Loppukevään ja kesän käsitöitä

Tänään avustajani napsi valokuvat uusimmista valmistuneista neulomuksista ja käsitöistä, joten pitkästä aikaan teksti saa lisämaustetta valokuvien muodossa.

Käsityöharrastuksenihan on roihunnut nyt puolisentoista vuotta. Joskus aikaisemminkin olen jotain pientä neuloskellut töiden yleensä jääden kesken. Nyt niin ei enään kuitenkaan käy. Selvästi syksy ja talvi on aktiivisinta käsityöaikaa. Viime kesänä työt seisoivat keskeneräisinä ties miten pitkään, syksyn tullen into taas palasi ja samanlaisia inspiraatiokatkoksia ei ole tullutkaan. Toki välillä menee viikko tai pari ilman kosketusta käsitöihin, mutta tänä kesänä valmiitakin töitä on syntynyt.

Inspiraatio joskus katoaa vuodenajasta riippumatta, iskee alemmuuskompleksi. On olo etten osaa tehdä mitään hienoa, että työni on tavattoman yksinkertaisen tylsiä. Tuollaisen olon iskiessä on parempi hetki antaa töiden levätä ja palata niihin taas kun järkikin on palautunut päänuppiin. Halu oppia koko ajan jotain uutta on valtava, joten varmasti työnikin monimutkaistuvat ja monipuolistuvat. Olen joka tapauksessa onnellinen, että olen löytänyt käsillä tekemisen ilon, kokenut onnistumisia käsitöiden parissa, tutustunut ihaniin ihmisiin käsitöiden myötä jne.

Ennen keittiöremonttia harputtelin tuttavan pojalle sinisen pehmoisen kaulaliinan. Poika toivoi tuota pehmeyttä :) Novita Rustika (51%villa 49%akryyli, puikot7-8, käsinpesu) Kaulaliina on tehty harpulla. Edellisestä harpulla tehdystä työstä olikin aikaa, sillä edellinen työ taisi olla marraskuussa tekemäni huivi.

Tuolloin huhtikuussa opettelin koirien vetolelun tekoa munkinnyöritystekniikalla. Ontelokude kävi käsiin, poltti hankautuessaan ihoon, joten vetolelun teko oli kovin hidasta. Nyörittelin aina muutaman solmun päivässä mökillä ihon parkkiintuessa tai tekniikan parantuessa, sillä lopulta kädet kestivät tehdä huomattavasti useampia solmuja kerrallaan kuin alkuunsa.

Kotiuduttuani Oton kanssa kurssilta rentouduin mökillä lammen rannassa istuen ja Wilbur Smithin kirjaa Valkoiset miehet kuunnellen. Samalla syntyi korinpohjaneuloksella tilaustyönä tuubihuivi. novita Sylvia (86%villa 14%silkki, puikot7-8, käsinpesu) 8mm pyörö/120silmukkaa/korinpohjakuvio 1-4 kerros: *3o, 3n* 5-8 kerros: *3n, 3o* Tein samanlaisen huivin tilaustyönä huhtikuun alussa ja sain toisen tilauksen esiteltyäni täällä huhtikuun postauksissa edellisen kerran valmistuneita töitä. Tuolloin huivista tuli ystäväni toivomanlainen, saas nähdä miten tämän käy.

Tein toukokuun opaskoirakurssilla tuubihuivin 8mm pyöröllä, sadalla silmukalla neuloen koko aika oikeaa ja mökillä kesäkuun alussa samoilla langoilla, mutta nyt tasona kasin puikoilla 31 silmukalla aina oikein. Lopuksi päät yhteen. Tällaisen tein viime jouluna lahjaksi ystävällenikin. Nyt minua kiinnostaa kumpi neulos miellyttää teitä lukijat enemmän? Jos kuvista nyt mitään pystyy sanomaan. yhtä aikaa neulottu novita Rose petroolinsininen (70%akryyli 30%villa, puikot 5) ja sinisenkirjava novita Silmu (36%mohair 33%polyamidi 31%akryyli, puikot 7 tai 8, käsinpesu)

Lisäksi olen kesän aikana näpertänyt jonkin verran kahvipussien parissa, neulonut valokranssiin neulomuksen, aloittanut Ampitus-kaulurin sekä mini bonchon. Ja nyt on keritty vyyhdistä lanka Revontuli-huiviin, joten syksy tulla saa :D Eilen tuntui ihan kauhistuttavan syksyiseltä :O, mutta tämän päivän aikana taidettiin saada kesä takaisin :)