Kenttätunnilla issikan selässä

Siitä olikin aivan liian kauan kun viimeksi oltiin hepostelemassa. Tämä viime keskiviikkoinen ratsastuskerta tulikin iloisena yllätyksenä. Kun minulta kysyttiin lähtisinkö, innoissani olin valmiina ratsaille. Nyt luvassa elämäni eka kenttätunti. Saimme meille tuntia pitämään saman henkilön, joka rohkaisi
helmikuisella
ratsastuskerralla minuakin kokeilemaan laukkaamista, ja tuolloin sainkin tuntea hetken ihanaa vauhdin hurmaa.

Ennen tunnin alkua harjailimme hevosia ja hevonen, jolla ratsastin vaihtoi talvikarvaa kevyempään.
Toisessa kuvassa karvan vaihdon aiheuttama epäsiisteys näkyy paremmin.

Ei muuta kuin hevosen selkään ja kentälle. Tosin kaveri olisi mielummin lähtenyt maastoon tallustelemaan, joten tunnin vetäjä ohjasi meidät portista sisään. Muuten ratsastinkin tunnin ilman taluttajaa tai fyysistä toisen ihmisen ohjaamista. Jeee, jeeee!!!

Alkuun kiersimme kenttää ympäri rauhallista käyntiä ja samalla yritin hahmottaa kentän muotoa. Hiljalleen aloimme tekemään pysähtymis- ja liikkeelle lähtö harjoituksia. Seuraavaksi siirryimme harjoittelemaan voltin tekoa. Vasen ohjas ja oikea pohje :D Alkuun käytin liikaa vasenta kättä. Tuntui mukamas hankalalta käyttää pohjetta :D Vaikeaa oli myös hahmottaa milloin voltti on tehty. Muut tekivät myös kasia, mutta mun kyvyille voltti riitti tällä erää :D

Tunnin aikana kuljettiin vähän ripeämminkin, päästiin tölttäämään, joka välillä muuttui raviksi :D Ja mun laiskimusheppaa sai tosissaan käskyttää, jotta tyyppi liikkui ripeämmin. Vielä tuntuu hankalalta antaa pohkeita oikea aikaisesti, ja ripeämmässä vauhdissa jalkani tuppaa siirtymään eteenpäin pohkeen antokohdasta, joten ei muuta kuin treeniä lisää :D

Treenasimme vielä uudemman kerran volttia, nyt toiseen suuntaan, eli oikea ohjas, vasen pohje :D Onnistuin tekemään voltin siten, että olin voltinalotussuunnassa oikea-aikaisesti.  HYVÄ, HYVÄ!!!Vielä ennen loppu tölttäilyjä ryhmämme kokenein ratsastaja pääsi laukkaamaan. Heppa tosin meni vähän nelitahtisesti. Laukkaääni on hurmaava!

Näin rennosti en vielä vuosi sitten hevosen selässä osannut ollakkaan

Ja kyllähän heppa ansaitsee myös hellyyksiä ja ison hymyn

Kun on mukavaa tekemistä aika menee vauhdilla ja näin nytkin.
Tunti loppui ja ratsastusnälkä jäi, joten uusi aika jo varattuna. En kai vaan ole hurahtamassa?

Pidätkö ääneen lukemisesta etkä kammoksu lukemisen tallentamista?

Jos vastauksesi on kyllä
ja haluaisit/ehtisit lukemaan erilaisia artikkeleita  tallentaen lukemasi,
laita sähköpostia. Osoite löytyy Ota yhteyttä -sivulta.

Minusta on erittäin mukavaa ja mielenkiintoista lukea eri lehtien parhaat artikkelit. Noh, lukeminen kun ei suoranaisesti onnistu joudun niitä luetuttamaan muilla. Sitä teenkin aika-ajoin ja isot kiitokset kaikille niille, jotka hommaan ovat uskaltautuneet.
Lukemistanne artikkeleista/esitteistä on ollut minulle todella iloa. Monelle ääneen luku on kauhistus ja vielä kauheampaa, jos omaa ääntä nauhoitetaan. Kaikki jotka ovat lukeneet ovat tehneet sen hyvin. Lukemiseen kuluu tietystikin aikaa enkä aina haluaisi vaivata samoja ihmisiä lukupyynnöilläni, joten jospa saisin tätä kautta jonkun uuden mukaan "lukupiiriin".

Eli, jos haluat lukea, ota ihmeessä yhteyttä!
Minulla ei ole lukemisen suhteen mitään erityisvaatimuksia ja jos omaa tallennuslaitetta ei ole voinen omaani lainata.
Minulla ei myöskään ole mitään aikatauluja lukemisen suhteen. Voimme esim sopia, lukuajaksi viikon, kaksi viikkoa, kuukauden ja mitä sen aikana ehtii lukemaan on riittävä. Luettuja lehtiä ei tarvitse palauttaa. Palauttaa vain ne mitä ei mahdollisesti ole ehtinyt lukemaan.

Ja jos asut Pk-seudulla voidaan treffata matskun saamiseksi, mutta jos juttu kiinnostaa ja asut kauempana huolehdin postituskuluista.

Voimme myös sopia miten korvaan lukemasi. Onko se jonkinlainen rahallinen korvaus, hieronta, kaulaliinan neulonta tms... Mitään suurensuuria summia en valitettavasti pysty maksamaan luetusta, mutta jotenkin haluan korvata sen.

Jos itse et innostu, mutta tiedät jonkun joka voisi innostua, vinkkaa hälle! KIITOS!

Kevään istutukset

Saas nähdä miten mun viljelysten/istutusten käy? Viime kesänä saimme jonkin verran tomaatteja ja yrttejä.
Nyt ostimme neljä erilaista tomaatin taimea (kirsikkatomaatti, luumutomaatti ja kahta erilaista tavistomaattia), suippo- ja pyöreä -paprikataimet, 2 pinaattia ja sitruunamelissaa sekä basillika.

Innostuttiin ostamaan siemenenä hernettä, joten purkissa, jossa näkyy vain multaa, herne toivottavasti alkaa itämään. Ruohosipulia äiti istutti purkkiin takapihaltamme, josta löytyy myös raparperia.

Parvekelaatikoihin pistettiin rukolaa ja villirukolaa siemenistä, joten saas nähdä lähtevätkö miten hyvin kasvamaan.
Amppelissa siniviuhkan taimi

Tähtisilmä ruokailuhetkiä koristamaan

Äitini tuli vierailulle maanantaina ja lähti tänään pois. Vietimme toimeliaat päivät. Maanantaina itse olin sidoksissa töihin, mutta avokki ja äiti touhuilivat kaikenlaista. Töiden jälkeen oli mukavaa istuskella parvekkeella iltapäiväteestä nautiskellen. Nautimme myös sydänmunkit :D

Ehkä jo perinteeksi on tullut, että äitini valmistaa avokille maksaa kermakastikkeessa ja minulle puolukkavispipuuroa. Näin myös maanantaina. Maksakastike kera perunoiden oli niin herkullista, että olihan sitä otettava lisää :)

Eilen shoppasimme taimet, hallaharsoa, pari suihkepulloa, kastelukannun. Multaa oli puolitoistasäkkiä viime keväältä, joten ei muuta kuin kädet multaan välipalan jälkeen. Äiti istutti onnellisena vihellellen mun valmistaessa meille feta-aurinkokuivatut tomaatit salaattia, katkarapu-kermaviilikastiketta(chiliä, tilliä ja valkosipulijauhetta) ja maustaessa merilohen kevätsipulilla, yrttijauheella, limepippurilla ja suolalla. Kala folion sisään grillausta odottamaan.

Äiti intaantui vielä kitkemään takapihaltamme rikkaruohot, leikkaamaan pensaita.

Avokin kotiuduttua työkeikaltaan perunat kiehumaan ja kala grilliin. Aterialle päästiin vasta seittemän pintaan, mutta salaatti, katkiskastike ja kala maistuivat herkullisilta, vaikka itse sanonkin :D Maustamiset onnistui ja lohi oli grillissä sopivan kauan.

Hienon kevätpäivän kruunasi sauna ja saunatauolla mustarastaan laulun kuuntelu :D

Kevät on ihanaa aikaa. Ikävää tosin on avokin koivuallergia, jonka takia ei voida pitää ovia ja ikkunoita koko ajan leväällään. Mä kun tahtoisin kevään tänne sisällekin :) No hyvälle päivälle ihana päätös, kömpiä juuri vaihdettujen puhtaiden petivaatteiden väliin...

Tänään illalla pääsen ekalle kenttätunnille opettelemaan ratsastuksen alkeita, jeeeee!!! Olenkin halunnut oppia toimimaan hevosen selässä aina vain paremmin ja paremmin. Ja helmikuisen ratsastuskerran innoittamana halu oppia lisää on vain kasvanut. Ja tänään pääsen kokeilemaan.

Tänään olisi tarjouksessa 45 eurolla biosignnaturemittaus, normaalisti 90 euroa. Olen ollut kiinnostunut kyseisestä menetelmästä analysoida kehoa aina viime syksyisen Kaisa Jaakkolan luennosta lähtien, mutta rehellisesti sanoen en ole raskinut mennä. Nyt harkitsen vakavasti. Aikaa ei kuitenkaan ole miettimiseen hirveästi, sillä tarjous on voimassa vain tänään Helsingissä ja Tampereella.

Ja tuo tarjous löytyy

täältä

 Voivoivoi.... Kohta pitää päättää!!!

Lukijoissa on päästy uudelle kymmenluvulle, sillä NiinaC Mon on liittynyt mukaan! Tervetuloa!

Mieltä lämmittävää kun lukijoiden määrä kasvaa. :D

Blogimiitti

Olen ikionnellinen etten antanut sokeuteni olla esteenä lähteä blogimiittiin Jyväskylään!
Vietin mukavan päivän blogimiitin merkeissä. Pidin tapaamisen ilmapiiristä/hengestä, ihmisten avoimuudesta, iloisuudesta, rentoudesta.
Vammani ei varastanut  päivän teemaa, vaikka se huomioitiin tarpeen vaatiessa.
Teidän kanssanne yksinkertaisesti oli hyvä ja helppo olla, joten onneksi työnsin möröt muualle ja hyppäsin junaan!

Kuten täälläkin kirjoitin, etukäteen pohdin paljon uskallanko/voinko ja plääpplääp osallistua. Ja hitto voinhan minä! Vielä eilisaamuna mietin aamupalaa syödessäni, että entä jos olen vaivaksi, entä jos vammaisuuteni on jollekulle vaikea kohdata/ongelma. Tai mitäs jos riitaannumme ja kaikki menee pieleen, miten pääsen Helsinkiin menevään junaan jne.
Nyt tajuan miten hassuja ja hölmöjä aatoksia, sillä tapasin monta mukavaa bloggaajaa
 eilisen aikana.
Enkä missään vaiheessa tuntenut sokeuteni häiritsevän ketään tai mitään. Näin luontevasti kun aina ihmiset osaisivat asiaan suhtautua, elämähän olisi kovin helppoa :D

Hyppäsin junaan Tikkurilasta ja matkan varrelta tuli pari bloggaajaa kyytiin. Oltiin Jyväskylässä hyvissä ajoin ja matkakeskuksessa odottelimme loppuja. Lähdimme Jyväsjärven n. 6 kilsan lenkille sadetta uhmaten. Tihkusateesta huolimatta juttu lensi ja hersyvä nauru täytti kadun. Pyöräilijätkin pääsääntöisesti kiersivät muualta. Vain jotkut "tosiurheilijat" uskaltautuivat naislauman läpi :D

Rakas Harmaakuono esitteli itsestään possupuoltaan :D röhkimällä liikkuessamme. Kaikki äänen kuulleet voivat todistaa, että koirasta voi lähteä hyvinkin sikamainen ääni :P

Lenkin ja pienen siisteytymisen jälkeen siirryimme Sohvi-nimiseen ravintolaan syömään. Ruoka oli hyvää. Juttua riitti edelleen rönsyillen ja varmasti päivä olisi voinut jatkua pidempäänkin, mutta kotiaskareet ja matkustamiset vie aikansa, joten kaikki mahtavuus loppuu aikanaan ja kotimatka alkaa. Tosin kotimatkalla Harmaakuono sai vielä rapsutuksia ja minä seuraa, joten mahtavuus sai vielä vähän jatkoa.

Haluan kiittää kaikkia mukana olleita hienosta päivästä sateisuudesta huolimatta!
Järjestäjälle erityiskiitokset!
Ja tavataanhan mahdollisimman pian uudestaan?

Kotona olin yhdeksän paikkeilla. Ilta meni hohhaillessa. Väsytti, mutta ei osannut mennä ajoissa nukkumaan. Tänäänkin päivä on mennyt aikalailla pelastusarmeijalle, mutta haitanneekos tuo? Avokin lopetettua treeninsä istahdamme saunan lauteille rentoutumaan. Sitä ennen syöksähdän hetkeksi kasvimailmaan. Nyt olen keksinyt, että haluan rukolaa kasvamaan. Saatan olla myöhässä jo, mutta rakas äitini tulee huomenna pariksi päivää, joten yrtti-istutukset, tomaatit tms. esissä. Nyt saa heittää niitä hyviä vinkkejä!!!
Eli, miten rukola onnistuis parhaiten, mites esim. jäävuorisalaatti???

DeoCrystal - kiveä kainaloon

Olettekos ajatelleet kuinka paljon elimistöömme kertyy vuosittain kaikenmailman ylimääräistä, keinotekoista sinne kuulumatonta kemiaa?

Mitä kaikkea vastaan elimistömme joutuu tappelemaan tai pyrkiä suojaamaan itseään? Ympärillämme on jatkuvasti eri muodoissaan meille haitallisia aineita, jota ei tule välttämättä edes ajateltua. Sanotaan mm. ettei juomapullona pitäisi koskaan käyttää muovipulloa, koska siitä irtoo jotain ei sopivaa elimistöömme. En muista mitä se on. Vaikka tuon muovipullon haitallisuuden tiedänkin, en asian suhteen ole onnistunut (saanut aikaiseksi) tehdä parannusta.  Vettä lipittelen edelleen muovisesta pullosta, mutta ehkä vielä hankin tarkoitukseen paremman vaihtoehdonkin.

Ruokaan lisättävistä lisäaineista ja niiden vastustamisesta olen täällä paasannutkin ja kirjoittanut puhtaamman, luonnon omista raaka-aineista valmistettujen ruokien puolesta.  Ja edelleenkin kannustan kaikkia välttelemään tehotuotettua ruoka-ainesta lisäaineineen mahdollisuuksien mukaan. Kiroan hyvälaatuisen ruuan kalleuden, koska meillä kaikilla pitäisi olla siihen mahdollisuus taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Ja sama pätee myös luonnon kosmetiikan puolella. Olen ostanut silloin tällöin joitain tuotteita kokeiluun useasti myös hintaa kauhistellen. Monellakaan ei ole varaa vaihtaa luonnon kosmetiikkaan vaikka kuinka haluaisikin. Kyllä kukkarolle on väliä maksaako dödö 3 euroa vai 10 tms. Itse olen viime aikoina etsinyt miellyttävää dödöä ja Kädentaito-messuilta taisin sen löytää: kivideo!

En ole tarkemmin perehtynyt mitä kaikkea kosmetiikan kautta elimistöömme joutuu. Voin vaan todeta, että onneksi en esim. meikkaa, joten ehkä kemikaalisotkuni on aavistuksen kevyempi, ehkä? Itse käytän lähinnä pesuaineita, ihovoiteita, hajuvettä ja dödöä, joskus kuorintavoiteita. En juurikaan käytä hiuslakkoja tai muita muotoilutuotteita. Hiukseni olen värjännyt jo vuosia 3-4 kertaa vuodessa.  Kuuleman mukaan 3-5 minuuttia kun väriaineiden kemikaalit ovat värin laitosta elimistössä ja siksipä nykyisin ei esim. raskaana oleville suositella hiusten värjäystä eikä alle 16v, vai oliko alle 17v. Jotkut kampaajat ei ilmeisesti suostu värjäämään raskaana olevan hiuksia aineiden myrkyllisyyden takia. Ja oman kauneutemme takiako olemme valmiit kantamaan tuonkin kemikaalicokteilin? Varmasti niinkin, mutta myös tietämättömyydellä on varmasti osuutensa. Kyllä minun on ainakin sanottava, että en ole asiaa paljoakaan ajatellut, tai ollut innokas selvittämään ja saamaan tietoa. Muut jutut ovat vieneet mennessään. Toisaalta kohdatessani jotain luonnon omista raaka-aineista valmistettua tms. olen kiinnostunut ja innostunutkin ollut aijemminkin. Mutta nyt viimesen parin vuoden ja viimesimmän vuoden aikana luonnonmukaisuus hyvinvoinnissa on noussut hurjasti.  Etsin koko ajan parempia vaihtoehtoja niin ruuan kuin kosmetiikankin suhteen. Tämä on varmasti loputon matka, koko ajan tulee uusia tuotteita, uusia tutkimuksia tms. Omalla pikku maalaisjärjellään pitäisi osata tehdä ne oikeat valinnat elämän laadun parantamiseksi entisestään.

Ja ehkä yksi parannus on kivideo. Olen aina kärsinyt enempi vähempi iho-ongelmista ja monet deot aiheuttavat kainaloihin kutinaa, joskus jopa ihottumaa. Rakastan raikkaita tuoksuja ja vieroksun täysin tuoksuttomia vaihtoehtoja. Nekin tuoksuvat tuoksuttomalle :D Tämä kivideo on oikeasti tuoksuton ja silti puhdas/raikas. Olen todella yllättynyt kivideon pitävyydestä. Se on paljon tehokkaampi kuin monet keinotekoisesti hajustetut dödöt. Ja kivideon käyttöikä on 1-2 vuotta päivittäisessä käytössä. Tödön hinta taisi olla 12.90 €, joten kividödön käyttäjäksi siirtyminen säästää myös rahaa, vaikka olisikin aikaisemmin käyttänyt edullisempiakin vaihtoehtoja.

Aikaisemmin suihkun jälkeen olen kuivannut kainalot heti ennen deon laittamista. Kivideota käytettäessä kainalon on oltava kostea/märähkö, jotta kivi luistaa iholla. Jos iho on liian kuiva kivi ei liuvu ja dödön levitys ei onnistu. Olen joutunut opettelemaan ”suihkun jälkeisrituaalini” uudenlaisiksi :D Ei kainaloiden kuivausta!  Kiveä käytetään kokokainalon alueelle ja jos teho ei ole riittävä sitä on liian vähän. Deo ei tahraa kainaloita eikä vaatteita. Olo on hyvin luonnollinen, kainalossa ei ole ylimääräistä mönjäkettä eikä hajuja :D

Hienhajuhan  syntyy vasta iholla, kun iholla olevat bakteerit alkavat hajottaa elimistöstä poistuvia kuona-aineita. DeoCrystalista irtoaa veden mukana täysin huomaamaton suolapinta iholle. Iholla vaikuttavat luonnon suolat ja niiden hapan pH-arvo estävät tehokkaasti hajubakteerien kasvun ja epämiellyttävää hienhajua ei synny. Ei muuta ihon pH –arvoa, eikä vähennä luonnollista eritystä.

Esim. ”tavis” dödöissä on hikitiehyeitä tukkivia, normaalia aineenvaihduntaa ja lämmön säätelyä estäviä alumiiniyhdisteitä kuten Aluminium Chlorohydrate tai Zirconium tetrachlorohydrex. Kivideossa näitä ei ole, kuten ei myöskään muita kemiallisesti keinotekoisesti valmistettuja aineita joita ”taviksissa” dödöissä on jopa kuutisenkymmentä. Eikö olekin aika hurja määrä erilaisia kemiallisia aineita? Kemiasta noin 60% kulkeutuu ihon kautta elimistöömme eikä kaikkien keinotekoisten kemian tuotosten terveysvaikutuksista ja ennen kaikkea niiden yhteisvaikutuksista tiedetä riittävästi. Kivideo on selvästi luonnollisempi vaihtoehto verrattuna niin moniin muihin vaihtoehtoihin. Arvostan myös ettei tuotteessa ole käytetty säilöntä- ja väriaineita. Ja kun kivi vielä toimii loistavasti, hyvä valinta!

Olen kivideoihin törmännyt parin vuoden aikana messuilla, mutta tähän asti suhtautunut vähän skeptisesti. Voiko tuollainen toimia, onko huijausta??? Nyt voin vastata itselleni: Ei ole huijausta ja kyllä toimii, vieläpä hyvin. Olen iloisesti yllättynyt. Ja jos mietit itsekin siirtymistä luonnollisempien vaihtoehtojen käyttäjäksi kivideota voin suositella ilman paasauksia ja mainostamisia.

Ja vielä

Mitä aluna on?

Lainaus Deodoranttikivi.net-sivustolta:

”Deodoranttikivemme sisältävät elintarvikelaatuista ammonium -alunaa, mineraalisuoloja ja vettä. Aito luonnontuote, joka EI SISÄLLÄ alkoholia, hajusteita, mineraaliöljyjä, säilöntäaineita (parabeenit), tukkivia alumiinyhdisteitä, väri- eikä ponneaineita.
Aluna on väritöntä ainetta , jota muodostuu luonnossa kahdeksankulmaisista tai kuutionmuotoisista kiteistä.

DeoCrystallin mineraalisuolat saadaan maakerrostumista Aasian tulivuorialueilta Mineraalit muodostuvat vuosituhansien ajan puhtaassa luonnossa maaperän eri kivilajien rapautuessa. Mineraalisuola (aluna) erotetaan muusta maa-aineksesta ja vesi haihdutetaan pois kuukausien ajan, jolloin suolat kristalloituvat kiinteiksi kappaleiksi Tämän jälkeen ne hiotaan käsin ja ovat valmiita ihokäyttöön. Aluna- kristallin molekyylipaino on 474,38 ( vrt. vesi 18), joten se EI LÄPÄISE IHOA, eikä solukalvoja ison molekyylirakenteensa vuoksi . Vaikuttaa siis ainoastaan ihon pinnalla. Lisäksi alunamolekyylit ovat varautuneet sähköisesti siten, että solukalvot hylkivät niitä.”


Varmasti kivideon valmistajia on muitakin ja kenties dödön koostumus erilainen. En ole lainkaan perehtynyt asiaan, joten en tiedä onko tuo aluna aina yksi aines kivideoissa vai ei. Mutta tämä esittely kivideoista on nyt muutenkin juuri tuosta minulla käytössä olevasta DeoCrystalista.

Vapputunnelmia ja lenkkeilyä

Jihhuu, uusi Liikuntahaaste on saatu alkuun tänään yhdeksän kilsan lenkillä. Olen iloinen erityisesti Harmaakuonon jaksamisesta. Vauhti pysyi koko ajan reippaana ja loppua kohden tuntui vaan lisääntyvän. Kiersimme tuon Metsolan suon lenkin (4 x 2.2 km) 1 h 40 min. Ja 8.8 kilsan päälle tulee vielä muutama sata metriä matkoihin lenkkireitille :D Reitti on sama, jota talvella äidinja avokin kanssa hiihdimme.

Syystä tai toisesta mulla lenkkien alut on useimmiten tahmeat, etenkin juuri tuolla lenkillä. Etenkin oikeaan pohkeeseen sattuu julmetusti, mutta kun jaksaa sinnitellä toisen kierroksen loppupuolella viimeistään helpottaa ja sen jälkeen voisi taas kävellä vaikka miten pitkään. Nytkin melkein teki mieli ottaa vielä yksi kierros, mutta jano voitti. Vettähän mulla ei tietenkään mukana ollut!

Tuo lenkki on hyvä näin keväällä ja kesällä, koska kotiin pääsee nopeasti tarvittaessa ja kun lenkki on tuon 2.2. kilsaa Harmaakuonon jaksamista pystyy hyvin seuraamaan/mittaamaan. Vielä ei onneksi ollut liian lämmintä reippaalle pitkälle lenkille, IHANAA!!! Huomaan kuitenkin, että koko ajan vähän jännitän milloin lämmönsietokyky saavuttaa Harmaakuonolla huippunsa ja miten pitkiä lenkkejä kevään ja kesän aikana voimme kävellä. Nyt näyttää hyvältä, mutta eihän mittarikaan huitele vielä parissakympissä.

Aamulla oli se ”virallinen” punnitus ja vaaka näytti tasan 68 kg, eli tästä taas lähdetään kohden alle 60 kilon. Joskus minusta tuntuu etten saavuta sitä ikinä, mutta kyllä mä vielä näille ylimääräsille kiloille näytän J Tänäänkin välipalana nautiskelin annoksen, jossa pari desiä maustamatonta jogurttia, desi pakastevadelmia, 3 lusikallista 100%: mangohilloa, desi luomumysliä ja lasillinen kylmäpuristettua 100%:n omenamehua. Ruuaksi kanaa salaatilla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla. Aamiaiseksi purkki rahkaa kera marjojen ja myslin.  Ja nyt on taas vähän nälkä, joten ennen saunaa masuun hedelmiä.

Mutta ehkä viimein ja vihdoin tämän postauksen varsinaiseen aiheeseen, VAPPU!

Mulle vappu on ehkä eniten kevään juhla enkä vuosiin ole vappua vastaan ottanut bilettäen. Nyt ystävämme halusi viedä meidät katsomaan Mantan lakitusta. Emme kumpikaan avokin kanssa ole moisessa tapahtumassa aikaisemmin olleet. Noh, eipä tuo erityisemmin sykähdyttänytkään. Väki oli hilpeällä tuulella ja porukkaa paljon. Manta pestiin ja lakitettiin, jonka jälkeen kuoro lauloi ja torvisoittokunta säesti yhden laulun ja homma oli siinä. Itse olin kuvitellut, että tapahtuma olisi jotenkin juhlallisempikin ja että ohjelmaa olisi ollut enemmän. Ehkä monelle Mantan lakitus on vain vapun juhlinnan aloitustapahtuma. No näin meillekin.

Siirryimme keskustasta Vantaalle Flamingon kreikkalaiseen ravintolaan Santoriiniin syömään. Ruoka oli herkullista. Söimme alkupalat kahdelle ja en varmaan koskaan ole syönyt niin herkullisen hyväksi grillattua halloum-juustoa. Ihastuin myös munakoisosalaattiin. Pääruuaksi söin salaatin lampaalla ja halloumilla ja ei voi muuta kuin kehua, nam. Palvelu oli ystävällistä ja asiakkaansa hyvin huomioivaa. Paikassa oli tosi hiljaista. Kaikki taisi olla vappua juhlimassa :D

Yhdeksän pintaan oltiin jo meillä. Keiteltiin kahvit ja teet. Rupateltiin ja valiteltiin täysiä vatsojamme :D Juotiin kolmisin kuoharipullo. Puolilta öin ystävämme lähti kotiinsa avokin jo kuorsatessa sohvalla tyytyväisenä vatsansa vieressä.

Eilen samainen ystävämme tuli meille vappuaterialle. Grillasimme possun pihvit. Valmistin aamupäivästä meille vihersalaatin. Pienen jahkailun jälkeen päätettiin syödä parvekkeella ja onneksi päätettiin, sillä kylmä tuuli vähän asettui ja aurinko lämmitti mukavasti. Grilliruoka on ihan parasta ulkona syötynä :D Ja niin mahtavaa nauttia hyvästä ruuasta hienossa kevätsäässä rupatellen kaikessa rauhassa.

Jälkkärinä meillä oli suklaafondueta (2dl kuohukermaa + 100 g 86 % tummaa suklaata) johon dipattiin mansikoita, vaahtokarkkeja ja banaania. Vaahtokarkit oli äklömakeita, kykenin vain pari. Banaani ei oikein pysynyt ottimessa. Mansikka oli ehkä parasta, joten homma täytyy ottaa uusiksi kesällä kun on suomalaisia mansikoita saatavana. Ai niin, mutta mähän olin ”kiristyksellä”… :D mutta eihän mansikoita ja tummaa suklaata voi vastustaa :D :D

Vappusyömisiin olen tyytyväinen. Ei mässätty herkkuherkuilla ja karkeilla laisinkaan ja se mitä syötiin oli hyvistä raaka-aineista valmistettu. No mansikoiden lisäainemääristä ei puhuta!!! Ja muutenkin nautin vapustamme; mukavaa rentoa yhdessä oloa! Ja kun sääkin oli aurinkoinen ja kohtuullisen lämminkin, mikäs siinä viettää kevään juhlaa. Nythän on valitettavasti luvattu kylmenevää, jopa eteläänkin viikonloppuna räntää. Ei saa, mun kevät mennä pois! Rakastan kevättä niin paljon ja sitä kun pääsee ulos syömään jne. Sunnuntainakin avokin kanssa syötiin ateria parvekkeella ja juotiin iltapäiväteet. Oli upeeta kun ei tuullutkaan yhtään.

Blogimiitti lähestyy,

kolmen yön päästä nähdään!

Mutta nyt avokki lopettelee raudan ryskettään, joten tämä nainen nappaa hedelmää napaan ja lähtee saunomaan.

Yhteenvedon aika

Vuoden ekat 4 kk on jo takana ja niin myös eka vuoden Liikuntahaastekin.


1.1.-30.4.
Liikuntahaaste (4 kk/60 liikuntapäivää)
- Liikuntapäivät 46/60
- Liikuntakerrat 57
- Käytetty aika 58 h 35 min
- Uinti 20 km 15 km 800 m 12 h 30 min+ Kanarialla uinti 35min

- Lenkki 120 km 111.5 km 22 h 15 min+ Kanaria/Kuusamo 6 h 35 min

- Spinning 4 h 30 min

- Hiihto 11 h 50 min

- Kuntosali 6 h 25 min

- Muut (Ratsastus, Lumikenkäily, luistelu) 3 h 45 min

Lenkkikilsoja luultavasti tuli yli 120, mutta vieraiden reittien matkan arvioiminen ei oikein onnistunut, joten summasin vain Kanarian ja Kuusamon lenkkien ajat yhteen. Pois olen jättänyt kaikki koiran pissatus/nuuskutuslenkit, kauppamatkat tms, joten onneksi koko totuus kävellyissä kilsoissa ei ole tuossa. Ja matkat olen pyrkinyt arvioimaan mielummin alakanttiin, eli ainakin olen kävellyt tämän verran :D

Myös olisin halunnut saada hiihdetyt kilsat, mutta niidenkin arvioiminen osottautui mahdottomaksi Kuusamossa, joten tilastoituna vain hiihtoon käytetty aika. Uinnista sentään sain kilsatkin mukaan ja harmittavan likelle tuota 20 kilsan tavoitetta pääsin. Maaliskuun alun jälkeen en vaan ole saanut ketään kanssani uimaan. HARMITTAA!!!

Valitettavasti kuntosaliharjoittelu/penkkitreeni alkuinnostuksesta huolimatta jäi uinnin tieltä. Ylipäätään tämän jakson aikana voin jälleen todeta sen, että liikuntaan ei saisi tulla taukoja, ei edes yhtä viikkoa. Joskus tuntuu, että yhtä treenikertaa ei voisi jättää pois. Jatkamisesta muodostuu niin pirun vaikeaa, ihan liian ja ihan turhaan.

Koska nautin liikkumisesta, treenaamisesta haluan saada sen säännölliseksi osaksi elämääni siten ettei lomat tms. pilaa hyvää tatsia. Eli oppitunti jatkukoon ja tavoitteisiin kirjattakoon SÄÄNNÖLLISYYS!

Uiminen tuntui toimivan painonhallinnassa ja laihduttamisessa loistavasti. Alimmillaan pääsin 67.3 kiloon, mutta nyt valitettavasti paino hilluu 68.2-68.4 kilon haarukassa. Huomisaamuna on "virallinen punnitus" ja huomisesta alkaa myös hienoinen ruokavalion kiristely; hiilariherkuttelut pois/minimiin!

Että edelleenkään ei luovuteta eikä anneta periksi. Matka kohden kevyempää  Hepaa jatkuu!!!
Ja uusi Liikuntahaaste alkaa ja nyt sen 60 liikuntapäivää on mentävä rikki!!!