Tänään asiakkaani toi rasian Geisha-suklaata, suklaata jota olen rakastanut niin kauan kuin suklaata muistan syöneeni. Pikkutyttönä aina halusin Geisha-patukan. Miten se olikin ihanaa; pitkulainen viiden palan patukka folion ja paperin sisällä. Kun Fazer uusi käärepaperit, oli se melkoinen shokki totuttautua tuohon nykyiseen :D
Kun esikouluiässä matkustin Jyväskylään Lahden huoltoasemalta usein ostin lohduksi Geisha-patukan. Näkövammaisten koululla oli myös kerran viikossa kioski meille lapsille ja aina Geishaa piti saada. Monille Fazerin Sininen on suklaiden suklaa. Minulle se ei koskaan ole sitä ollut. Ihan ok, mutta Geisha vei voiton 10-0!Vaikka ikää tuli, tulin teini-ikään ja aikuiseksi Geisha on pysynyt suosikkisuklaanani. Vielä muutama vuosi sitten patukoita ja levyjäkin tuli ostettua kotimatkalla töistä. Avokin tultua elämään onneksi Geishan mussutuskin väheni.
Nyt sitä ”jumalaista” herkkua on ja en ole pystynyt vastustamaan. On varmasti vuoden päivät (ylikin) kun viimeksi olen Geishaa syönyt.
Ja järkytys miten makeaa se on. Ihmettelen miten olen voinut syödä patukan kerrallaan, tai levyn tunnissa aikanaan. Nyt tuolta yksikerroksisesta rasiasta haen konvehdin silloin toisen tällöin, tunnen öklötystä jo parin palan jälkeen. Silti käsi on hamunnut pitkin iltaa rasialle… Olen onnellinen, että rasia on pieni ja että tätä kiusausta ei kovin pitkäksi aikaa ole :D
Geishan maku tuo mieleen lapsuuden, rakkauden suklaaseen. Nyt myös maistan sen addiktoivan sokerin ja rasvan yhdistelmän. Tavallaan tuntuu haikealtakin, että tuo melkein koko tähän astisen elämäni herkku nyt maistuukin niin epäterveelliseltä, ylimakealta kemikaalisotkulta… Ja silti en kokonaan pysty sitä vastustamaan. Löysin kuin löysinkin todellisen heikkouteni. Olen sen ajatellut ylipäätään olevan suklaan, mutta nyt tiedän silllä olevan nimikin; Geisha!
Kun tuo rasia loppuu, ei aavistustakaan milloin seuraavan kerran suuhuni sujahtaa Geisha suloinen :D Itse en sitä aio ostaa, joten nähtäväksi jää…
Nyt öklöttää, öklöttää, vaikka rasiasta jäljellä yli puolet…
Voi Geisha ”jumalainen” minkä teit…
Sinä elämäni suklaa
huonon olon minuun saat
mutta muistot säilyy pikkutytön lohtusuklaana ja aikuisen naisen piristäjänä :D
Sinä sokerinen öklötys
muistoihin jäät
ja kenties joskus lahjaksi taas sut saan
sorrun ja taas öklöttää
Voi Geisha ”jumalainen”…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti