sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Kuntosalitreenausta

Mieli on parempi mitä eilen, vaikka edelleen opastarve on pinnalla. Talviliikunnan sijaan päädyimme avokin kanssa etsimään liikuntakärpäsen puremaa kotisaliltamme. Avokki uskoi intonsa taas löytyvän sitä kautta, joten salille. Itselläni ehkä enemmän toimisi aloittaa tuosta ulkoliikunnasta, etenkin nyt kun aihe polttaa mielen päällä. Pääasia kuitenkin on, että homma saadaan käyntiin, joten salille ja huomenna lenkille :D

Itse olen jo pidempään halunnut palauttaa liikunnan aktiiviseksi osaksi elämää. Ongelma on opastarpeen lisäksi, että nautin treenaamisesta eniten kun voin hikoilla jonkun kaverin kanssa. Yksin puurtaminen tuntuu tylsältä. Pitäisi olla tiukemmat tavoitteet, urheilullisemmat tavoitteet... Avokilla on ollut hankalaa asiasta innostuminen. Juttelimme siitä tänään, ja koska hälle kuntosali on ehkä se helpoin paikka aloittaa päädyimme sinne.

Teimme vähän kaikkea testaillen missä kunnossa se kroppa oikein on. No eihän siinä kehumista ollut kummallakaan. Mukavaa oli kuitenkin hikoilla ja treenata yhdessä. Kahvakuulalla tehtiin heilautuksia yhden ja kahden käden versioina sekä pystypunnerrusta. Penkkipunnerrusta, ylätaljaa eteen, hauistreeniä, kulmasoutua, kyykkyjä ja askelkyykkyjä... Lopuksi verryttelyä ja venyttelyä. Hyvällä mielellä juomaan valmistamaani smoothiesta mihin laitoin macaa, hamppuproteiinia, mustikoita, vadelmia, pellavansiemenrouhetta, maustamatonta jogurttia sekä avokin jotain palautusjuomajauhetta. Suihkuun ja Bodyshopin Sitrus-sarjan vartalovoita kroppaan ja treenin jälkeisestä olotilasta nauttimaan.

En tiedä miksi, mutta koen tällä hetkellä liikunnan todella tärkeäksi asiaksi ja nyt haluan onnistua sen toteuttamisessa ilman katkoksia. Siitä on tullut tärkeää. Rakastan liikuntaa, mutta sen harrastamisessa ei saisi tulla katkoksia. Uudelleen aloittaminen kun syystä tai toisesta on niin pirun vaikeaa. Miksi helvetissä sen pitää olla niin? Elämäntavoissa ravitsemuksessa on tapahtunut pysyviä muutoksia, joten eiköhän ole aika ottaa liikunta myös pysyvänä elämään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti