Tämä kesä on ollut penkkiurheilijan unelma kaikkine EM-futiksineen, EM-yleisurheilukisoineen ja parhaillaan meneillään olevine Lontoon olympialaisineen. Itse olen penkkiurheillut tosi vähän, vaikka urheilusta pidänkin. Lukiessani ystäväni
blogikirjoitusta
omasta valmistautumisestaan Lontoon paralympialaisiin, tajusin olevan vain neljä viikkoa Lontoon matkaan, ja miten hienoa on päästä paikan päälle katsomaan hänen ja toisen suomalaisen judokan otteluita. Ja siinä kannustuksen määrässä ei ole rajaa ja ääni joutunee koetukselle :D Loppureissu meneekin tod.näk. kähistessä :)
Te jotka olette Lontoossa käyneet, heittäkääs hyviä vinkkejä missä kannattaisi käydä. Matkamme kestää kymmenen päivää, joten siihen mahtuu paljon muutakin kuin kisakatsomossa istumista/huutamista :D Tiedän Lontoossa olevan paljon ilmaisia museoita, taidenäyttelyitä tms, mutta sattuneesta syystä nuo museot eivät oikein aukene meikäläisen silmille. Toki, jos tiedätte museon missä saa koskea, niin vinkatkaa. Ja toki tutustumiskohteen ei tarvitse olla täysin ilmainen, joten maksullisistakin nähtävyyksistä/paikoista vinkit otetaan ilolla vastaan.
Aamulla sitten hyppäsin "viralliseen punnitukseen" ja vaaka toisti kahteen kertaan lukeman 69.6 kiloa, joten pientä hilautumista ylöspäin on tapahtunut. Toisaalta tiedän kehossani olevan nestettä. En siis revi peliverkkareita ja myy mailmaani, jota tuskin kukaan ostaisikaan. Nyt jatketaan tästä ja työnnetään epätoivot ja negatiiviset ajatukset romukoppaan ja uskotaan lujasti siihen mitä olen tekemässä. Sen olen oppinut ettei minun kannata syödä kovinkaan hiilaripitoisesti, sillä nyt iltapalat kun koostuu rahkasta/jogurtista, hedelmistä/marjoista/pähkinöistä, joskus riisikakusta ja ilmakuivatusta kinkusta, levottomat jalat eivät kiusaa minua öisin. Ja siitä olen enemmän kuin onnellinen. Tosin iltapalani on ollut tuon kaltainen jo pitkään, mutta välillä on tullut syödyksi jotain sellaista mikä ei sovi mulle. Ja esim. viime kesänä tai syksynä en osannut yhdistää hiilareita levottomiin jalkoihin. Hiilareita vähensin silloin muista syistä. Huomaan, että haluan olla iltapalan suhteen entistäkin tarkempi. Johtuu varmasti siitä kun olen huomannut miten paljon parempi olo minun on näin.
Nyt on vaan taasen löydettävä se oikea vaihde millä kroppa toimii paremmin. Kävin ostamassa Luontaistuntijalta Fruktolaxia, kuituvalmiste jonka pitäisi auttaa kovaan vatsaan. Siinä varmasti myös yksi syy miksi paino tahtoo hilautua ylöspäin, hitaasti toimiva vatsa. En tiedä minkä verran väitteelleni löytyy todisteaineistoa, mutta käydessä kerran tai kahdesti viikossa isommalla hädällä, panttaantuu tavaraa suoleen painamaan. Ymmärtääkseni "normaalia" vatsan toimintaa on vuorokausittain tapahtuva ulostus.
Joka tapauksessa kokeiltuani tuota Fruktolaxia, postailen kokemuksistani.
Blogini 2v syntymäpäivä lähestyy(9.8.), joten sen kunniaksi otan ilolla vastaan toiveitanne mistä kirjoittaa tänne. Näin blogin kolmas vuosi pyörähtäisi käyntiin entistä mielenkiintosempien kirjoitusten parissa. Ainakin yritys olis kova :D
Että ei muuta kuin juttuvinkkejä/toiveita kehiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti