Oikea korvakin leikataan

Olen vallan hämmentynyt, mutta iloinen teistä uusista lukijoista. Vielä pari viikkoa sitten blogillani oli neljä lukijaa ja nyt teitä on kolminkertainen määrä! Tervetuloa teille kaikille. On ihanaa kohdata uusia ihmisiä. Se saa endorfiinin kohoamaan. Aihe, josta nyt aion kirjoittaa ei välttämättä ole kovinkaan endorfiininen. Jotkut ovat kyselleet nimittäin kuulumisiani otoskleroosin suhteen. Tuota kuulovikaani olen käsitellyt blogissani aina silloin tällöin, mutta nyt viimeset kaksi kuukautta asia on aikaslailla hautautunut. Huhtikuun postauksista löytyy tarkahko omiin kokemuksiini perustuva tarina otoskleroosileikkauksesta ja siitä toipumisesta. Ja toipuminenhan on sujunut hyvin. Leikatun korvan kuulo on kohentunut oleellisesti.

Puolitoistaviikkoa sitten mulle tehtiin ekat kuulotestit leikkauksen jälkeen. Kuuntelin piippauksia kuulokkeista sekä siten, että toisesta korvasta kuului häiriösurinoita ja tutkittavasta piippauksia. Ero oli huikea. Tuon häiriöäänen ollessa leikatussa korvassa se tuntui todella kovalta ja ärsyttävältä kohinalta. Oikeassa korvassa taas kuulin sen, mutta huonosti. Oikeasta tuntui matalat äänet testissä kadonneen. Tiesinkin, että oikeassa korvassa kuulon suhteen on tapahtunut romahdus. Se tapahtui jo talvella ennen vasemman leikkausta, mutta helmikuulta kuulokäyrät olivat edelleen laskeneet. Viime maanantaina tapasin mut leikanneen korvakirurgin, joka ”avasi” kuulotestien tulosta. Vasemman korvan kuuloraja on 30 desibeliä ja oikeassa 50, korvat ovat heittäneet häränpyllyä siis. Oikea on leikkauskypsä, joten nyt olen jonossa sen operointiin. Pääsin myös peruutuspaikkajonoon kuten viime kerrallakin. Kesän aikana leikkauksia ei kuitenkaan tehdä, joten elokuun puoleen saapi olla aivan rauhassa, ahkeroida helteessä töiden parissa. Työmotivaatiota kyllä riittää, koska tuo operaatio aiheuttaa 2-3 viikon sairasloman milloin en asiakkaita voi ottaa. Tuon vasemman korvan kuulo ei yltä sisäkorvaan asti kunnolla, jos lääkärin selitykset oikein ymmärsin. Nettiä selatessa löysin tietoa, jonka mukaan juuri tuo 30 db on raja milloin alkaa olemaan erilaisia kuulemisvaikeuksia, normaalipuheääni on 50-55 db:n luokkaa ja yli 80 db on jo meteliä. Kipukynnys menee jossain 120 desibelin paikkeilla. Aika sitten näyttää koheneeko kuulo vielä leikatussa korvassa vai onko se nyt se mikä on. Molemmissa korvissa on alipainetta, ja ilmaa puhaltaessa nenän kautta kuulo kohenee. Lääkäri muistutti riskien olevan samat kuin ekalla kerralla, ja että jos korvista ei tule symmetriset kuulemisen suhteen, ei aleta leikkaamaan uudelleen vältettäessä turhaa ronkkimista korvissa. En tajunnut kysyä lääkäriltä mistä nuo useat leikkauskerrat sitten johtuvat. Täälläkin moni on kommentoinut toteamalla käyneensä 3-4 otoskleroosileikkausta läpi. Onko korvaan asetettava proteesi sitten irronnut useammin kuin kerran.

Leikatusta korvasta tinnitus ei ole kadonnut, ei edes oikeastaan vähentynyt leikkauksen jälkeen. Se tuntuu kurjalta eikä lääkärin arvio paljoa lohduttanut. Otoskleroosi voi erittää jotain ainetta mistä sisäkorva ei tykkää, ja joka mahdollisesti heikentää kuuloa nopeammin  mitä iän myötä tuleva heikentyminen normaalisti olisi. Heikkona hetkenäni ajattelenkin tinnitusta kuunnellessa, että siellä se nyt vinkuu kuuloa alaspäin. Asiaa ei kuitenkaan pidä etukäteen liikaa murehtia tässä vaiheessa. Olen erittäin onnellinen kuitenkin siihen miten paljon kuulo leikkauksen myötä koheni. Nyt kuulen tietokoneeni hurinan, opaskoirani pissimisen jne. Ihmisten kanssa keskustelu sujuu mukavasti, uskaltaa taas liikkua rohkeammin, ei tarvitse kuulokojetta jne, jne. Se mitä oikean korvan leikkaus tuo tullessaan jää nähtäväksi, mutta lähden siihen luottavaisin mielin riskit tiedostaen. Ennen tuota kuitenkin nautitaan kesästä ja Azorien saarille suuntautuvasta lomamatkasta.

Paljastuksia: Vastaukset 25 esitettyyn kysymykseen

Tämä kysely löytyi Toppahapan ja Blueberryn blogeista, ja Blueberrylle kommentoidessa ”lupasin/uhkasin” vastailla kysymyksiin itsekin blogini saatua 10 lukijaa. Ja nyt teitä on tuo täysi KYMPPI! Tervetuloa kaikille! On siis aika lunastaa lupaukseni, joten tässä vastaukseni kyselyyn.

1. Kolme viimmeistä ostostani..
Avokki kävi juhannuksen alla ruokakaupassa, joten mun viimesimmät ostokset on keskiviikolta. Thehuoneessa shoppasin kolmea eri teetä. Tunnustaudun teefriikiksi. Nyt ostin mm. vihreää teetä, jossa karpaloita ja vadelmaa, kiinalaista vahvaa mustaa teetä sekä valkoisen ja vihreän teen sekoitusta. Jos kolmesta teestä ”puristetaan” vain yksi ostos tee, mukaan voin listata kapripituiset juoksuhousut ja kolme paria varrettomia sukkia :D

2. Isoin julkkis jonka puhelinnumero löytyy kännykästäni
Taidetaan nimet pitää omana tietona, mutta menee vammaisurheilun puolelle :D

3. Viimmeksi Googlasin..
Kreikan saaria, jotka oli ennen Azoreiden ”löytymistä” yhtenä lomakohdevaihtoehtona. Ne kuitenkin kalpeni Azorien myötä :)

4. Kaikkien aikojen huonoin ostokseni...
Vaikea sanoa mikä nyt olisi kaikkien aikojen huonoin, mutta varmasti pettymyksiä on tullut tai on jäänyt kaapin perukoille käyttämättömänä. Joihinkin vaatteisiin ei vaan ”kiinny”, vaikka mitään vikaa ei olisikaan. Ei vaan nappaa... :D

5. käsilaukussani on juuri tällähetkellä..
Rahapussi, korttikotelot(kauppojen asiakaskortteja), nenäliinapakkaus, kotiavaimet, Ruistempovälipalapussi, Vihreätee-energiajuoma, Mango-energiapatukka, eka sidos Patrik Borgmannin kirjasta Rentoa painonhallintaa sekä mp3-soitin työkenkiä unohtamatta. Aamulla sujautan mukaan vielä puhelimen. Olen pakannut siis jo tavarani huomiselle hierontakeikalle ja laukku on iso nahkainen olkalaukku :D Sinne mahtuu hyvin kengätkin muovipussissa, sidos kirjaa jne. En kuitenkaan jatkuvasti kanna tuollasta määrää tavaraa mukanani... Mut puhelin, rahat, avaimet on niitä useimmiten mukana kulkevia asioita. Nyt tarvii olla tuo soitin muistiinpanoja varten ja luettavaa, jos iskee ylimääräsiä taukoja.

6.suosikkikatuni koko maailmassa..
No hoh-hoh... Ei kyllä aavistustakaan :D

7. Tyypillisin asuni..
Riippuu niin tilanteesta... Lekkarit ja oikeanlaisella leikkauksella oleva tunika. Suora/laatikkomalli ei käy. Sellaisessa näytän säkkiin pukeutuneelta kammotukselta. Oikealinjainen asu saa hyväksynnän. Housuissa paljon mustaa, tunikoissa sinistä eri sävyissä, turkoosia. Lenkkeillessä lenkkivarustus, joskus viileämmällä säällä farkut ja pusero. Helteellä shortsit, toppi tai teepaita, joskus hellemekko.

8. Hienoin/Kallein ostokseni on..
Kyllä se on ehdottomasti oma asunto, jossa tälläkin hetkellä asun.

9. Olen riippuvainen...
En haluaisi olla mistään riippuvainen, mutta kyllä jos puhelimestani otettaisiin ruudunlukuohjelma pois, tai tästä tietokoneelta... elämä muuttuisi aika helvetilliseksi. Ajatelkaapa vaikka niin, että teillä olisi puhelin tai tietokone, mutta näyttö pimeänä :( Olenko siis riippuvainen tietokoneesta ja puhelimesta... Kyllä tämä tietokone mahdollistaa apuvälineineen niin paljon, että vastaus on KYLLÄ!

10. Tyylini kuvailtuna kolmella sanalla..
Rento, hillitty, tavis ;)

11. Jos saisin loppuelämäni shoppailla vain yhdessä putiikissa?
Aika paha... Pakko kai vastata jokin iso tavaratalo, josta löytyy kaikki mahdollinen. Mieleni tekisi kirjoittaa joko Hyvinvoinnin verkkokauppa tai Ruohonjuuri, mutta kummastakaan ei toistaseksi saa erityisemmin vaatteita. Tosin Hyvinvoinnin verkkokaupan tuotteita tänään selatessa löysin lasten koossa olevia luomupuuvillapaitoja. Mut ehkä se olis Prisma tai vastaava, jos olis pakko... Onneks ei ole :)

12. En ole ikinä ostanut mitään..
Hm... vähän omituinen kysymys, mutta en ole ostanut autoa, purjevenettä, polkupyörää, oopperaesitykseen lippuja, matkaa Afrikkaan, huumeita, masennuslääkkeitä, käsirautoja, asetta... Jokohan riittäs???

13. Parhaat outlet-löydöt teen ehdottomasti.. Hm...
Enpä oikein tiedä

14. Jos saisin periä jonkun koko garderobin.. Eipä väliä, taitasin myydä eteen päin

15. Seuraava suuri hankintani on..
Hankintalistalla ei ole mitään isompaa, vähän harkittu spinningpyörän uusimista. Se on kuitenkin vasta harkintaasteen hyvin alkuvaiheessa :D

16. Tyyli-ikonini on.. Mitäs hittoa sellasella teen? Mulla on mun tyyli ja muilla taas omansa :O

17. Kenkävalikoimassani on aivan liian vähän..
Mulla kenkiä on aika paljon, joten tähän ei pitäisi laittaa mitään... mutta, hyvät sandaalit, jotka ei aiheuta rakkoja olis kivat... Mun jaloilla se vaan taitaa olla mahdottomuus...

18. Unelmieni laukku on.. Musta olkalaukku kokoluokkaa a4, jossa päällä pari pienempää taskua. Mulla on sellanen Addun olkalaukku Barceloonasta ostettuna, se on aika täydellinen. Ja taas tietysti riippuu tilanteesta. Tuo mun nahka”säkki”laukku on myös ihana :D

19. käytän kuukaudessa vaate- yms. shoppailuun..
Riippuu kuukaudesta, tarpeesta. Useesti ostan enempi kerrallaan ja sitten menee kuukausia ettei tarvii ostoksia juurikaan tehdä.

20. Verkossa shoppailen mieluiten..
Dermoshop ja Hyvinvoinnin tavaratalo-verkkokauppa. Ylipäätään nettikaupat joissa on helppoa liikkua ruudunluvun avulla, ja joissa tuotteista kerrotaan kunnolla. Tuo Hyvinvoinni.fi on siitä erittäin mahtava ostospaikka, kun voi lueskella tuotteiden ainesosista, osasta käyttöohjeitakin jne. Dermoshopissa sama homma.

21. Suosikkimuotiblogini on..
Hm... Ei vois vähempää kiinnostaa! En siis seuraa en nyt enkä varmasti myöhemminkään :)

22. Olen kauneimmillani.. Sitä pitää kysyä joltain muulta, vaikka avokiltani :)

23. Makutuomarinani toimii.. Itseni lisäksi pitkäaikainen avustajani

24. Hiukseni ovat.. Lyhyet ja värjätyt

25. Toiveammattini on.. Kaippa se on se mitä työksenikin teen

Valokuvia tekstejä elävöittämään

YSTÄVÄNI AVUSTUKSELLA BLOGINI KIRJOITUKSET SAIVAT LISÄELÄVÖITYSTÄ VALOKUVIEN MUODOSSA. VALITETTAVASTI ITSE EN OSAA TÄNNE KUVIA LAITTAA, ENKÄ OIKEIN TIEDÄ ONKO SE SOKKONA YLIPÄÄTÄÄN MAHDOLLISTA, JOTEN JATKOSSAKIN VALOKUVAT TULEVAT VIIVEELLÄ. MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN NIITÄ KUITENKIN TULEE TULEVAISUUDESSAKIN, JA ILMOTTELEN KYLLÄ PÄIVITYKSISTÄ.
JA TÄSSÄ OTSIKOT PÄIVÄMÄÄRINEEN MIHIN VALOKUVIA ON LISÄTTY:

MAANANTAI 20. KESÄKUUTA 2011
Terveellisen ruuan päivä ja ajatuksia laihtumisesta

TIISTAI 14. KESÄKUUTA 2011
Helleviikon kesäpuuhat ja ruoka

TORSTAI 9. KESÄKUUTA 2011
Tunteita, riipaisevia tunteita harmaakuonon nivelrikkoepäilyn johdosta

SUNNUNTAI 5. KESÄKUUTA 2011
Kuulumisia toukokuulta

TORSTAI 19. TOUKOKUUTA 2011
"Ruokaherätys" - yrtit kasvamassa, Hyvinvoinnin ja Ruohonjuuren vakkariasiakas

Lomamatka varattu ja juhannus käsillä

Näin juhannuksen vieton kynnyksellä on pakko hehkuttaa!!! Nimittäin eilen varasimme lomamatkan Azorien saarille elokuulle. Nyt jaksaa paiskia kesän töitä. Aloitamme maanantaina lomalaisten hieronnat ja lisäksi iltaisin hoidamme oman firman asiakkaat. Kolmas kesä näin, mutta se tietää rahaa :) Viime kesän heinäkuusta ja elokuun alusta muodostui aika raskaat. Huone, jossa hierontoja teemme sijaitsee käytävällä, jossa uima-allas ja sauna. Kosteus ja lämpö taattu. Ilmastointi ei vörkkinyt kunnolla, joten helle oli sisälläkin, varmasti 30-35 astetta. Ei voinut puha enään hyvästä esteettisyydestä hien noruessa pitkin jalkoja, vatsaa, otsaa, naamaa, selkää. Vähän lohdutti asiakkaiden tilan olevan sama. Nestettä kului hirveät määrät. Ja työt jatkui useasti illalla kotona, onneksi vähän viileimmissä olosuhteissa. Illalla sitä rojahti pihakeinuun kuin märkärätti. Ei tullut mieleenkään tehdä jokin treeni. Se harmitti, mutta ei vaan kyennyt jaksamaan. Nyt olen päättänyt, että kello soi aamukuudelta ja koiran kanssa 4.5 km lenkki joka työaamu. Tuo on minulle haastavaa, ei niinkään se lenkki, mutta herääminen. Aamut ei ole mun juttu. Silti olen päättänyt yrittää. Ehkä se antaa myös laihtumiselle lisäpotkua.

