torstai 27. marraskuuta 2014

Sykemittari - vihdoinkin minullakin mahdollisuus sellaiseen

Oletko jo kirjoittanut joulupukille, jos mitä toivoit?
Minä kirjoitin tänään - Sports Trackerin sykemittari!
Pääsin nimittäin pari viikkoa sitten testaamaan sellaista. Lenkin keskisyke oli 122 ja maksimi 153. Erilaisia prosenttimerkintöjä en osannut tulkita, mutta joka tapauksessa puhekin toimi sykemittarin ollessa päällä ja jälkikäteen sain helposti em. tiedot. Innostuin asiasta ja olin melkeinpä jo tilaamassa sykemittaria kun joulupukin apulainen vihjaisi, että josko kirjoittaisin joulupukille, joten tein työtä käskettyä. Joulupukin apuri oli tosin hiukan huolissaan siitä, että tietäisin lahjani jo etukäteen, sillä samainen apuri "lähettää" minut huomenna alusasuostoksille. On vissiin saanut tarpeekseen narinoistani tarpeesta ostaa parempia rintaliivejä. Mutta, että nyt minulla on mahdollisuus sykemittariin!!!

Muistan, että olen täällä blogissakin kirjoittanut vuosia sitten, että haluaisin sykemittarin, mutta sokeuteni takia sen pitäisi olla puhuva. Olen pieni kateus sydämessäni lukenut ihmisten erilaisista hyvinvointirannekkeista, gps-rannekkeista yms. Nyt iphoneni mahdollistaa minullekin paljon enemmän asioita, moni asia tulee saavutettavammaksi, joten ehkäpä ei kannata pullikoida hipasunäyttöaikakaudelle. Siihenkin tottuu ja oppii ja esim. Iphonen oma puhetuki on loistava! Olen jo nyt niin onnellinen pelkästä ajatuksesta, että mahdollisesti joulupaketista kääriytyy kauan toivomani ja haluamani sykemittari. Se ei puhu, mutta Iphonen kautta puhuu :O

Onko sinulta kysytty joululahjatoiveita, jos mitä olet toivonut? Minulta ei ole juuri kyselty enkä ole itsekään kysynyt kuin avokilta saamatta oikeastaan vastausta. Huomenna olen menossa ostoksille. Minusta on mukavaa muistaa lähimmäisiäni ja ystäviäni. En kuitenkaan haluaisi ostella turhakkeita vaan jotain millä olisi käyttöäkin. Siksipä joululahjojen ostaminen on välillä vaikeaa. Kaikilla kun on kaikkea ja tavaraa paljon. Käsityöt löydettyäni olen tehnyt paljon lahjoja itse, niin tänäkin vuonna. Lahjojen antaminen ei saa kuitenkaan olla velvollisuus eikä suunnattoman stressin aihe. Kyllä ne annetaan sydämestä, ja koska niin halutaan tehdä.

Useimmiten kysyessä lahjatoiveita aikuiselta, en saa selkeitä vastauksia. Yleensä vastataan, että ei tarvitse mitään, ja ettei tarvitse MINULLE ostaa mitään. Kuitenkin saadusta muistamisesta iloitaan. Itse taidan olla yhtä hankala. En osaa sanoa mitä toivoisin. Nyt toivon sykemittaria, mutta mitä muuta... Ehkä toivomukseni menevät ennemminkin erilaisten kokemusten puolelle tyyliin spinningmaraton, jokin liikuntalajikokeilu, jonkin kädentaidon opettelu tms. ystävien kanssa yhdessä tekemistä. Ja tottahan toki aina käsin tehdyt asiat lämmittävät mieltä. Itse annoin ensinmmäisen kynttiläparin keramiikkaohjaajallemme kiitokseksi kuluneesta syksystä. Minusta tuntuu hyvältä muistaa ystävien ja lähimmäisten lisäksi niitä joidenka kanssa vuoden aikana olen tehnyt yhteistyötä erilaisissa asioissa. Esimerkiksi Soilen myötä olen päässyt tutustumaan keramiikan saloihin ja se on aivan mahtavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti