tiistai 29. huhtikuuta 2014

Reippailua keväästä nauttien

- 2 h 5 min/9.5 km (keskivauhti 4.5 km/h)
- 2 h 24 min/12.98 km (5.4 km/h)
Ennen pääsiäistä takuttiin Oton kanssa pahemman kerran. Liian pienien valjaiden vuoksi kulku ei maistunut. Nyt kun koriosa valjaista on vaihdettu ja poika mahtuu valjaissaan kulkemaan pitkin vetävin askelin vauhti on löytynyt. Ja siitä minä ja ystäväni nautitaan :)
Eilen reippailimme täällä kotinurkillani tuon 9.5 kilsan lenkin. Oton vauhti jonkin verran vaihteli, mutta pääosin poika kulki reippaasti meidän ystävän kanssa parantaessa mailmaa.

Ensiksi suuntasimme kulkumme eräälle ulkoilualueelle, joka löydettiin kevättalvella iltapimeällä. Tuolloin jouduimme kääntymään takaisin, koska reitti oli superhyper jäinen. Nyt päästiin kiertämään lenkki, joka oli maksimissaan kolme kilometriä, mutta reitillä oli muutama napakka ylämäki. Mukava oli kävellä hiekkatietä pitkin.
Ulkoilualueella kävellessämme ihmettelimme missä kaikki ihmiset ovat. Kulkioita oli todella vähän ja kevätilta upeimmillaan. Matkaa jatkoimme asfalttiteitä pitkin. Innostuipa Otto edessä kulkevasta pennusta niin paljon, että alkoi uikuttamaan sen perään. Mieli teki varmaankin leikkimään kun pentu pomppi kutsuvasti luokseen :D

Otto pysähtyi pääsääntöisesti suojateiden eteen hienosti :)

Loppumatkasta Oton kääntäessä päätään joku ulkomaan elävä miekkonen tarttui koiraa molemmista korvista. Ystävän kivahdus "ÄLÄ KOSKE KOIRAAN", oli paljon puhuva ja jatkoimme matkaa. Mitähän tuon ohikulkijan päässä mahtoi liikkua? Mutta, mun rakas opaskoira kulki lenkin pääosin reippain ihanin askelin, siitä olin onnellinen.

Tälle iltaa olin sopinut toiset lenkkitreffit Vuosaareen, jossa kiersimme Vartiolahden reiteillä. Paljon oli juteltavaa tämänkin ihanan ystävän kanssa. Otto kulki vielä eilistäkin reippaammin ja toisekseen reitillä ei montaakaan pysähdystä tullut suojateiden yms. takia, joten päästiin kulkemaan, yes! Välillä tosin Otto hidasti toiveikkaana "joskos pääsisin nuuskuttelemaan uusia hajuja". No kyllähän noita nuuskutteluhetkiäkin jokunen lenkille mahtui. Mikä oli ilahduttavaa poika hidastettuaan vauhtia lähti pienin komennuksin ja hihnasta nypytyksin taas jatkamaan reippaasti. Kyllä mä niin rakastan (ei varmaankaan ole vielä tullut selväksi :D:D ) reipasta kävelyvauhtia :D

Ottohan on jonkin verran kiinnostunut linnuista. Silloin kun työt ei oikein maistu pää pyörii lintuja katsellen. Nytkin reippaasta kulusta huolimatta hanhet kiinnostivat.

Tänään sää ei ollut niin upea kuin eilen. Saatiinpa parit pienet vesikuurotkin. Ja meren rannassahan tuulee aina - ja tänään kylmästi. Alkuun pelkäsin, että olen pukeutunut liian kevyesti, mutta reippaalla tahdilla pukeutuminen osuikin aikas kohdalleen.

Olen onnellinen
Ihanaa kun saan olla Maria ja Laura teidän ystävänne :D Annatte niin paljon iloa ja upeita hetkiä yhdessä kulkiessamme :) Olen saanut viettää ihanat iltalenkit teidän molempien kanssa. Mennäänhän pian uudelleen?
Olen onnellinen
Rakas opaskoirani Otto kulkee taas reippain askelin. Nyt voin nauttia vauhdikkaasta etenemisestä iloisin mielin.

Kesäkuun 7. päivä lähestyy, Kesäyön marssille ilmottauduttu ja osallistumismaksu maksettu - 40 km kävelyä kesäillassa/yössä on luvassa, yes!

lauantai 26. huhtikuuta 2014

"Tandemilla Riioon 2016"

Kirinki.fi-sivuilla voit tukea urheilijoita ostamalla heidän valitsemiaan tuotteita. Vielä on kahdeksan päivää aikaa kirittää tandem-kaksikkoa Arttu Mäkistä ja Aki Turusta. Molemmat ovat ahkeria ja tunnollisia harjoittelijoita. Heidän tavoitteensa on Riion paralympialaisissa 2016. Facebookista löytyy myös heidän fanisivunsa, kannattaa käydä tykkäämässä ja pääset seuraamaan huippu-urheilijakaksikon matkaa kohden Riioa!

Nyt ostamalla Kirinki-sivustolta Artun ja Akin fanituotteita, tuet heidän projektiaan. Voit ostaa mm. Triatlon: Voita itsesi -kirjan, osallistumisoikeuden Tahko triatloniin, polkupyörävuosihuollon, fanipaidan, kassin tai kortin. Lisäksi yrityksille mainostilaa. Tuotteiden hinnat lähtevät 15 eurosta ylöspäin.

Mene linkistä
http://www.kiririnki.fi/projects/arttu-makinen-aki-turunen
ja tee ostoksesi hienoa asiaa tukien. Tutustu samalla Kirinki-sivuston toimintatapoihin. Mielestäni hieno tapa tukea urheilijoita suoraan ostamalla heidän "näköisiään" tuotteita.

Olen kiitollinen ja varmasti Arttu ja Aki iloitsevat, jos tietoa jaatte eteenpäin. Tehkää se, kiitos!

torstai 24. huhtikuuta 2014

Ihana kevät - mökillä rentoutumassa

Takana on ihana pääsiäisloma :) Ilma vain parani päivä päivältä. Vielä torstaina mökille lähtiessämme tuuli kylmästi muistutellen kevään raakuudesta. Toisaalta eipä tuolla niin väliäkään, sillä ilta meni uutta keittiötä järjestellessä. Ja voih, nyt on ihanan paljon työskentely- ja säilytystilaa, vaikka keittiön koko ei muuttunutkaan. Ratkaisevat tekijät, yhteneväinen työtaso, pieni hyllykkö takaseinällä, sopiva laatikosto tason alla, ylhällä pari kaappia ja jääkaapin päällä vielä yksi. Olen onnellinen nyt hyvin toimivasta keittiöstä. Valitettavasti ottamani kuvat ei siitä onnistuneet, mutta niitä tulee varmasti myöhemmin.

Avokki aloitteli loman aikana pihatyöt. Rantakanki heilui kun kivenmurikoita poistettiin tulevasta yrttimaasta. Ja lauantaina saapui tilaamamme multakuorma. Vappuna kääntyy perunamaa :D Perunat on nyt itämässä mökillä senkin päällä.

Nautin kokkaamisesta lomamme aikana suuresti uudessa keittiössämme. Perjantaina maustoin lohen grilliin. Laitoin siihen sidruunan mehua, savusuolaa, sitruunaista kalamaustetta ja tilliä. Perunoihin puolestaan mustapippuria, grillimaustetta ja voita. Avokaado-katkislisukkeeseen kermaviiliä, chiliä, tilliä ja sitruunan mehua. Jälkkäriksi söimme kaupan pashat. Ensiksi ajattelin, että kokkaisin pashankin itse, mutta luovuin lopulta ajatuksesta. Ruokaa jäi seuraavallekin päivää jolloin jälkkärinä itse tehtyä puolukkarahkaa. Sunnuntaina valmistimme valkosipuliperunat alusta alkaen itse. Kuusi kynttä valkosipulia, 10 isoa perunaa, 2 dl ruokakermaa, suolaa ja mustapippuria. Perunoiden kanssa valkosipulimarinoidut lammasvartaat. Ateriaa nauttiessamme ulkona lammen rannalla päätin rohkaistua joskus kokeilemaan lampaan marinointia ihan itse. Lammas oli kyllä pääosin herkullista nytkin, ja mikä parasta kevään eka ateria ulkona lammen rannalla :D Bortugalilainen punaviinikin toimi hyvin ja jälkkäriksi lauantailta jäänyttä rahkaa. Maanantaina valmistin vihersalaatin mihin laitoin artisokan sydämiä, keittelin porkkana-bataattikeiton, johon tuoretta chiliä. Nyt ei ollut tuoreita yrttejä eikä kermaviiliäkään, mutta hyvin maistui ilmankin. Innostuin leipomaan vielä siemenrieskankin ja tekemään jälkkäriksi lopusta kermasta, turkkilaisesta jogurtista, puolukoista, ananaksesta ja hunajasta jälkkärin. Kokkaaminen oli niin mahtavaa :D:D Ruokaa riitti vielä tiistaillekin :D

Saunoimme pari kertaa ja sunnuntaina kävimme kokeilemassa lammen vettä. Laskeuduin veteen pohkeitani myöden, joten talvikengät on heitetty, turkista en kyennyt vielä luopumaan, mutta ehkäpä ens kerralla. Pohkeille tuo hyinen vesi teki hyvää :D Ja koirat kävivät pitkin päiviä kahlaamassa rantavedessä, myös Otto. Sehän ei tuollaisesta touhusta ole välittänyt. Harmaakuono tais kuitenkin viime kesänä olla aika hyvä opettaja.

Luonto on herännyt. Sorsia lenteli lammella, peipposet liversi, mustarastas soitti huiluaan ja sammakot kurnuttivat hurjasti. Sunnuntai-iltana saunan jälkeen istuimme puolilta öin nuotiolla kuunnellen melkoista sammakkokuoroa :D Avokki siisti parina päivänä myös kasvimaan laitaa lammen rannalta ja äitini puhelimessa pohdiskeli rantaan voitavan laittaa jotain kasvamaan. Ihmetellä täytyy Harmaakuonon energiaa, mistä sitä oikein riittää? Koira viihtyi päivät ulkona. Kuljeskeli pihapiirissä metsiköstä keppejä hakien. Pihassa olikin aika monta puoliksi pureskeltua oksaa. Ja aina kun tulit sisältä Harmaakuono vastassa kepin kanssa ja Otto vaan muuten toohottaen. Iltaisin uni maistui molemmille Harmaakuonon kuorsatessa äänekkäästi :D Ja kyllähän pihallakin oli välillä syytä levätä uupumuksen iskiessä.

Teimme koirien kanssa hurjan lenkin. Edellisessä postauksessahan kirjoitin Oton matelusta ja liian pienistä valjaista. Nyt iltapäiväauringossa marssimme 6.15km lenkin aikaan 67min. Alkuun Otto kulki varovaisesti tarkasti töitä tehdessä möykkysellä tiellä. Opastus tuntui kuitenkin maittavan ja koira lähti reippaaseen kulkuun. Ei jääty paljoakaan avokille ja Harmaakuonolle. En kyllä tajua miten Harmaakuono moisen rypistyksen jaksoi. Mökin pihassa vapauden koitettua herra heti keppien kimppuun. Lenkillä mä nautin vauhdin hurmasta. Sports Trackerin mukaan keskivauhti oli 5.4 ja olipa pätkiä missä vauhti on noussut jopa 7.3:een ja se tuntuu ihan uskomattomalta. Ilma oli lämmin, liikaa päällä ja kun vauhti oli tuollainen lenkin jälkeen oli suihku paikallaan :D

Koska ilma oli niin ihana kuin oli, sisällä ei malttanut olla kuin kokkaamassa :D Avokin ahertaessa kivien kimpussa minä istuskelin mökin edustalla tehden yhden treenimusiikkisoittolistan, neuloen hörhelöhuivin melkein valmiiksi ja lukien kaksi sidosta kolmestatoista sidoksesta Dan Brown:in kirjaa Murtamaton linnake.

Ja lopuksi vielä hauska maisema kuva, jossa Otto tahtoo kuvaan mukaan :D:D:D :)

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Liikuntakuulumiset

Yöllä jälkeen yhden onkin erinomainen aika ryhtyä kirjoittamaan blogiin liikuntakuulumisia :D
Mutta kun ei nukuta ja onhan nyt pääsiäisloma :) Ja sitä lomaa vietämme mökillä.

Viime viikkoinen alaselän ja oikean pakaran kiputila äityi niin pahaksi, että kuntosalitreeni jäi perjantailta treenaamatta, ja koska tuntemuksia oli myös lauantaina ja sunnuntaina vietin rauhallisen viikonlopun antaen kiputilan asettua, ja ratkaisu tuntui olevan oikea. Oireet katosivat. Viikonloppuna kävin messuilla lauantaina, josta kirjoittelinkin edellisessä postauksessa. Avokin treenin jälkeen saunoimme. Perjantaina työstin muistikortille uuden treenimusasoittolistan Kuntosali3, ja tuo soittolista pääsi avokille testiin heti lauantaina. Sunnuntaina kotitöitä, ulkoilua sateisessa ja tuulisessa säässä. Eipä siis mitään mainittavampaa

Maanantai-iltana lähdimme reippain ja ilosin mielin ystäväni ja koirien kanssa lenkille. Lenkistä ei kuitenkaan tullut nautinnollista revitystä eikä hien vuodatusta. Otto riiputti jälleen päätään ja menohalut olivat nollassa. Huoli ja pelko, ehkä myös turhauma iski lujaa. Valjaat otettuani pois ja antaessa pojan kulkea hihnassa pää nousi ylös sekä häntä heilui iloisemmin, askel piteni. Ajatus, voisiko valjaat olla liian pienet, onhan Otto rotevoitunut vuoden aikana hurjasti. Pohdimme valjasasiaa minun ystäväni opastuksessa ja Oton hihnassa seurauksessa kulkiessa koko lenkin ajan. Pääsimme vähän reippaammin kulkemaan. Loppumatkasta puin taas koiralle työvermeet ylle ja pää riippui ja häntä laski välittömästi. Kotiin päästyäni kirjoitin sähköpostiviestin huolesta suunniltani niin Oton kouluttajalle kuin Opaskoirakoulun johtavalle kouluttajallekin. Ja heti seuraavana aamuna sain heiltä molemmilta puhelinsoitot, ja tunsin todella, että meistä välitetään ja apua saadaan. Yön nukuin levottomasti heräillen ja Ottoa surien. Siinä tajusin miten Otostakin on tullut minulle kovin tärkeä ja rakas vuoden aikana. Ja myös tunne helpotuksesta kun aamulla tiesin meidän saavan apua.

Lenkille tuli mittaa vain 6.4 km/90 min. Vauhdilla ei päästä kehumaan, mutta tiistaiaamuna vesijuoksuun saimme lisäpontta vesijumpan latinorytmeistä ja olikin aikas magee fiilis mennä musan mukana treenistä nauttien. Juostiin 45 min, jonka jälkeen uitiin kilsa. Ystävänikin puristi tuon kilsan, koska oli päättänyt uida sen :D:D Vesiliikunta teki kyllä taas todella hyvää, tosin siinä liikunnan huumankin keskellä mietin Oton ongelmaa jatkuvasti. Onneksi kuitenkin kouluttaja tuli luoksemme milteinpä heti uimahallilta kotiuduttuani. Ammattisilmällä heti nähtiin, että valjaiden "koriosa" on käynyt auttamattoman pieneksi. Se vaihdettiin ykkösestä kakkoseen. Lähdimme kävelemään. Otto edelleen pää riippuen, häntä alhalla haluttomana. Ei kehuilla, ei millään tullut vauhtia. Kouluttaja kuvasi kulkuamme ja totesimme Oton kävelevän etutassuilla liian lyhyin askelinja valjaiden hankaavan etutassun takaosaa kainalon lähistöltä. Kun valjaista rintaremmi aukaistiin ja koira saatiin vauhtiin, askel piteni, pää nousi ylös ja häntä heilui. Vauhti kasvoi huomattavasti ja lenkin edetessä kulku parani koko ajan ja loppumatkasta Otto näytti liikkuvan jo tyytyväisenä pää pystyssä häntä heiluen. Mutta, siis koko kaksikin liian pieni, joten koululta tarvittaisiin koko kolme. Kouluttaja kävikin uudelleen ennen pääsiäisen viettoon lähtöään vaihtamassa aisaan tuon kolmoskoon korin. Siinä Otto liikkuu jo paremmin ja nyt pääsiäisen aikana seurataan miten lenkkitouhut sujuu ja ens viikolla katsotaan miten homma jatkuu. Toivottavasti työvaihde taas löytyy ja päästään nauttimaan reippaista lenkeistä. Opaskoira tuo minulle suurimman ilon silloin kun pääsen pitkiä matkoja kulkemaan reippain askelin. Toki siitä on paljon apua muussakin liikkumisessa.

Keskiviikkona kaunis kevään alkuilta ja minä issikan selässä. Tällä kerralla ratsastin Pipsalla. Tunnin teemana oli pohkeen väistöt sekä töltti ja sen vauhdin säätely. Istuntani oli parantunut kuulemma huomattavasti, joten jospa hiljalleen pääsisin helmasynnistäni etupainoisesta könötyksestä eroon. Pohkeen väistöissäkin opin aika hyvin tuntemaan milloin hevonen ottaa ristiaskeleet ja liikkuu sivulle. Myös töltin vauhdin säätely toimi aika kivasti, välillä tosin Pipsa otti käynnin ja sai komentaa sitä taas töltille, ja jos helmasyntini meinasi pukata esiin tyyppi vaihtoi raville. Mielestäni siinä hahmotin taas lisää istunnasta ja opin korjaamaan istuntaa siten, että hevonen tölttäsi ilman ohjaajan huomautusta. Tuntui hyvältä ratsastaa. Seuraavalla kerralla saadaan alle hevoset, jotka ravaavat mieluusti, joten päästään keventämään. Ja tarkotus olis myös laukata - ainakin vähän. Ystäväni onkin parilla viime tunnilla laukannut. Minulle on iskenyt jokin arkuus asiaa kohtaan viimesimmän vaelluksen jälkeen. Juttelimmekin siitä. En tiedä mistä koko juttu edes johtuu, koska pysyin hyvin hevosen selässä, en horjunut. Ei siis tapahtunut mitään muuta kuin, että laukkapätkä oli elämäni pisin ja ehkä sitä jotenkin "säikähdin", mutta jospa tuosta tunteesta pääsisin taas pois, koska olen laukasta nauttinut aiemminkin ja haluan siitä nauttia jatkossakin. Onneksi meidän ohjaajamme Lettu on niin huippuihminen, ja onneksi me voimme tehdä hänen kanssaan yhteistyötä, oppia ratsastuksen saloja hänen ohjauksessaan. Tässä mailmassa Lettuja saisi olla enemmän. Mieletön positiivisuus, positiivinen energia ja ystävällisyys. Voiko ihminen muuta toivoa ohjaajaltaan hyvän opettamisen/ohjaamisen lisäksi.

Mutta nyt täällä mökillä nautitaan keväästä ja uudesta huippuihanasta keittiöstä. En kuitenkaan nyt ala enempiä siitä hehkuttamaan, jotta jää seuraaviinkin postauksiin kirjoitettavaa. Nyt toivotan lukioilleni oikein ihanaa pääsiäisaikaa, nautitaan keväästä ja auringosta. Ja ehkäpä mun pitäisi hipsiä avokin viereen nautiskelemaan nukkumatin kosketuksesta. Hyvää yötä!

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Surkeahkot messut

Viime viikonloppuna Helsingin messukeskuksessa oli teemat Luomu ja lähiruoka, Kädentaito, outlet, lapset, eläimet. Outletistahan voisi löytää jotain mukavaa kevään vaatetukseen, kädentaitopuolelta vaikkapa uusia lankoja ja ideoita itse tekemiseen. Luomu- ja lähiruoka-osastolta taas uusia vinkkejä herkullisista tuotteista ja tuottajista... Olenhan aikaisempina vuosina ostanut Outletista esim. ihanan tunikan, koruja, kädentaidosta lankoja, ruokapuolelta mehuja, juustoja yms.

Lapsi-messut oli vallannut ison hallin kokonaan. Lapsille tietysti ihana asia ja varmasti heille löytyi paljon mieluisaa tekemistä. Kädentaito-alue oli kovin pieni. Tuntuu, että se pienenee vuosi vuodelta. Ja nyt tuli sellainen olo, että Kädentaito-tapahtuman takia ei todellakaan kannata messuille lähteä. Itse kaipaan tuotteita itse tekemiseen, ideoita ja ohjeita. Nyt oli paljon korutarvikkeita, helmiä ja korujen osia. Näin on ollut ennenkin. Ostin pihtisetin, hopeoitua vaijeria ja puristushelmiä. Lankoja näimme oikeastaan vain kasviväreillä värjätyt langat eikä mitään muuta. Jonkin verran oli erilaisia tarroja ja askartelutarvikkeita. Tavatessamme kissanäyttelypuolella yhden Silmukkasiskon pohdimmekin hänen kanssaan, että ens syksynä kannattaa käydä Wanhan sataman Kädentaito-tapahtumassa sekä marraskuussa Tampereella olevilla Kädentaitomessuilla. Messukeskuksen tapahtuma saa olla.

Outletissa ärsytti ehkä eniten se, että sielä on kerta toisensa jälkeen aina samat näytteilleasettajat. Jos tarvitsee nahkalaukkuja, hopeakoruja tai kosmetiikkaa ehkä ihan kannattavakin shoppailupaikka, ja jos laadullakaan ei ole niin väliä, avot. Itse kun nykyään käytän pääosin luonnonkosmetiikkaa, ei kosmetiikkatarjouksistakaan ollut minulle. Itse asiassa en ostanut Outletista mitään. Ystäväni oli löytänyt pyöräilykengät ja lukkopolkimet hyvään hintaan. Varmastikin ollut kannattava ostos. Muutoin oli kyllä koko Outlet pettymys.

Eipä ruokapuolikaan kovin iso ollut ja se oli jotenkin laitettu todella ahtaaksi, vaikka tilaa olisi ollut levittäytyä laajemmin. Missä oli ilmaisia maistiaisia, niihin oli valtavat jonot, joten esim. yksi juustopiste jäi kokonaan tutustumatta. Toisaalta tuo firma on ollut siellä aiemminkin ja heidän juustoja on maistettu monta kertaa. Ostimme kuitenkin lounaaksi hamppu-kaura-juurespihvit kaalisalaatilla, oli hyvä terveellinen messuruoka :D Maistoimme myös Laitilan panimon karpalolimsaa ja yllätys oli iloinen miten vähän siinä oli sokeria. Jälkiruuaksi ostimme silkkisen pehmeät ja herkulliset pistaasijäätelöt.

Ruokapuolelta tein pääosin ne mun aika vähäiseksi jääneet ostokset. tilli sekä valkosipuli tuorejuustot (Sillankorvan yrttijuusto, Evijärvi), joista valkosipuliversiota maistelimmekin, ja oli herkullista suussa sulavaa tuorejuustoa. Tilliversiota laitoimme kylmäsavukalatäytteeseen maanantaina ja olipa maistuvaista myös tattar-näkkärin päällä. Ja koska ostin avokille tarjoushinnalla isot viinerit ja korvapuustin (kolme vitosella, joten kaksi viineriä ja yksi korvapuusti) pitihän minunkin saada jotain herkkua :D Käsintehty appelsiini tummasuklaalohko (Sate Herkkutuote, Jämsä) oli sitten se minun herkku. Olen ostanut käsin valmistettua suklaata ennenkin ja herkulliseksi todennut. Nyt tosin appelsiinisuklaa oli vähän liian makeaa. Ja vielä ostoskassiin sujahti kuvassakin komeilevat yrttitee ja korput Puhtaaksi -tee (Annelin yrtit ja karkit, Rovaniemi)
Gluteeniton porkkanakorppu (Kotipellontila, Inkoo)
Kumpiakaan en ole vielä maistanut. Korput ostin saadakseni vaihtelua teehetkien tattarinäkkäreihin ja riisikakkuihin. Korpuissa on myös tattaria, mutta myös siemeniä. Tee puolestaan sisältää kehoa puhdistavia yrttejä Lapista mm. vaivaiskoivua, piharatamoa jne.

Ruokapuoli oli kaikesta pienuudestaan ja ahtaudestaan huolimatta se paras ja mielenkiintoisin messuosasto. Kädentaidostakin sain sen mitä halusin, mutta silti todellinen pettymys kuten myös Outlet.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Kolmen päivän treenit :D

Tiistaina pääsin testaamaan Cross core -naruja yläkropan treenin muodossa. Alkuun tuntui, että en saa liikkeitä tuntumaan oikein missään, mutta eilisillan ojentaja, olkavarsi sekä yläselän treenikivut kertoi muuta :) Naruilla treenataa oman kehon painoa hyödyntäen. Narut olivat kiinnitetty puolapuihin. Ja esim. ojentajia tehdessä (punnerruksia) kädet viedään riittävän eteen ja jalat jää taakse, joten paino siirtyy käsille, ja siitä ojennus suoraksi. Hyvä liike ja kyllä tuntui :D:D Selkä oli kohden puolapuita. Hauikset tehtiin kasvot puolapuihin päin, kehon paino mahdollisimman taakse kädet kyljissä, liike hauiksilla. Tehtiin myös rintalihaksia. Innostuin naruista niin paljon, että jo harkitsin kotiinkin hankkimista. Luin nimittäin jokin aika sitten artikkelin trx-naruista (meniköhän nimi nyt oikein), jotka ilmeisesti ovat aivan samanlaiset kuin nuo Cross core -narut. Ystäväni ei ainakaan niistä eroja löytänyt. Jos tiedät asiasta kommentoithan. Ainakin ne Trx-narut voi kiinnittää oveen jollain tietyllä tapaa ja treenaus sujuu tehokkaasti myös kotioloissa. Naruilla treenatessa huomasi kyllä miten tärkeää on keskikropan hallinta, että se ei pääse notkumaan ja heijaamaan miten sattuu. Naruilla voi tehdä myös vatsa- ja selkäliikkeitä.

Kuntosalille mennessämme oli ju ri laitteet vaihdettu. Asentajat teki lähtöä meidän saapuessa. Laitteet olivat täysin erilaiset mitä aikaisemmat, joten pihalla kuin lumiukot. Onneksi keksittiin mennä kokeilemaan niitä naruja, että tuli vähän lihaskuntotreeniäkin ennen vuoristospinnua. Nyt kuuluvuus oli tunnilla hyvä ja ohjeistus selkeää. Poljinkin fiiliksellä musasta nauttien ja tunteesta etten ollut pihalla kuin se salilaitteiden kimpussa oleva lumiukko :D Mielestäni tunti oli aikas hyvä selkeine työosuuksineen, ja oikeasti sai laittaa itsensä likoon :D:D Pyörää pyyhkiessäni tunnin jälkeen ohjaaja kävi luonani toteamassa, että poljin hyvin ja että pysyin hyvin mukana. Ainahan se mieltä lämmittää, jos suoritus on noteerattu. Kunhan vain vielä oikeasti tarkoitti sanomaansa. Noh itselläni oli tunnilla ainakin tosi hyvä fiilis, joten nautin joka tapauksessa. Ja spinnussa lähti maitohapot aikas mukavasti jaloista lipettiin ja kahvakuulailun treenikivuistakin pääsin eroon.

Eilisaamuna alottaessani vesijuoksutreenin 8.15 (luit oikein! Minä yökukkuja-aamunukkuja olin uima-altaassa heti aamusta) jalat tuntui hivenen raskailta/väsyneiltä, mutta vertyivät nopeasti. Ja karisihan ne unihiekatkin. Juostiin 45 min, jonka jälkeen vaihdettiin allasta ja lähdettiin polskuttamaan 50 metrin altaaseen. Kilsa meni miltein huomaamatta ja enemmänkin olisi mennyt, jos olisi ollut aikaa. Kyllä taas vesiliikunnasta tuli mahtava ja energinen olo. Siitä olikin hyvä jatkaa päivää Opaskoirayhdistyksen hallituksen kokoukseen, joka kokoontui nyt ensinmmäistä kertaa uudella kokoonpanolla. Tulin valituksi työvaliokuntaan sekä jatkamaan opaskoirakortti- sekä nuorille opaskoirista tiedottamis -työryhmissä. Tärkeää yhdistystyötä on siis luvassa jatkossakin.

Kotiuduttuani pääsin herkuttelemaan, nimittäin isosti salaattia, jonka kanssa linssi-kinoapihvejä, namsk! Hyvää. Väsytti teemukin äärellä, mutta Aa:n kanssa avokin tehdessä töitä tekemään pieni niskahartiajumppa, joten tuli vielä kahvakuulaheilautuksia, jumppatangon kanssa riehuntaa ja venyttelyä. Käytiin uinninkin jälkeen venyttelemässä ja tarpeen oli :) Koko illan olin nukuksissa ja painuinkin aikaisin yöunille, minä yökukkuja olin kymmeneltä sängyssä :D

Nyt sain nukkua sentäs kahdeksaan, mutta aamu-uinnille kävi tieni mun. Polskin 1250m. Alaselkä ja pakara tuntuivat ärhäköiltä aamulla eikä ne edelleenkään kovin kaksiselta tunnu. Saas nähdä onko huomenna vuorossa lepopäivä kuntosalitreenin sijaan. Tarkotus olis huomenna avokin kanssa treenata ja lauantaina viettää Aa:n ja muiden ystävien kanssa messupäivää Kädentaito-, outlet- ja luomu&lähiruokamessuilla. Mutta täytyy kuulostella mitä kroppa sanoo :) Ja nyt töitä jatkamaan. Tänään mm. kuumakivihieronta pitkästä aikaa.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Bataatti-porkkanasosekeitto ja sunnuntain treenaukset :D

En ole koskaan pitänyt keitetystä porkkanasta enkä ylipäätään keitetyistä juureksista. Kasvisruokia kohtaan kiinnostus on kuitenkin vuosien saatossa lisääntynyt ja monta herkullista ateriakokonaisuutta ruokavaliooni siirtynyt. Äsken söin esim. parsakaalia ja Kolmen viljan pihvejä joihin lisätty sipulia ja pinaattia. HERKULLISTA. Parsakaalin pinnalle hiukan oliiviöljyä ja mustapippuria, avot!

Kasvissosekeitot ovat aina menneet paremmin kuin juurekset paloina keittoruuissa. Bataattisosekeitosta on tullut minun suosikkikeitto ja kerta kerralta olen laittanut siihen enemmän ja enemmän porkkanaan. Ensinmmäisillä kerroilla riitti kaksi-kolme porkkanaa. Viimeksi tehdessäni keiton laitoin koko pikkupussillisen porkkanoita sekä yhden ison bataatin. Keittelin bataatin ja porkkanat pehmeiksi ja pistin monitoimikoneeseen keitinvesineen. Tuore chili joukkoon ja herkku soseeksi. Keiton päälle tuoretta pasillikaa ja kermaviiliä, namsk. Edelliskerralla laitoin tuoretta minttua silputtuna, ja sekin toimi loistavasti. Chili antaa ihanasti keittoon potkua, bataatti makeutta ja kermaviili kivasti pehmeyttä :D Suosittelen.

En taaskaan meinaa malttaa pysyä nahoissani. Olen lähdössä ystäväni kanssa kuntosalille ja vuoristospinningtunnille. Vielä on odotettava melkein tunti, pläääähhh. Ihanaa päästä taas hikoilemaan. Eilinen oli lepopäivä liikunnasta, meni töiden merkeissä. Jalat ja selkä aikas kipeät lauantain kahvakuulatreenistä. Sunnuntaina ennen ratsastusta kuvittelin vielä, että pääsin yllättävän vähällä, mutta niin vaan treenikipu hiipi kroppaan pikkuhiljaa pitkin päivää, huoh! Hevosen selkään kivutessa olo oli kankea ja raihnainen. Oli kuitenkin kiva ratsastaa taas pienen tauon jälkeen. Fengurilla oli vaan hätähousuinen päivä. Töltti oli melkoista tikutusta. Pieni tihkusade ei ratsastusiloa vienyt. Töltättiin, tehtiin pysähtymis- ja peruutusharjoituksia, ratsastettiin pienemmällä kehällä käyttäen painonsiirtoja jne. Kaverini myös laukkasi, mutta Fengurin hätäilyn vuoksi jätin laukat toiseen kertaan suosiolla.

Illalla lähdimme ystävän kanssa vielä lenkille. Otolla ei oikein menohaluja ollut. Alkuun se kulki pää riipuksissa ja kuulemma erittäin vittuuntuneen näköisenä. Eka kakkapysäys ei auttanut, toisella kerralla tilanne helpottui ja vauhtikin parani. Ja olihan riesana vielä märkä asfaltti tai hiekkatie, vesilätäköt. Tassut kastuu ja se on inhottavaa :D:D Käveltiin n. 7.4. km/1h40min, joten vauhti ei kaikenkaikkiaan päätä huimannut. Oli kuitenkin happirikasta ilmaa sateen jäljiltä ja kaunista lintujen liverrystä, Kevään tuoksu, joten varmasti oiva palauttava lenkki myös jalkaparkojani ajatellen :)

Ja kohta nää koivet saa taas kyytiä kun pääsen polkemaan, yes!!!

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Kahvakuulatreeni

Ai miten kropassa onkin nyt hyvä treenin jälkeinen olo :) Takana 90 minuutin treenisessio pääosin kahvakuulaillen. Sitä ennen reippailimme reilun viiden kilsan lenkin koirien kanssa, joten päivän liikuntasaldoksi ajallisesti tulee 2.5 tuntia, yes!

Aloitin treenin kahdeksan kilon kuulalla tekemällä kaksi kierrosta 20 toiston sarjoilla kahden käden heilautus(olis mennyt painavempikin kuula), yhden käden heilautukset sisä- ja ulkokautta, pystypunnerrus ja kulmasoutu. Kierrosten jälkeen kyykkyjä kuula niskan takana sekä kuula edessä 20 toiston sarjat, toiset sarjat samoilla toistomäärillä leveää kyykkyä, josta olikin hyvä siirtyä maastavetoon. Tein kolme sarjaa, yhden 8 ja kaksi 10 kilon kuulalla 20 toiston sarjoina. Maastavetojen jälkeen olikin vuorossa minulle ehkä hankalin liike, kapealla asennolla maasta veto, joten selkä suorana, vatsalihakset tiukkana jne... Minun oli vaikea saada liike tehdyksi oikein. Selkä pyöristyi väkisin. Lopulta tajusin miten yläselkä on suorassa, silloin myös alaselkä ei pyöristy. Tein kaksi 20 toiston sarjaa kymmenen kilon kuulalla. Huoh, pisti huohottamaan ja päästä vippaamaan. Palautumisen jälkeen askelkyykkyjä kahdeksan kilon kuulan ollessa aina kyykkäävällä puolella. Askelkyykyt ei koskaan ole ollut mun parhautta, mutta sain väännettyä molemmille jaloille 20 toiston sarjat.

Kuula hetkeksi sivuun ja kulmatanko niskan taakse askelkyykkyjen jatkuessa 20 toiston sarjalla, huoh!!! Sitten pari sarjaa rinnalle vetoja ja kolmas sarja siten, että mukaan tuli työntö ylös. Kaikki sarjat 20 toistoilla. Kulmatangossa ei ollut lisäpainoa, joten tangon paino 7 kg, muistaakseni. Pakko tunnustaa, hengitys tihentyi :D:D Lopuksi taas kasin kuula käteen ja vatsoja jalat ilmassa ja kuulalla pystypunnerruksia tehden. Kasilla tein 20 toiston sarjat ja kolmannen 6 kilolla. Tarkoituksena saada jalat suoremmiksi ja yläkroppa alemmaksi. Jäin 15 toistoon, ja vatsalihoja/läskejä suorastaan poltti. HUOH, mutta ah niin ihanaa! Piti vielä ahnehtia pari kymmenen toiston sarjaa penkkipunnerrusta 20 kilolla, jonka jälkeen loppuverryttely ja venyttely. Avokki jo alotteli lämmittelyään omaan treeniinsä. Tuolla se nyt ryskää rautoj ähisten ja puhisten, joten kohta täällä on kaksi endorfiinihuuruissa euforiassa olevaaa ihmistä.

Suihkusta tultuani kaivelin kaapista vaatteet, mustan tunikan/mekon, jonka olen viime syksynä ostanut. Mekko on yläosastaan löysähkö, mutta nyt minusta se tuntuu ehkä jopa hiukan isolta :) Ehkäpä tässäkin kropassa on jotain muutosta tapahtunut, vaikka se vaaka ei sitä pahemmin ilmaisekaan. Tosin nyt tällä viikolla se on suostunut antamaan jo lupauksia antavia lukuja, eilen 68.4 kg. Tällä hetkellä kirjaan tiistaisin ja perjantaisin painon ylös, ja on todella ilahduttavaa kun käyrä on selvästi laskusuunnassa. Ja kyllä kaverini väitti keskiviikkona vesijuoksussa, että olen kaventunut. Ehkäpä minun itsenikin on se uskottava.