Tuota matkaa odotan innolla, sillä varasimme jo muutaman retkenkin. Käymme mm. kraaterijärvillä, ananasplantaasilla, pikkukylissä, vesiputouksilla, saaren pääkaupungin kävelykierroksella ja illallisella paikallisten luona, jossa kouluratsastusesitys, bortugalilaista musiikkia ja perhe kertoo elämästään saarella. Harkinnassa on vielä auton vuokraaminen pariksi päiväksi.

Matkaa miettiessämme ensin katselimme Kreikan saaria ja niistä eniten Korfua, mutta vilkaistessa Azorien saaria nuo Kreikan saaret alkoivat tuntumaan tylsiltä turismirysiltä. Turismia on varmasti myös Azoreillakin, mutta sielä ei ehkä vielä turismin tuomia lieveilmiöitä niin paljoa. Kuvaukset luonnosta ja saaren mahdollisuuksista sai houkutelluksi. Varasimme matkan Hispanjan matkatoimistolta, jolla oli laaja retkitarjonta ja kohtuulliset hinnat. Lukijani, jos olet käynyt Azoreilla tai käyttänyt Hispanjan palveluksia, kerro ihmeessä kokemuksista kommentteihin.

Mutta nyt on aika keskikesän juhlan. Ilmakaan ei vaikuta niin kamalalta mitä vielä eilisiltana. Ystävämme tulee koiransa kanssa, luvassa rentoa yhdessä oloa hyvän ruuan äärellä. Juhannuksena kuuluu myös saunoa, joten avokki osti vihdan. Ah, miten se tuoksuukaan ihanalta. Avokki tuolla nyt tekee juhannusaaton treeniä, rauta vaan ryskyy. Kuulemma muuten tulee huono omatunto eikä voi huomenna relailla vaan. Ja taitaapi toinen syy olla, eilen postin kautta tulleet uudet käsipainot 20 kg per kiekko. Onhan niitä ihan pakko testata heti.



Mutta eihän näin juhannuksena saa tähän koneelle jämähtää. Nyt toivottelenkin kaikille hauskaa juhannusta ja lähden laittamaan sänkyyn puhtaat lakanat. Puhtaus, raikkaus kuuluu juhannukseen! Vierassänky onkin jo pedattu.

Hesarin artikkelin pohjalta pohdintaa

Eilisessä Hesarissa Elina Lappalainen kirjoitti otsikolla Hiilihydraattikammo ja kevyttuotteiden suosio lasku näkyvät jo tuotekehityksessä”. Mielestäni on hienoa, että yhä useampi meistä on herännyt ja tarkkailee syömisiään. Kevyttuotteet ei varmasti ole terveellisempi vaihtoehto kuin aito ruoka. Aitoa ruokaa voi nautiskella vähemmän, jos on vaaraa liikakaloreista. Tällöin ei saa kehoonsa kaikkea ylimääräistä kemikaalimoskaa, joten suunta on ehdottomasti hyvä. En voi unohtaa Jukka Harjun arviota meidän syövän keskimäärin 7 kg vuodessa erilaisia kemikaaleja lisäaineiden muodossa. Määrä on aivan järkyttävä. Ei ihme, että kroppamme ei toimi kunnolla. Ei se voi tietää mitä tekee sillä kauhealla moskakasalla. Sitten se moska jää kehoomme rasittamaan elimistöämme ja osaltaan auttamaan lihomista.

”Terveellisyys tarkoittaa yhä useammalle lisäaineettomuutta ja luonnonmukaisuutta”, Lappalainen kirjoittaa artikkelissaan. No varmasti! On kropassa paljon parempi olo mitä vähemmän siellä on keinotekoista moskaa. Ja kyllä luonnollisuus ja aitous on niitä mitä pitäisi kunnioittaa. Ruokabisnes on mennyt ihan vikasuuntaan näillä kaikenmailman kevyttuotteilla yms. Aitous on unohdettu ja ihmisille myydään ties mitä. Ja me ostamme, koska suositellaan esim. näitä vähärasvaisia tuotteita. Onneksi suunta on muuttumassa ja aitouden arvostus palaamassa. Valion markkinointijohtaja Rauno Hiltunen sanoo tuossa Hesarin artikkelissa ”Kevyttuotteet olivat iso trendi vielä viisi vuotta sitten, mutta nyt niiden kasvu on pysähtynyt. Voin myynti on kasvanut merkittävästi.” Muistan tuon ajan hyvin, aloitin laiharin syksyllä 2007 ja otin paljon ruokaohjeita Keventäjistä. Ohjeet suosivat paljon kevyttuotteita. Rasvat minimiin ja sokerit korvattiin keinotekoisilla makeutusaineilla. Okei, kiloja lähti, mutta ovat kyllä tulleet valitettavasti takaisin. Ja mitä lie kroppani sai esim. kevytjuustoista? En ehkä halua edes tietää. En toki syytä yksistään lisäaineita, korvaavia aineita takaisin tulleista kiloista, mutta nykyisellä ajattelullani valitsen mielummin aidon, puhtaan, laadukkaan tuotteen. Toisaalta, silloista toimintaani voisin puolustella tietämättömyydelläni. Minulle suositeltiin Keventäjät-palvelua ja koinkin saaneeni sieltä hyviä ruokaohjeita. Osaa käytän vieläkin, mutta aidoilla ei kevyttuotteilla. Esim. kylmäsavulohitäyte uuniperunalle on aivan ihanaa. Siihen tulee tuota ihanaa kylmäsavulohta, kermaviiliä, kurkkua ja tilliä + mausteita. Kermaviilinhän olisi pitänyt olla kevytversio, mutta siihen en silloinkaan ”alentunut”. Ostin ja ostan normaalia kermaviiliä! Olisikin mielenkiintoista tietää onko ruokaohjeissa ja suosituksissa tapahtunut Keventäjissä muutoksia. Näkyykö tämä aitouden paluu, tai monen suosima vähähiilarinen ruokavalio.

Artikkelissa kerrotaan Valion jo tuoneen markkinoille mm. rahkoja joihin on lisätty proteeiinia ja Fatzer puolestaan huomioi tämän uuden suunnan myymällä vähähiilarista leipää. Mitä protskua tuo lisätty proteiini mahtaa olla, onko se aitoa vai jokin kemikaalinen muunnelma? Ja pysyykö leivän aitous hiilarivähennyksellä. Siemenien ja täysjyvän lisääminen ovat hyvä, tai jos vehnäjauhoja korvataan esim. aidoilla mantelijauhoilla luonnollisesti. Entä jos tämä trendi saa aikaan taas uusia kemikaalisotkuja missä hiilarit korvataan jollain keinotekoisella? Se on pelottava ajatus, mutta varmasti aiheellinen huoli. En kannata täysin hiilaritonta ruokavaliotakaan, mutta on hyvä tiedostaa millaisia hiilareita syö ja säilyttää niissä kohtuus. Mitä enempi täysjyvää sen parempi, sillä tuo käsitelty valkoinen vehnäjauho ei kyllä sisällä mitään ravinteita mitä voisi hyödyntää ja kyllä tulee niitä turhia kaloreita turhien hiilareiden muodossa. Ja miten siihen valkoiseen leipään joillekin iskee kauhea himo... Iskeekö se himo hyvälaatuiseen täysjyvätuotteeseen? Monella ei, kylläinen ja tyytyväinen olo tulee vähemmälläkin ahmimisella.
Joskus luin Sokeripommi-nimistä kirjaa, jossa puhuttiin siitä miten tuo käsitelty ja valkaistu vehnäjauho sekä sokeri ovat addiktoivia aineita. Uskon siihen täysin. Ja kun niihin yhdistetään rasva, avot! Mutta kun ne ovat käsittelemättömiä tilanne muuttuu. Ei minun tee esim. mieli täysruokosokerista olevia herkkuja samalla tapaa kuin valkoisesta sokerista tehtyjä. Tulen tyytyväiseksi paljon vähemmästäkin. Toisena voisin mainita suklaan, mitä tummempi sen parempi. Siihen ei tule himoa, mutta auta armias suklaa, jossa on sokeria vaikka kuinka, levy katoaa. Nytkin tuossa pöydällä on 85% tummaa suklaata. Rivi riitti, en halua sitä enempää. Tuosta täysjyväsokerista tulikin mieleen, että vertailimme avustajani kanssa sitä ja ns. tavissokeria toisiinsa. Valkoisesta sokerista puuttui rasva, proteiini, kalsium ja täysjyväsokerissa oli vähemmän hiilareita.

Omaa elimistöäni ajatellen olen kokenut painon pysyvän kurissa mitä vähemmän leipää yms. tuotteita sen parempi. En ole leipää hylännyt kokonaan, en pastaa, riisiä tai perunaakaan, mutta vähentänyt paljon. Olen tyytyväinen ateriasta, jossa on salaattia ja proteiinin lähteenä, lihaa, kanaa tai kalaa. Pavuissa on paljon protskuja, joten niitä pitäisi opetella syömään. Onneksi kuitenkin löysin nuo Falafelit ja linssejä on jo kotona odottamassa kokeiluaan.
Minusta tuntuu,että jos syön paljon leipätuotteita, pastoja yms. ne sitovat nesteen kroppaani ja painonnousu juhlii. Siitä syystä olen vähentänyt hiilarituotteita ja etenkin vehnäisiä sellaisia. Ja toki laihduttamisen kannalta myös herkuttelua on vähennetty, joten sokereiden määrää on minimoitu. En lisää sokeria, enkä muitakaan makeutusaineita hunajaa lukuun ottamatta mihinkään. Minusta tuntuukin, että olen oppimassa omaa kroppaani ja sitä miten se toimii, mitä se vaatii, mitä se haluaa voidakseen hyvin. Laihduttaessaankin pitää voida hyvin eikä saa olla jatkuva nälkä tai stressi. Stressihormoonin jyllätessä ei laihdutuskaan suju, eikä muutenkaan ole kivaa, jos pipoa kiristää. Parempi on olla positiivisella mielellä, oppia, ymmärtää kehoaan ja nauttia kevyemmästä, paremmasta olosta. Ja mitä vähemmän lisäaineita sitä vähemmän kroppaan kertyy kaikkea ylimääräistä turhaa moskaa.

Huhuuuh, tulipahan paasattua... Ja artikkeli herätti näköjään tällä kertaa näin paljon aatoksia... Löydätte sen Täältä *klick*

Ja aiheesta myös Lisäaineetonta-blogissa
Kannattaa alkaa seuraamaan blogia. Siellä Blueberry ja Iive  kertovat lisäaineettomista tuotteista.

Myös Pöperöproffa omassa eilisessä blogautuksessaan pohtii tätä uutta ruokasuuntausta ja mitä se tuo tullessaan.

Terveellisen ruuan päivä ja ajatuksia laihtumisesta

Käsittääkseni Satu Silvon omistama Sivoplee on tunnettu ja suosittu lounaspaikka. Meilahdesta korvalääkäristä matkasimme ratikalla Hakaniemeen ja päätimme lounastaa Silvopleessa. En ollutkaan käynyt siellä koskaan aikaisemmin. Ruoka oli todella herkullista. Söimme Pufeepöydästä ja annoksen hinta määräytyi annoksen painon mukaan. Ehdottomasti yksi suosikeistani oli omenasipulisalaatti, jonka ohjeen voisin huolia itsellenikin :D Kukkakaali ei kuulu suosikkeihini, mutta kevyesti höyrytetty ja pestolla maustettu versio olikin mitä parhainta herkkua. Marinoidut kikherneet ja keltainen kiivi vei myös kielen mennessään. Lohikäärmehedelmä ei maistunut oikein miltään, ei hyvää eikä pahaa. Taatelikaalisalaatti oli yllättävän hyvää huomioiden etten ole taateleiden ystävä. Linssejä pääsin maistamaan ja eivät nekään hassumpia olleet. Lämpimänä söin tomaattisessa kastkkeessa olevia kasviksia, kesäkurpitsaa, munakoisoa, paprikaa. Ravintolasali on korkea, joten paikassa oli kovin kaikuisaa ja vähän sellanen työpaikka- tai kouluruokalafiilis. Ruoka teki minuun vaikutuksen.

Silvopleen vieressä olikin Ekolo, joten sinne ostamaan Falafel-jauhoseosta ja kokeilumielessä kookosvettä ananaksella ja kirsikalla maustettuna. Falafel-pyörykkäseos maksoi Ekolossa 2.90 e ja saman tuotteen saa Hyvinvoinnin verkkokaupasta hintaan 2.49, joten seuraavan kerran kun teen Hyvinvointiin tilauksen listalle myös nuo uudet herkut :D

Ja kun ”ruokasnobpailussa” alkuun päästiin kävelimme Hakaniemen halliin ostoksille. Vaikka kuhafileiden hinta tuntuikin aika suolaiselta ostimme niitä. Mukavaa saada vaihtelua loheen välillä. Tänään siis aterioimmekin pannulla paistettua kuhaa omilla yrteillä maustettuna(sitrusbergamontia, basilikaa ja tilliä), lisukkeena höyrytettyä parsakaalia ja uusiaperunoita.

Ihanan terveellistä ja herkullista!

Juustotiskiltä löytyi kotimaista vuohenjuustotsettaria ja brandipähkinäjuustoa. Ja sorruin ostamaan kylmäsavuporoa 200g. Järkyttävän kallista! Ah, mutta niin ikiharvinainen herkku. Avokille vielä raakatuoremakkaraa possusta yrtein ja valkosipulilla maustettuna. Huh, rahaa meni ehkä liikaakin, mutta nautitaan arvokkaasti hyvästä ruuasta. Ja vielä ennen kotiutumista ihan tavisruokakauppaan S-markettiin, josta Harmaakuonolle kaalia, porkkanaa, meille salaattiainekset, luonnonjugurttia jne.

