tiistai 15. toukokuuta 2012

Kenttätunnilla issikan selässä

Siitä olikin aivan liian kauan kun viimeksi oltiin hepostelemassa. Tämä viime keskiviikkoinen ratsastuskerta tulikin iloisena yllätyksenä. Kun minulta kysyttiin lähtisinkö, innoissani olin valmiina ratsaille. Nyt luvassa elämäni eka kenttätunti. Saimme meille tuntia pitämään saman henkilön, joka rohkaisi
helmikuisella
ratsastuskerralla minuakin kokeilemaan laukkaamista, ja tuolloin sainkin tuntea hetken ihanaa vauhdin hurmaa.

Ennen tunnin alkua harjailimme hevosia ja hevonen, jolla ratsastin vaihtoi talvikarvaa kevyempään.
Toisessa kuvassa karvan vaihdon aiheuttama epäsiisteys näkyy paremmin.



Ei muuta kuin hevosen selkään ja kentälle. Tosin kaveri olisi mielummin lähtenyt maastoon tallustelemaan, joten tunnin vetäjä ohjasi meidät portista sisään. Muuten ratsastinkin tunnin ilman taluttajaa tai fyysistä toisen ihmisen ohjaamista. Jeee, jeeee!!!

Alkuun kiersimme kenttää ympäri rauhallista käyntiä ja samalla yritin hahmottaa kentän muotoa. Hiljalleen aloimme tekemään pysähtymis- ja liikkeelle lähtö harjoituksia. Seuraavaksi siirryimme harjoittelemaan voltin tekoa. Vasen ohjas ja oikea pohje :D Alkuun käytin liikaa vasenta kättä. Tuntui mukamas hankalalta käyttää pohjetta :D Vaikeaa oli myös hahmottaa milloin voltti on tehty. Muut tekivät myös kasia, mutta mun kyvyille voltti riitti tällä erää :D

Tunnin aikana kuljettiin vähän ripeämminkin, päästiin tölttäämään, joka välillä muuttui raviksi :D Ja mun laiskimusheppaa sai tosissaan käskyttää, jotta tyyppi liikkui ripeämmin. Vielä tuntuu hankalalta antaa pohkeita oikea aikaisesti, ja ripeämmässä vauhdissa jalkani tuppaa siirtymään eteenpäin pohkeen antokohdasta, joten ei muuta kuin treeniä lisää :D

Treenasimme vielä uudemman kerran volttia, nyt toiseen suuntaan, eli oikea ohjas, vasen pohje :D Onnistuin tekemään voltin siten, että olin voltinalotussuunnassa oikea-aikaisesti.  HYVÄ, HYVÄ!!!Vielä ennen loppu tölttäilyjä ryhmämme kokenein ratsastaja pääsi laukkaamaan. Heppa tosin meni vähän nelitahtisesti. Laukkaääni on hurmaava!

Näin rennosti en vielä vuosi sitten hevosen selässä osannut ollakkaan
Ja kyllähän heppa ansaitsee myös hellyyksiä ja ison hymyn


Kun on mukavaa tekemistä aika menee vauhdilla ja näin nytkin.
Tunti loppui ja ratsastusnälkä jäi, joten uusi aika jo varattuna. En kai vaan ole hurahtamassa?

1 kommentti:

  1. Hevostelu tekee hyvää niin mielelle kuin kropallekin.
    Ihania kuvia ja ihana fiilis, kyllä huomaa että sulla on ollut hyvä olla.

    VastaaPoista