Vietimme viikko sitten mukavan illan ystävien kanssa käyden ulkona syömässä ja sen jälkeen heidän luonaan iltaa istuen. Tänäänkin meillä on toisten ystävien treffausilta. Nyt ruokailemme ja saunomme kuulumisia vaihdellen, joten varmasti luvassa taasen mukava ilta. Välillä tuntuu, että ystäviään ehtii tapaamaan ihan liian harvoin, mutta onneksi nyt treffaus onnistuu. Eipä siis muuta kuin tuliaiset ja saunakamat kassiin ja menoksi.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Gluteeiniton pannukakku

Jostain syystä minulle iski viime syksynä hinku tehdä pannukakku. En tiedä olenko koskaan aiemmin sellaista itse tehnyt, no en ainakaan gluteeinittomana. Tuon hingun iskiessä kotona sattui olemaan tarvittavat ainekset, joten ei muuta kuin leipomaan :D Sittemmin olen tehnyt pannaria muutaman kerran kahdella eri ohjeella. Enkä kyllä pysty sanomaan kummalla ohjeella tulee parempaa. Ohjeissa on käytetty Semperssin jauhoja, jotka olen osittain korvannut terveellisemmällä vaihtoehdolla tattarijauhoilla. Sokeria olen laittanut vähemmän mitä ohjeissa. Ja onhan ohjeissa sokerin määrässä desin ero, mielestäni aika iso. Ei pannariin todellakaan tarvitse laittaa sokeria 1.5 dl!!! No makuasiahan se tietysti on, mutta herkullista tulee huomattavasti vähemmälläkin. Margariinia en käytä koskaan leivonnassa, (enkä kyllä muuallakaan) joten voita margariinin tilalla :D Aiemmin en ollut törmännyt pannariin missä kauraa, nyt törmäsin, ja toimii kyllä.

Pannukakku
7 dl maitoa
3 munaa
4 dl Vaaleaa Semper-jauhoseosta
1.5 dl sokeria
1 dl puhdas-kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniliinisokeria
100 g margariinia
Kaikki aineet sekoitetaan keskenään. Kaurahiutaleet voi jättää pois jos ne eivät sovi ruokavalioon. Eikä kaurahiutaleita tarvitse korvata lisä jauhoilla tai muulla.
Kaada leivinpaperin päälle pellille ja paista 225 asteessa puoli tuntia.
Maistuu esim mansikoiden kanssa, kuten kuvastakin voi huomata :D

Ja tässä vielä se toinen ohje:
4dl Semper Fin Mix jauhoseosta
0,5dl sokeria
1,5tl leivinjauhetta
1tl suolaa
1tl vaniljasokeria
8dl maitoa
4 munaa
50g voisulaa tai juoksevaa Oivariinia
Sekoita kuivat aineet, kaada sekaan munat, maito ja rasva. Sekoita ja anna hetki tekeytyä.
Kaada leivinpaperin päälle vuokaan/reunalliselle pellille. Paista 225 asteessa 30-40 minuuttia.

Ei muuta kuin ihania herkutteluhetkiä gluteeinittoman pannarin suussa sulaessa :D:D

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Päivän aloitus - vesijuoksua ja uintia

Voi apua, helmikuussa olen viimeksi pulahtanut altaaseen, joten oli jo aikakin päästä vesiliikkumaan :O Ensiksi 45 minuuttia vesijuoksua ja sen päälle kilsan uinti. Aluksi väkeä oli aika vähän ja saimme juosta rauhassa, mutta kun vesijuoksualue alkoi täyttyä, se täyttyi hetkessä aikamoiseen ruuhkaan. Lopussa oli välillä pakko himmailla menoaan, jotta ei törmännyt kanssajuoksioihin.

Uitiin 50 metrin altaassa. Onkin pitkä aika kun olen uinut pitkällä radalla. Ekat altaan mitalliset meni odotellessa vastareunaa, jota ei vaan käteen osunut :D:D Mutta nopeasti siihen tottui ja kyllähän 50 metrin altaassa on ihana polskia menemään. Voi uida vapaammin ilman jatkuvia käännöksiä. Ja voi kyllä nautin aamupäivän treenistä ja sen jälkeisestä olosta. Onneksi ens viikolle on sovittu kahdetkin treffit: keskiviikkoaamuna kahdeksalta vesijuoksemaan+uimaan sekä torstaina puolkympiltä uimaan, yes!

Liikuntahetken jälkeen vatsat jo kurnivatkin, joten Uppopullaan lounassalaatille. Rakastan halloum-juustoa, joten sorruin :D Juusto oli lämmintä ja herkullista, kasvikset ja vihannekset salaatissa ihanan tuoreita. Kaverini söi tonnikala-katkarapusalaatin ja kehui molempien annoksien ulkonäköä. Ainakin maku oli herkullinen, joten voin suositella Uppopullaa lämpimästi.

Kotimatkalla piipahdin ostamassa hoitopöytäpaperia, hierontaöljyä, käsidesiä, nestesaippuaa, rullaliinaa ja muuta tarpeellista työtarviketta. Nyt on taas varastossa tarvittavat jutut. Että mukavastihan tämä huhtikuu on alkanut. Eilen en joutunut edes aprillipilojen kohteeksi ja töitäkin oli mukavasti. Huomenna luvassa mm. yksi palveri, museokäynti sekä koirien terveydenhuoltoluento avokin kanssa sovittua aamupäivälenkkiä unohtamatta.