Kuulumisia viikon varrelta

Kuusamon reissun jälkeen ollaan oltu jo pari viikkoa kotona, ja todettava on miten helvatun helppoa on jatkaa lipsuilua ruokien suhteen, tai oikeammin napostelun ja herkuttelun suhteen. Oikein ottaa päähän moinen, mutta näiden viikkojen aikana on ihan liikaa vedetty napaan hiilaripommeja makean herkun muodossa. Eli, on aika ryhdistäytyä niin ravitsemuksellisesti kuin liikkumistakin ajatellen.
Tällä viikolla on mukamas ollut niin paljon kaikkea ettei ole ehtinyt kunnolla liikkumaan. Ja kattia kanssa, sanon minä!

No onneksi en aivan hunningollekaan ole lennähtänyt. Laadukkaan ja hyvinvoivan elämäntavan etsiminen edelleen jatkuu, ja ennen kaikkea miten voin parhaiten hyvin. No hiilarimössöt paljon vähemmälle ja nyt olen etsinyt kosmetiikkatuotteista niitä luonnon omista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Aihe on kiinnostanut jo pidempään ja kytenyt takaraivossa, mutta... nyt taitaa olla se hetki milloin muutos todella tapahtuu. Maaliskuun lopulla olleessa saunaillassa tutustuin Vihreä savi-kosmetiikkatuotesarjaan, joka tulee Italiasta. Olen käyttänyt sarjan shamppoota ja tykästynyt siihen. Ekokampaajan pakeilla käymistäkin olen jahkaillut jo pidempään, mutta ehkä nyt tuon samaisen illan innoittamana vihdoinkin saan varatuksi kampaajalle ajankin.

Perjantaina kävimme avustajani kanssa Outlet- ja Kädentaito -messuilla. Lisäksi messukeskuksessa oli lapsimessut ja jokin pienoismallitapahtuma. Pysähdyimme pitkäksi toviksi
Janron Ky:n osastolle, jossa meille esiteltiin heidän myymiään luonnon raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Ja minä jos kuka olin otollista maaperää muutoksen tuulissa ja pohdinnoissani :D Ostin:
HAPPY FOOT-jalkanaamio (hedelmähapposukat, jotka pehmittävät kovettumat, poistavat kuolleet ihosolut)
DeoCrystal stick (suolakividödö, uskomatonta mutta parin päivän kokeilun perusteella toimii!!!)
(poistaa kuonia kehosta)
Kaupan päälle sain vielä jalkavoiteen.

Jalkanaamio pidetäään jaloissa pari tuntia ja 5-7 päivän kuluttua kuollut ihosolukko irtoaa. Detox-laastarit laitetaan molempiin jalkapohjiin viitenä yönä peräkkäin(yksi kuuri). Ajattelin, jos vaan kiinnostusta lukijoillani riittää, kirjoittaa molempien tuotteiden kokeilusta aikanaan oman postauksensa, kuten myös tuosta dödöstäkin.

Messuilta tein muitakin löytöjä. Ostin esim. korvikset, joissa punaiset helmet, joidenka ympärillä poron nahasta tehdyt kiekot. Hyväntekeväisyyskoruna ostin sinisen paperimassasta valmistetun rannekorun. Kuuluu samaan sarjaan kuin avokilta saamani korvikset ja helminauha viime syksynä. Itse asiassa täällä blogissa ei taida olla yhtäkään kuvaa missä minulla on nuo avokin ostamat korut. Asiahan pitäisi korjata, koska näemmä palaan koruihin uudelleen ja uudelleen. Messuilta löysin vielä hopeisen kolmi-osaisen korun. Korua voi käyttää joko yhtenä pitkänä kaulakoruna, tai siitä voi erotella kolme eri korua: ranne, nilkka ja kaulakorut :D Minusta koru oli jotenkin symppis ja käytännöllinen. Outlet-puolella oli aamusta nuo korut puoleen hintaan, joten sorruin vielä ostamaan kaulakorun (metallia), jossa roikkuu käkikello ja ketjun toisella sivulla lintu. On oikeastaan harmi, että mulla ei ole nyt kuvia koruista, saisitte paljon paremman käsityksen, mutta ehkäpä asia korjaantuu jossain vaiheessa saadessani asian hoitamiseksi apuja...

Tiistaina ennen Christer Sundqvistin keskustelutilaisuutta ravintorasvoista Pasilan kirjastossa, kävin entisen työkaverini kanssa syömässä. Reilu tunti vierähti rupatellen nopsaan ja kun sortumisia on nyt tullut, tuli tuolloinkin suklaaprauniiseen, huoh! Oli se hyvää, mutta... Onneksi keskustelutilaisuudessa ei puhuttu niistä hiilareista :D No valitettavasti tuosta suklaisesta herkusta löytyi varmasti myös niitä pahoja trans-rasvoja niiden turhakehiilareiden lisäksi. Joka tapauksessa (sortumisestani huolimatta) keskustelutilaisuus oli mielenkiintoinen. Tosin isompia väittelyitä ei päästy kuulemaan. Ei ollut paikalla kevyttuotteiden ja kovetettujen kasvirasvojen puolustajia.

Keskiviikkona sortumiset jatkuivat. Vietin ihananteema illan käsitöiden merkeissä, tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen, jotka samalla tutustuivat harputtelun saloihin. Heillä itsellään oli paljon monimutkaisempia käsitöitä joidenka valmistuksesta minulla ei ole hajuakaan. Mukavaa oli. Iltaan kuului tietysti myös nyyttärit, joten tarjolla oli: viherfetasalaatti, tortillasipsejä, suolakeksejä, juustoa, suklaakakkua, suklaakarpaloita, suklaariisikakkuja jne. Ja kyllähän niitä "piti" maistella :D Oli joka tapauksessa mahtavaa kun pääsin käsityöiltaan mukaan, ja toivottavasti kokoonnumme taas mahdollisimman pian uudestaan.
  Samaisena päivänä vierailin Harmaakuonon veljen perheen luona, jossa perheen äidin kanssa vaihdoimme kuulumisia ja söimme siskonmakkarasoppaa, teen kanssa perunapiirakat. Tarkoitus oli mennä uimaan, mutta naistenvaivat iskivät, joten uinti jäi toiseen kertaan. Ai että miten ikävöinkään uimaan pääsyä!

Nuo naistenvaivat on taasen aiheuttaneet harmaita hiuksia. Olen ollut nyt kolme päivää tosi alamaissa ja huonotuulinen ennenkaikkea avokille.  Perjantai-illastakin vaan nyyhkin sohvassa ja olisin myynyt mailmani, jos joku olis ostanut :D Nyt onneks alkaa helpottamaan. Tää ilta on ollut taas mukavaa yhdessä oloa, vaikka päivällä ennen opaskoirakoululle lähtöä vielä kiukuttelinkin.

Tänään vietettiin Vantaan Opaskoirakoululla avointen ovien päivää. Keskiviikkona vietettiin kansainvälistä perinteistä Opaskoirapäivää. Olin avoimissa ovissa Opaskoirayhdistyksen nimissä myymässä varainhankintatuotteitamme patamyssyjä, patakintaita, patalappuja, keittiöpyyhkeitä sekä Opaskoiravuosikirjoja. Samalla tuli tavattua tuttuja ja juteltua mm. Harmaakuonon hoitoäipän kanssa. Hänellä Harmaakuono ehti olemaan puolisen vuotta ennen kuin elämäntilanteensa vuoksi Harmaakuono siirtyi toiseen paikkaan. Oli ihanaa kuulla miten valloittava persoona tuo on ollut jo vauvana :D Koululla sain pitää sylissä 7-8 viikkoista labbispoikaa. Vitsi, miten suloinen tyyppi. Anturat silkinpehmeät, ei vielä yhtään kuluneet. Niin vauvamaisen pehmeät, suloset. Isot luppakorvat kokoonsa nähden ja pennun tuoksu. Teki mieleni ihan vahingossa vaan tuoda sellainen suloinen otus kotiin. Kyllä kun pentua sylkyttelin oma menkkavitutuskin hälveni :D

Töitäkin on "ehditty" tekemään. Tällä viikolla mulla oli pitkästä aikaa koira-asiakkaitakin. Koirien hieronnasta tulee aina niin hyvälle mielelle, siitä saa itsekin voimaa :D Eilisillan asiakas hoidon loputtua nuolaisi naamasta ja nojaili minuun. Se vilpitön kiitos lämmittää mieltä kummasti.

Olen saanut uuden lukijan. Tervetuloa Maijus! Toivottavasti viihdyt lukijoiden joukossa!
Ja kaikille rentouttavaa kevätsunnuntaita! Nautitaan keväästä, auringosta, linnunlaulusta, tuoksuista, tuulesta...
Ja Hepakin lopettaa herkuttelut ja alkaa liikkumaan!