Olen muutaman ihmisen kanssa puhunut, että voitaisiin opetella virkkaamista, mutta ohjaaminen on jäänyt aina syystä tai toisesta. Joku kerta kokeilin ketjusilmukoita jossain, mutta ei homma silloin oikein auennut. Virkkaus on kuitenkin mielessä kaihertanut. Jos osaan neuloa miksi en voisi oppia virkkaamaankin vasenkätisyydestäni huolimatta.
UUden avustajamme kanssa asia tuli puheeksi, sillä hän on ahkera virkkaamaan ja tekee paljon muitakin käsityöjuttuja. Aamupäiväasiakkaideni ja välipalan jälkeen istahdimme Heman kanssa vieretysti sohvalle virkkuukoukut käsissä. Ensiksi sain tunnustella Heman tekemiä sisustuskoreja trikookuteesta, vertailla paksumpaa ja ohuempaa virkkausjälkeä.
Aloitimme ketjusilmukoista. Minulle tuotti hankaluutta pitää lankaa oikealla etusormella ja koukata koukulla lanka koukulle. Kovin mielelläni käytin sormia apunani. Aluksi tuntui hankalalta tehdä ja tunnustella samanaikaisesti. Silmukan läpivienti sujui myös sormiavusteisesti. Hiljalleen opin käyttämään enemmän ja enemmän koukkua siihen, mutta en täysin päässyt siihen, että silmukan läpivienti menisi vain koukulla.
Aluksi virkkasin tavattoman tiukkaan ja kuului melkoinen narina trikookuteen hangatessa muoviseen virkkuukoukkuun :D Ja olihan se itse virkkauskin aika hankalaa. Kiinteiden silmukoiden teossa edelleen sama, että oli vaikeaa pitää kudetta oikean etusomen päällä ja koukata koukulla kude virkkuulle. En myöskään osannut vetää molempia silmukoita samanaikaisesti vaan vedin ne läpi yksitellen. Varmasti vähän tahtia hidastavaa, mutta ei ilmeisesti virkkausjäljessä näkyvää. Ja ehkäpä vielä joskus luotan itseeni niin paljon ettei koko aikaa tarvitse olla tunnustelemassa. Enhän tunnustele neuloessakaan. Neuloessakaan en muuten osaa pitää lankaa oikealla etusormella kuten ilmeisesti suurin osa tekee. Oikeakätiset tietystikin pitää vasemman käden sormella :)
Ensinmmäinen kiinteäsilmukkakerros sujui todella hitaasti, seuraava jo huomattavasti nopeammin. Välillä jopa huomasin etten ajatellut jokaista liikahdusta käsissäni. Sitten kyllä tuli helposti ajatuskatko ja jäi miettimään missäs sitä nyt oltiinkaan. Sitä tapahtui enemmän ovatko ne nyt sitten puolipylväitä joita virkattiin viralliselta nimeltään. Langankierto, silmukasta läpi, langan kierto, kahden silmukan läpi, langan kierto ja kahden silmukan läpi. Termini saattavat olla vääriäkin :)
Puolipylväs tuntui aikas helpolta, langan kiertoja vain vähän enemmän. Pidin myös virkkausjäljestä millainen siitä tuli. Ja huomasin hetki hetkeltä suoriutuvani nopeammin ja nopeammin. Mukava oli kuulla, että myös käsiala oli tasainen, joten toiveita on minunkin virkata jotain mukavaa. Itse asiassa avokki on jo pidempään toivonut keittiön tuolien päällyksiä, joten ehkäpä siinä mulle trikookudehaaste :)
Iltapäivä meni mukavasti ja nopeasti. Unohdin jopa järkyn väsymykseni, josta olen kärsinyt viimeset pari päivää. Maanantai ja eilinen olivat aivan järkyttäviä eikä tänäaamukaan lupaillut hyvää. Onneksi kuitenkin asiakkaiden myötä ja virkatessani piristyin, ja ennenkaikkea unohdin koko asian. Irtosipa virkkausharjoitusten lopussa hymykin :)
No ehkä hymyjä tuli jo aiemminkin, mutta myös keskittymistä.
Ja tässä vielä virkkausjälki
Nyt illalla piti vielä testata muistanko oppimani ja ilokseni totesin muistavani, joten taisinpa oppia virkkaamaan, tai ainakin virkkauksen perusteita. Paljonhan on mahdollisuuksia, mielikuvitus vain rajana. Nyt kuitenkin harjottelu jatkukoon ja nautitaan uuden oppimisesta. Isot kiitokset Hemalle mahtavasta iltapäivästä! Nyt iltateen jälkeen voin iloisella mielellä kömpiä höyhensaarille, sillä väsy painaa. Se on taas kuitenkin oma tarinansa, joten ei pilata virkkauspostausta moisella ahdistuksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti