Kevättä ilmassa

Jokin aika sitten uutisoitiin, että on ollut pilvisin talvi 25 vuoteen, ja tuntuihan se kurjalta kun aurinko ei näyttäytynyt juuri koskaan. Nyt maaliskuun puolella ollaan saatu auringosta nauttia jo ihan eri tavalla. Sydämessä läikähtää ilo ja suonissa paisuu kevään kokeminen tuntiessa auringon lämmön kasvoillaan. Se läikähdys on yks parhaista tuntemuksista. Se tulee myös kun tuulen mukana leijuu häivähdys kevään tuoksusta, sulavasta lumesta. Sydämessä läikähtää silloinkin kun kuulee mustarastaan laulun tai muutoin lintukonserton lisääntyvän voiman. Kevään tullessa mieli piristyy, energia lisääntyy. Haluaa mennä ja kokea paljon enemmän, tavata ihmisiä - nauttia keväästä ja siitä miten luonto herää talvihorteestaan.

Takapihalle paistaa päiväaurinko, joten Harmaakuonon kanssa terassille ja lähes tunnin kestävä harjaus. Siinä mieli lepää harjatessa koiraa kuunnellen lintujen laulua ja räystäistä tippuvan veden tipsutusta. Kevättä on selvästi ilmassa. Aurinko lämmittää, tuoksuu sulava lumi, lintujen laulu on lisääntynyt huimasti ja eiköhän nuo hurjat yöpakkasetkin hiljalleen hellitä ainakin vähän.

Lähdimme avokin ja Harmaakuonon kanssa ulkoilemaan, nauttimaan auringosta. Icebugit jalkaan, jalkakäytävät paikkapaikoin todella jäisiä lumen ja jään päiväsaikaan sulaessa ja yöllä taas jäätyessä. Jää vain ritisi kenkien alla painaltaessamme eteenpäin. Harmaakuono selvästi yritti vältellä sulaneita loskapaikkoja. Suuntasimme kulkumme entisen asuntoni maisemiin. Kiertelimme vanhoja lenkkireittejämme ja löysimme mukavan metsäpolun. Polku oli vähän kapea kulkea koiran kanssa rinnakkain, mutta selvittiin. Teiden varsilla liikkui paljon autoja, jotenkin olisi paljon mukavempaa kävellä reittejä missä autoja ei niin hirveästi liikkuisi. No mökkimaisemissa se on onneksi mahdollista. Täällä jo haasteellisempaa.

Vauhti vaihteli lenkin aikana. Tien reunoilla on myös Harmaakuonon herkkuapajat hyvin näkösällä, joten kuono viisti välillä maassa ja taisipa joku herkkupala suusta alaskin ehtiä. On siis varma kevään merkki, koiran paskaa riittää reiteillä ihan liikaa ja siitä tuleekin vähemmän miellyttävä haju, joka taitaa myös kaupunki/taajama-alueilla kuulua valitettavasti kevään tuoksuihin. Ja tuskinpa ne paskakasat kovin mukavilta tien vierillä näyttävätkään.

Lopuksi kävimme vielä tuossa lähimetsässä ajatuksena kävellä lumessa ja näin ainakin osa kurasta jäisi metsään eikä kulkeutuisi kotiin. Lintujen viserrys ilostutti jälleen kerran, ja mietinkin että olisi hienoa, jos tunnistaisi lintujen laulusta paremmin mikä lintu milloinkin availee äänijänteitään :D Kävelyyn meni aikaa reilu pari tuntia ja nyt on mukava rentoutua ja saunoa sen lämmettyä.

Ihanaa keväistä alkavaa viikkoa kaikille.