Aurinkoinen synttäripäivä - kevät on parasta aikaa

Kävin Harmaakuonon kanssa lenkillä ja miten auringon paiste, lämpö, lintujen laulu, kevään tuntu... saikaan minut iloiseksi ja energiseksi. Kävellessäni mietin miten kovaa linnut lauloivatkaan tajuten etten viime keväänä kuullut niitä molemmin korvin kunnolla. Olin lintukonsertosta aivan myyty ja kaikista kevään äänistä. Vaikka vuosi sitten vasemman korvan kuulo oli jo palautunut, ero nykyiseen on uskomaton. Ihmekkös tuo, että kotiuduttuani pulppusin iloa ja energiaa. Siivosin parvekkeen; pesin kaiteet, kalusteet ja lattian. Sillä välin avokki valmisti sunnuntaiateriana synttäriateriaksi perunoita ja jauhelihakastiketta. Kastike muodostui kermasta ja tomaatista :D Jälkkäriksi sain Valion välipalarahkan appelsiini maultaan. Aamulla aamupalan jälkeen nenän eteen lykättiin herkullinen mansikkaviineri. Ja en muista milloin olisin syönyt niin herkullista viineriä. Siinä oli paljon OIKEAA mansikkaa eikä sokeriviivatkaan maistuneet keinotekoisille kemiallisille viivoille :D Viineri oli jostain pienleipomosta. Nam....

Aterian jälkeen sain vielä puolentoista tunnin hieronnan. Pyysin hieromaan alaselkää, mutta sain koko selän hieronnan. Avokki hoiti myös takareisiä toivoen mun levottomien jalkojen asettumista. Olen Kuusamosta lähtien kärsinyt öisin toisinaan tosi voimakkaistakin levottomista jaloista. Vaiva on todella inhottava/rasittava. Hieronnan jälkeen on ollut ihanan rentoutunut olo ja unimattikin jo hiippailee lähistöllä, joten ehkä tänäiltana en jämähdä tähän.

Keskiviikkona mulla oli kiropraktikko ja selkäni oli paremmassa kunnossa kuin aijemmin. Hiihtäminen ja uimattomuus oli tehneet yläselälle hyvää. Valitettavasti uintitekniikkani ei ole niskahartia-ystävällinen.  Siitä huolimatta uimaan halajaa mieli. Toivottavasti alkavalla viikolla se mahdollistuu.

Keskiviikkoiltana vietin aikaa kulttuurin parissa. Olin kaverini kanssa katsomassa Espoon kaupunginteatterissa Risto Isomäen kirjaan Sarasfatin hiekkaa  perustuvaa teatteriesitystä. Kirja on hyvä ja intensiivinen. Näytelmä oli pettymys! Se oli kertakaikkisen pitkäveteinen ja ehkä vähän ylitaiteellinen mun makuuni. Siinä oli paljon erilaisia valoshow-tyyppisiä juttuja. Meille näkövammaisille oli kuvailutulkkaus, joten ne valo- ja muut visuaaliset jutut ei olleet ongelma. Ongelma oli pitkäveteisyys. Ihmettelimmekin miten niin hyvästä, tiiviistä kirjasta voikin saada noin tylsän.

Torstaiaamuna oli vuorossa kaverin kanssa kahdeksan kilsan lenkki. Pidimme mukavaa vauhtia ja nautimme kevätaamusta . Reippaan lenkin jälkeen teehetki ja kotona töitä kolmesta seittemään. Viime viikko olikin töiden suhteen mukava. Monta sellaista asiakasta soitti, josta ei ole kuulunut aikoihin, jopa pariin vuoteen mitään. Se on aina lämmittävä tunne ja ilahduttavaa kun vanhat asiakkaat tauon jälkeen palaavat.

Ja olen saanut uusia lukijoita! Tervetuloa Ruusa ja Quantina mukaan! Toivottavasti viihdytte!

Ja lauantaille 5.5. on junalippu Jyväskylään ostettu, joten nyt ei enään jänistetä :D