Tästä ruokashoppailusta voinkin hypätä aiheeseen mitä olen jonkin verran viime aikoina miettinyt. Olimme nimittäin viikonloppuna eräissä juhlissa, jossa tarjolla mm. ”peitettyjä nakkeja”, eli voitaikinan sisään laitettu nakinpalasia, dallaspullaa, sipsejä ja jotain niitä suikerosipsejä :D Booli valmistettu lantrinkinaan Funlihgtiä. Aspartaamia sisältäviä tuotteita olen vältellyt jo pidempään ja tuo mehu on yksi kammotuksista nykyisin. Toisaalta paikalla oli myös diabeetikoita, joten sinänsä ymmärrän haetun sokerittoman vaihtoehdon, jotta kaikki voisivat juoda samaa. Enkä halua moittia tarjoilua, mutta olen tainnut ”kasvaa” toisella tavalla ruokailijaksi :) Miten ystävä- ja kaveripiiri siihen suhtautuu? Olenko ruokasnobi? Viihdytäänkö seurassani ruokailumuutoksistani huolimatta? Toisaalta tämä on minun elämäni ja jos koen laadukkaan ruuan tärkeäksi ja nautinnolliseksi, miksi en toteuttaisi itseäni? Eivät ne todelliset ystävät katoa. En kuitenkaan haluaisi etääntyäkkään, mutta jos se hinta on maksettava maksan sen. Terveys ja laadukas ruoka ovat kuitenkin elämän hyvinvoinnin kannalta oleellisia asioita. Ja onneksi on niitä samanhenkisiäkin ihmisiä ympärilläni ja toivottavasti täällä ”blogimailmassa” myös löytyy uusia kontakteja. Kyllä minä juhlissa vähän maistelin tarjolla olleita herkkuja, mutta huomasin miten vähän niistä välitinkään.

Laihduttamisestani olen tähän mennessä kirjoittanut aika vähän, mutta ehkä erilaisia laihdutusblogeja löydettyäni rohkaistun siitäkin kirjoittamaan enemmän. Olen lyhyt, vain 156 cm pitkä, ja aina olen ollut pyöreä ja en ole aikuisiälläni painanut alle 60 kiloa koskaan. Ja tuo onkin tavoitteeni, vielä joskus painaa alle 60 kg. Kymmenen kiloa pitäisi saada pois. Tällä hetkellä paino on jymähtänyt paikalleen. Heilahtelee kilon verran, joten nyt täytyisi löytää ”lääkkeet” uuteen painon laskuun. Jojoilusta haluan ehdottomasti eroon ja varmasti tämä ruokainnostuskin kertoo omaa kieltään toivottavasti pysyvästä muutoksesta. Motivaatiota on ainakin helkkaristi. Minun äitini ja minun molemmat mummut ovat olleet pyöreitä. Olen leveälanteinen, joten ”kukkakeppiä” minusta ei saa tekemälläkään. Jos oikein vaatisin itseltäni, pudotettavaa voisi olla jopa 15-18 kg, mutta tässä vaiheessa tuo 60 kilon rajapyykin alittaminen on se mihin pyritään. Laihdutuksesta en halua pakkopullaa, vakavaa touhua. Sen pitäisi pystyä tekemään rennosti ja hyvällä fiiliksellä, joten endorfiini jyllätköön jatkossakin.

Sadeviikon ruokaelämyksiä ja blogien toimivuustaistelua

Tällä viikolla kävin ensinmäistä kertaa Ekolossa ostoksilla. Ruohonjuurea ehkä vähän pienempi valikoima, mutta mukavia löytöjä jälleen. Ostin saunajuomaksi itselleni sekä avokille limsapullot. (Valmistajaa en valitettavasti muista) Limsa sisälsi luonnon väriaineita ja valmistus käymismenetelmällä, tuotteessa ei kuitenkaan alkoholia. Makuina Seljankukka ja appelsiini-inkivääri. Maistoimme toisiltamme, joten kumpikin maku tuli tutuksi. Juomassa vähän hiilihappoa eikä mielestäni kovinkaan voimakas maultaan. Varmasti parempi vaihtoehto limsoille, kemikaalisotkusiidereille tms. No onneksi meiltä saunominen sujuu ihan vedenkin voimalla. Harvoin kahdestaan ollessamme meillä onkaan mitään erityisempää saunajuomaa. Viimeksi taisi olla huhtikuussa, kun sain lääkäriltä korvaleikkauksen jälkeen saunomisluvan. Silloin ostin kuivaa omenasiideriä Englannista pari pulloa per nokka. Tuolloin saunoimmekin yli kaksi tuntia. Se oli ihana ilta.
Ostoskoriin ”eksyi” myös oliiviöljyä sekä sitruunalla maustettua oliiviöljyä, tummia seesaminsiemeniä, jotka ovat paketin kyljen mukaan vaaleita siemeniä ravintorikkaampia sekä ruskeita linssejä. Mun on pakko tunnustaa etten linssejä ole käytännössä syönyt koskaan. Toukokuussa ollessamme intialaisessa syömässä maistoin vähän yhden seurueen jäsenen lautaselta :D ja hyvää oli. Nyt pitääkin etsiä joitakin hyviä linssiruokaohjeita, jotta pääsen testaamaan. Ostin toisenkin uuden kokeiltavan, nimittäin Bauckin Falafel-pyörykkäjauhoseoksen, josta Hyvinvoinnin verkkokaupassa sanotaan:
Gluteeniton taikinaseos falafel-pyöryköihin. Pyörykät sisältää mm.
kikhernettä, kuminaa ja persiljaa.Luomutuote. Gluteeniton, Maitoproteiiniton, Laktoositon, Hiivaton.

Ainesosat
Kikherne* (rouhe ja jauho), merisuola, kumina*, persilja*,
valkosipulijauhe*, korianteri*, valkopippuri*. (*= luomu)

Ravintosisältö / 100 g jauhetta
Energiaa, 1624 kJ / 384 kcal
Proteiinia, 22,0 g
Hiilihydraatteja, 59,3 g
Rasvaa, 6,5 g

Valmistus
1. Lisää paketilliseen Falafel-seosta 2,5 dl vettä..
2. Sekoita massa tasaiseksi ja anna turvota noin 15 minuuttia.
3. Sekoita taikinaa vielä kerran ja pyöritä kostein käsin pieniä
pyöryköitä.
4. Paista kuumassa oliiviöljyssä kauniin ruskeiksi.

Falafelista tulikin minun uusi herkku. Olivat todella hyviä salaatin kanssa, jossa oli mm. salaattia, basilikaa, kurkkua, tomaattia, paprikaa, siemeniä, vuohenjuustoa, Seuraavalla kerralla aion valmistaa joko kermaviili- tai tomaattikastikkeen lisukkeeksi, sekä lisätä ainakin yhden valkosipulin kynnen ja vähän yrttejä pyörykkäseokseen.

Viime päivinä ollaan saatu vettä reilusti. Välillä on satanut aivan kaatamalla, hirveä kohina kuulunut katolta. Ilma on ihanan raikas ja tuoksuva ja se saa hyvälle tuulelle sateisuudesta huolimatta. Grillailut on jäänyt tällä viikolla yhteen kertaan. Ystävä vieraili 5kk-ikäisen labbispennun kanssa. Koirat vetivätkin melkoista painia takapihalla. Tosin mun Harmaakuono ei aivan pennun vauhdissa pysynyt. Haastoi leikkiin ja oli erittäin sosiaalinen. Että sellainen vanheneva opaskoira :D Grillissä paistui kasvisnyytit(munakoiso, kesäkurpitsa, paprika soijassa ja valkosipulissa oliiviöljyä unohtamatta), itse maustetut broilerfileet sekä Halloum-juusto, joka on suurta herkkuani. Pienoisena miinuksena sen suolaisuus. Jälkkäriksi kamomillateetä. Ystäväni autteli minua tämän blogin kanssa, jotta sain lukemani blogit teidänkin nähtäväksi. Siinä ilmeni meidän lukevan useampaa samaa blogia

Nyt olenkin taistellut miten päästä osallistumaan blogeissa käytäviin keskusteluihin. Nuo turvallisuustarkistukset ei ie8:lla onnistu. Ruudunlukuni ei vaan lue vaadittuja numerokirjainyhdistelmiä. Ja perjantaina järkytyksekseni totesin ettei kommentointi onnistu enään niihinkään missä tuo turvallisuustarkistus on pois päältä. Lähetä kommentti-painikkeesta ei vaan tapahtunut kerrassaan mitään. Kirosin bloggerin ja ruudunlukuni syvälle jonnekin. Eilen asensimme koneelleni Firefoxin lisäpalikan Webvisum, joka mahdollistaa nuo turvakodien luennan, jippii!!! Päivällä blogeja lukiessani kuitenkin koko ajan tuli ”yhteysvirhe”-herjaus, joka ilmeisesti johtui sivun liian hitaasta vastaamisesta. Koin suurta turhautumista. Illalla kuitenkin Firefoxin kautta onnistuin kommentoimaan, joten ehkäpä tämä tästä. Pääsen jakamaan ajatuksiani teille muillekin keskusteluissa.

Ja lopuksi on vielä tehtävä tunnustus ;) Avokki osti kaupasta perunasipulisekoitusta, broilerfilesuikaleita ja fetaa ajatuksena tehdä folioon nyyttejä ja grilliin. Noh, ei tuonne sateeseen jaksettu, joten tehtiin uuniin vuokaan laatikko. Maustoin broilerin soijahunajalla, lisäten valkosipulia ja Chiliä. Otin uunivuuan esille broilerin lilluttuaan marinadissaan riittävän kauan ja jääkaapista ruokakermaa. Mietin vielä onkohan meillä sitä, avokkini kun ei kermasta maininnut. Kas, käteen osui purkki ja minä iloisena toteamassa kermaa olevan. Kaadan tuon KERMAN vuokaan, lisään vähän mustapippuria ja vuorisuolaa. Maistaessani onko mausteita riittävästi toteankin kaataneeni astiaan vaniliakastiketta :D :O Kiroan ja avokkini miehisesti toteaa ”no siitä tulee vaan makeampaa”. Olin jo viemässä sotkua pois. Ihmettelin, että oikeastiko se meinaa, että ruoka tehdään siihen. Noh, tehtiin :P Ja olihan se makuelämys! Uunista tuli jännittävä hivenen makea tuoksu. Ryhtyessäni syömään ja saadessani fetan palan suuhuni, räjähdin hersyvään nauruun. Se maku oli niin huvittava :D Avokki totesi olevansa niin nälkäinen ettei ehdi maistella. Lisää ei kuitenkaan ottanut :( Mietti kuitenkin, että pääruuassa tulee myös jälkiruoka samaan annokseen :) Uskokaa vaan, saan tästä mahtavasta ruuasta kuulla pitkään. Toisaalta avokki voi syyttää vain itseään halutessaan tuon laitettavan uuniin. Ehkä hällä jyrräsi vielä treenin jälkeinen endorfiini, penkistä nousi kevyesti 120 kg!