Jälleen kerran olen myyty ihanalle treenin jälkeiselle fiilikselle. Marin houkuttelemana lähdin Vidan lauantaiaamun pumppitunnille, joka on ennen spinningiä. Kello soi kahdeksalta ja vapaaehtoisesti nousin ylös ja löysin itseni jumppasalista 9.30 edessäni kaksi eri painoista tankoa, steppilauta, käsipainot, jumppamatto, juomapullo, hikipyyhe ja tietystikin pussukassaan Iphone, jossa Sports Tracker päällä ja sykevyö yllä. Lokakuussa olen edellisen kerran ollut pumpissa eikä musta nyt kyseisen konseptin fania tullut silloin eikä nytkään. Kivaa vaihtelua ja omien rajojensa rikkomista, uskaltautumista ryhmäliikuntatunnille ja kokea onnistumisia. Nytkään en aina ihan kaikissa liikkeissä pysynyt mukana. Olen oppinut esim. että kulmasoutu tehdään selkä paikoillaan ja nyt se olikin suoristettava välillä, jos nyt tajusin yhtään oikein. Ohjaaja Tanja ohjasi kyllä ihan selkeästi, mutta ne eri rytmissä tehtävät jutut tuntui oudoilta. Joo, ymmärsin hitaat nostot ja laskut kolmosilla, mutta esim. soudussa soudettiinkin kolmasti ja selän suoritustus. Terminologia ei ollut tuttua ja siksi varmasti välillä olin vähän hukassa. Uutta oli se, että minua ei hävettänyt moinen. Eikä minua hävettänyt liikkuvissa askelkyykyissäkään etten tehnyt kovin pitkillä askeleilla, koska pelkäsin hukkaavani paikkani ja menettäväni tasapainoni. Normikyykkyjä uskalsin tehdä lokakuuta tehokkaammin. Yläkropan liikkeissä koin olevani enemmän vahvoilla. Ojentajaliikkeet, penkkipunnerrus nosti itseluottamusta. Yllätyin miten hyvin pysyin lankussa vatsalla ja kyljellä. Kylkilankussa ohjaaja korjasi jalan asentoa. Teimme myös vatsarutistuksia vinoin vatsalihaksin, jalan nostoja kohden kattoa ja tunnin alkuvaiheessa maastovetoja.
Ehkä kokemuksen puutteestakin johtuu ettei pumpissa saa itsestään ihan kaikkea tehoa irti. Menee valtavasti energiaa keskittymiseen miten liikkeet tehdään oikein, keskittymiseen ohjauksen kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen, paikkansa säilyttämiseen jne. Ei minusta nytkään tullut pumppifania, mutta vaihtelua ja sitä kautta mukavaa. Kyllä joskus voin mennä uudestaankin, mutta tuskin säännöllistä pumppaajaa minusta tulee. Mari, kysele vaan jatkossakin minua rajoja rikkomaan!
Pumpin jälkeen vauhdilla vaihtamaan spinnukamat ylle ja satulaan. Ohjaaja Tanjan kanssa vaihdoimme muutaman sanan pumpista, mutta nyt olin tutulla alueella spinningpyörän päällä, yes! Nyt joutui seuraamaan ehkä hiukan tarkemmin omaa jaksamistaan, koska se pumppi oli alla. Teimme kolme työosuutta 13 mittaisina. Väleissä kolmen minuutin palautukset joidenka aikana halutessaan saattoi nousta hölkälle halutessaan. Ja minähän halusin :O Mahtavaa haastaa itseään, polkea satulassa, seisten, tehdä kiihdytyksiä, polkea raskaalla vastuksella. Hiki virtasi ja syke sykki korkealla. Kyllä vaan treeni tekee hyvää! Kiitos Tanjalle mahtavista aamutreeneistä pumpista ja spinningistä. Varmasti tavataan tulevaisuudessakin, sillä olen kaavaillut käyväni jatkossa mahdollisimman usein lauantaisin spinnussa ja ehkä joskus kaverin kanssa pumpissakin. Pumppiin en suostu yksin menemään.
Aamulla plendasin smoothieksen mihin laitoin avokilta protskua, maustamatonta jogurttia, persikkaa, puolukoita, chian siemeniä, kaakaojauhetta ja salaatin lehtiä. Tuo energialähde oli kyllä tarpeen ja saunassa oli mukava istua naisjoukolla smoothies- ja vesipullo ulottuvilla. Kotiin päästyä tein koirahieronnan, söin välipalaa, valmistin ruuan ja nukahdin äänikirjan pariin.
Spinningissä keskisyke oli 155, joten turhan kova. Maksimi 178, kalorikulutus 151. Pumpissa kulutus 512 cal, keskisyke 120 ja maksimi 165. Kulutus yhteensä 1063 cal. Pumppi varmasti vähän verotti spinningin kulutusta. Olen joka tapauksessa tyytyväinen. En halua vertailla kenenkään toisen kulutusta tms, mutta keskustelimme Marin kanssa aiheesta ja meillä oli hyvin erilaiset lukemat, sanoisin huomattavan erilaiset. Ikäeroakin toki on reilu kymmenen vuotta, mutta yli 600 ero tuntuu hurjalta. Molemmat ovat sitä mieltä, että syötetyt tiedot on oikein omissa mittareissamme. Jäin kuitenkin miettimään onko tuo Sports Tracker oikeasti miten luotettava, onko minulla siinä jokin häikkä vai treenaammeko vain niin eri intesiteetilla. Ja tämä ei todellakaan ole mikään vertailuasia, vaan pohdintaa suurien erojen syistä.
Viikolla Näkövammaisten keskusliitto ry:n Airut-lehdessä julkaistiin kolumni sokeana kuntosalilla-aiheella. Tekstistä paistaa järkyttävä asennevamma sokeaa kohtaan ja mietinkin onko kirjoittaja todella kokenut tuon. Itsekin olen jännittänyt sokeana julkisella salilla olemista, tunneille osallistumista jne. En kuitenkaan ole kokenut koskaan vastaavaa. Ja nyt Vidalla kokemukset ovat olleet yltiöpositiiviset. Palaan aina sieltä hyväntuulisena, iloisena, onnellisena kotiin. Olen todella iloinen, että syyskuussa kirjoitin Korso-ryhmään halusta päästä spinningiin ja että Janna otti minuun yhteyttä. Siitähän tämä kaikki lähti. Jannan kannustuksella, patistuksella on iso osa. Iso osa on myös onnistuneissa kokemuksissa spinnussa, rollerissa ja pumpissakin. Nyt olen vakavasti harkitsemassa, että tulevana torstaina osallistuisin spinnun ja rollerin lisäksi pilatekseen. Uskallanko vai en, jää nähtäväksi, mutta pyrkimys on kova. Mutta tässä tämä
teksti
Eilenkin vietin tovin Vidalla. Kuten jo aiemmin kirjoitin, olen päättänyt jatkaa Jannan kanssa yhteystyötä, joten istuimme alas ja teimme sopimuksen ja merkkailimme kalenteriin treeniaikoja. Olen todella iloinen yhteistyömme jatkumisesta. Jatkossakin saatte tai joudutte lukemaan pt-treenikuulumisia täällä. Ja toki muitakin liikuntajuttuja, kuten metsässä liikkumisista. Avokin eksymisen jälkeen olemme monen näkevän suusta kuulleet eittei heikolla näöllä saa mennä metsään. Menemme sinne jatkossakin. Eilen muuten tilattiin puhuva kompassi ja ajastin Jenkkilästä. Ajastin ei nyt liity metsässä liikkumiseen mitenkään, mutta joskus jos haluu treenata kahvakuulilla tyyliin 1 min etuheilautus, 1 min pystypunnerrus tms. Tuo aika nyt oli vaan esimerkki siitä mihin ajastinta käytetään. Aika voi olla vaikka 30 sek.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti