä uunissa paistettuna jotenkin, mutta ei houkuttele. Lanttu, porkkana, nauris, ÄH! Ja niistä kun saisi niin paljon hyviä kasvisaterioita ja lisukkeita ruokiin.  Pavut on myös ongelma, en pidä niiden koostumuksesta ja jollain kisareissulla sain papujen yliannostuksen. Ne ei vaan tahdo kelvata. Niitä ehkä voisin oppia syömään helpommin kuin juureksia, ehkä.


Pitäisi vaan lähteä rohkeammin kokeilemaan kasvisruokien valmistusta ja opetella pitämään niistä juureksista ja pavuistakin. Kasvisvaihtoehtojakin tulisi käyttöön paljon isompi repertuaari. Joskus kesäkurpitsat, munakoisot, tomaatit, bataatit meinaa kyllästyttää ja mielikuvitus loppua mitä niistä valmistaa. Vinkkejä otetaan vastaan!


Haastankin teidät lukijat laittamaan minulle kommentointiosaan kasvisruokaohjeita. Lupaan valmistaa niitä ja postailla miten onnistuvat minun keittiössäni. Pastaohjeita ei kannata laittaa, koska pastaa en kasvisaterioilleni taida kelpuuttaa :D


Liikunta on onneksi tekemässä paluuta elämäämme. Sunnuntaina teimme kovavauhtisen kävelyn, matkan pituus hivenen arveluttaa, koska meillä meni aikaa vain 80min ja olimme laskeneet matkaksi n. 9 kilsaa. Nyt odotankin, että saisin erään ystäväni meille kylään, jonka kanssa kiertää lenkki matkamittarin kanssa. Haluan tietää kuinka pitkä se oikeasti on. En halua huijata itseäni enkä kanssaihmisiäkään. Joka tapauksessa kävelimme sen verran vauhdilla, että eilen tunsi jaloissa kävelleensä, enkä yleensä kävelystä kipeydy. Tuon 
sunnuntain lenkin kruunasi sauna. Oli ihanaa saunoa kaikessa rauhassa hyvän kävelyn jälkeen.


Uimaan tekee myös mieli, mutta nyt en oikein tunnu saavan ketään kaverikseni uimahallille ja se vähän harmittaa. Helmikuussa oli niin ihanaa käydä monta monta kertaa polskimassa, joten tahtoo uinnit takaisin viikko-ohjelmaan. Tällä viikollakin olen kysellyt pariakin kaveria, mutta taitaa käydä niin ettei ennen Kuusamon reissua uimiset onnistu. No kotiuduttuani alan taas ahistelun uimakavereilleni, soriiiii!!! Se että huhtikuun loppuun mennessä 20 kilsaa pitäisi olla uituna näytti jo ihan naurettavalta tavoitteelta kun maaliskuun alussa kasassa oli jo yli 15 kilsaa. Enään tavoite ei tunnu naurettavalta, koska aikaa on enää neljä viikkoa ja yksi viikoista menee Kuusamossa, joten kyllä perkule sen 20 kilsaa on mentävä rikki! Ja täytyyhän mun päästä testaamaan matkamittarini toimivuutta :D


Nyt mun täytyy kuitenkin vaihtaa työvaatteet päälle ja valmistautua asiakkaan tuloon, joten siirryn tästä postauksesta takavasemmalle toivoen saavani paljon reseptejä J

5 kommenttia:

  1. Kasvisruokajutuista sen verran, että elä sitten unohda korvata proteiinia jollain, esim. niillä pavuilla, tai tofulla tai jollain muulla vastaavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä muistan protskut, vaikka niistä en erityisesti nyt kirjoittanutkaan.
      Ja ei multa/meiltä onnistu lihasta kokonaan luopuminen, mutta ruokapöytään voisi tulla enemmän niitä kasvisvaihtoehtojakin.
      Ja proteeini on tärkeää ja pitää nälänkin paremmin loitolla!

      Poista
  2. Kasvisreseptejä ei mulla oikein ole, mutta pakko kommentoida, että perheen yhteinen iltalenkki kuulostaa niin hyvältä. :) Nauti kuusamon reissusta ja lähiruoasta (niistä hiilareista huolimatta) täysillä! :)

    VastaaPoista
  3. Minäkin olen miettinyt broilerin syönnin lopettamista (punaista lihaa en entuudestaan jo syö) ihan eettisistä syistä, mutta kala on kovin kallista, jos sitä ei itse käy järvestä kiskomassa. Toisaalta pitkäaikainen haaveeni on palata täysin kasvisruokailuun, kun sellainenkin tausta minulla on. Linssit on helppo tapa korvata proteiinia, jos pavut tökkii, ja samoin soijarouhe. Itse liotan soijarouheen kasvisliemessä enkä pelkässä vedessä, koska sen maunhan se itseensä ottaa, jolla sitä turvottaa. Maustamaton soijarouhe on aika karmivan makuista.

    Koska et ole vielä yhtään kasvisruokareseptiä saanut, voisin jakaa sulle yhden helpon linssikeiton. Se on kyllä sen verran kevyt, että se on parempi lounas- kuin päivälliskeitto. Olen kopioinut sen joskus aikanaan Keventäjät-palvelusta ja tainnut vähän muunnella sitä omiin tarpeisiin sopivaksi :) Hankaluutena tässä on se, että minä en mittaa. Tässä siis noin-arvoja kokeiltavaksi:

    tilkka öljyä
    1 sipuli
    1 tl curryä
    1 tl kanelia
    chiliä, tuoretta tai jauhetta
    (1 tl kaardemummaa)
    (1-2 porkkanaa raastettuna)
    1 prk tomaattimurskaa tai muutama tuore tomaatti pilkottuna
    1-2 dl punaisia linssejä
    0,5-1 l vettä
    suolaa, pippuria, laakerinlehti
    (kasvisliemikuutio)

    Kuulota sipulit ja mausteet öljyssä, lisää porkkana, jos haluat sitä käyttää (ei kuulu alkuperäiseen reseptiin) sekä tomaattimurska. Voit kiehauttaa tässä välissä hetken. Lisää huuhdotut linssit ja vesi, mausta suolalla, pippurilla, laakerinlehdellä, millä haluat. Keitä n. 10 minuuttia niin että ovat kypsiä. Kirjoitin ainesosat siinä järjestyksessä, missä itse ne kattilaan heitän. Mausteiden öljyssä pyöräyttämisessä pitää olla varovainen, ettei polta niitä, koska se ei varsinaisesti makua paranna. Lisää siis siinä kohtaa melko nopeasti jotain kostuketta, vaikka ne tomaatit.

    Kaloreita tässä ei oo varmaan kahtasataa per annos, olisko tämä neljän annoksen ohje, en muista. Lisukkeillahan senkin hyödyn voi sitten pilata.

    Aurinkoista kevättä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linda, kyllä Kuusamon reissusta tuli nautittua hiilareineen :D
      Lyijypallo, kiitos linssikeiton reseptistä, pitää ottaa kokeiluun!

      Poista