10.12.2001 syntyi Harmaakuono Vantaan opaskoirakoululla neljän pennun pentueeseen, ja aloitti opaskoiran vaativan työn toukokuussa 2004 oltuaan ensin hoitoperheessä kasvamassa ja opaskoirakoululla koulutettavana. Tuolloin nuori koira oli energinen, iloinen, vauhdikas meniä. Hepan kävelyvauhti kasvoi uskomattomasti ja välillä siirtymiset olivat aikamoisia singahduksia paikasta toiseen.
Nyt melkein yhdeksän vuotta myöhemmin iloisuus, energisyys on yhä edelleen tallessa. Vauhtiakin piisaa, vaikka kyllä hidastumista/rauhoittumista on iän myötä tullut.
Lauantaina Harmaakuono sai varmasti toivomansa synttärilahjan. Järjestimme opaskoirakerhon puitteissa retken Helsingin koirauimalaan, jossa koirat pääsivät uimaan kolmen koiran ryhmissä. Harmaakuonon energisyys, innokkuus ja hyväkuntoisuus yllätti kaikki. Herra jaksoi pisimpään remuta vedessä, noutaa lelua ja jos sitä sille ei heitetty jätkä päätti haukahtaa kumeasti komentaen :DKoira oli niin innokas, että aloin jo oikeasti huolestua sen jaksamisesta ja kun kutsuin sitä luokseni, kuuluvuus oli hyvin heikko. Ei vaan tullut, hyppäsi altaaseen :D
Lopulta kun tuli ja olin kaulapantaa laittamassa pään yli tyyppi pakitti kohden allasta, mutta alistui kohtaloonsa: allasalueelta suihkuun, suihkusta kuivattavaksi pyyhkeeseen ja föönin alle :D Talo tarjosi herkkutikun, mutta Harmaakuono ei malttanut sitä syödä, söi vasta kotona :D
Olin varma, että vanhus köllii loppupäivän, mutta mitä vielä... olikin erittäin leikkisä ja sosiaalinen. Lelua tuotiin syliin, tökittiin kuonolla, paukutettiin tassulla huomiota kerjäten. Oikeastaan koira vaikutti väsyneemmältä sunnuntai-iltana Siskojen lähdettyä. Luonani oli nimittäin käsityömiitti. Teemana oli mehiläisvahakynttilät. Kaikki halukkaat pääsi tekemään kynttilöitä. Siskojen saapuessa Harmaakuono kulki jokaisen luona lelujaan esitellen ja rapsutuksia hakien. Vietimme kivan iltapäivän yhdeksän naisen pälpättäessä ja kynttilöitä tehdessä. Ja miittiin toki kuuluu SYÖMINEN :D Paistoin joulutorttuja omenahillolla ja Siskot toi jokainen jotain herkkua, ja niitä on vieläkin jäljellä. Onneksi tän päivän Opaskoirakerhon työryhmän kokoontumisessa herkut vähän väheni :D Suunnittelimme tulevan vuoden toimintaa.Ja tässäkin tapaamisessa Harmaakuono otti itselleen kaiken mahdollisen huomion :D Leluja esitellen ja rapsutuksia tahtoen.
Viimeisen kuukauden aikana Harmaakuono on saanut valtavasti kehuja.
On harmaantunut upeasti, on virkeä, iloinen, energinen vanha herra. Turkki tuntuu sileältä, ei vanhan koiran turkin tuntua, ei haise vanhalle koiralle jne... Olen tavattoman onnellinen vallitsevasta tilanteesta ja sydämestä toivon näin jatkuvan mahdollisimman pitkään, että Harmaakuonon elämä pysyy laadukkaana loppuun asti.
Harmaakuono on saanut joulupakettejakin :D Avokki (shoppaili miitin aikana) osti vinkuvan pehmoleijonan ja parilta ihmiseltä on tullut herkkuluita. Pääsee koirakin aattona paketteja avaamaan <3 p="p">T3>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti