Intervallitreenin tulokset näkyvät jo kahdessa viikossa - UTUonline - Turun yliopiston verkkolehti
-linkin takaa.
Ja tässä tämä itse artikkeli:
Intervallitreenin tulokset näkyvät jo kahdessa viikossa
Turun yliopistossa tekeillä oleva tutkimus kyseenalaistaa perinteisiä liikuntasuosituksia.
Väitöskirjaa kirjoittava Joonas Eskelinentekee intervalliharjoitusta polkupyörä-
ergometrillä akatemiatutkija Kari
Kalliokosken seuratessa tuloksia
tietokoneelta.
Turun yliopiston akatemiatutkija, dosentti Kari Kalliokosken ja filosofian tohtori Jarna Hannukaisen johtaman tutkijaryhmän alustavat tulokset osoittavat, että intervalliharjoittelulla koehenkilöiden lihasten suorituskyky parani merkittävästi hämmästyttävän vähäisellä treenimäärällä.
Kahden viikon intervalliharjoitusjaksoon kuuluu vain kuusi harjoituskertaa kuntopyörällä, polkupyöräergometrillä. Jokaisella harjoituskerralla koehenkilöt tekevät neljästä kuuteen maksimitehoista 30 sekunnin vetoa, joiden väleissä on neljän minuutin palautumisajat.
Kalliokosken ja Hannukaisen tutkimusryhmä on havainnut, että kahden viikon intervallitreenin aikana lihasten kyky käyttää glukoosia paranee koehenkilöillä useita kymmeniä prosentteja. Lisäksi koehenkilöiden maksimaalinen hapenottokyky parani jopa 10 prosenttia.
Liikunnan teho on merkitsevää, ei vain käytetty aika
Tutkimuksessa vertaillaan intervalliharjoittelulla ja perinteisellä pidempikestoisella rauhallisemmalla liikunnalla saatavia hyötyjä. Rauhallisempaa liikuntaa tekevä ryhmä käyttää harjoitteluun kaksi kertaa enemmän aikaa kuin kovatehoisen harjoittelun ryhmä, mutta kovatehoinen harjoittelu näyttää kehittävän lihasten suorituskykyä kuitenkin enemmän. Tutkimustulokset osaltaan kyseenalaistavat perinteisiä liikuntasuosituksia.‒ Perinteisesti suositellaan pitkäkestoista kevyttä liikuntaa. Tutkimuksemme osaltaan tukee väitteitä siitä, että liikunnan teho on merkitsevää, ei pelkästään liikuntaan käytetty aika, Kalliokoski painottaa.
Kalliokoski arvelee, että uusien tutkimusten myötä liikuntasuositukset tulevat muuttumaan niin, että painotetaan entistä enemmän suoritusten tehoa.
‒ En suosittele, että kävelylenkkien kaltaisesta kevyestä liikunnasta pitäisi siirtyä kokonaan intervalliharjoitteluun. Kunnon kannalta olisi kuitenkin parasta ottaa kovatehoista ja lyhytkestoista treeniä rauhallisemman liikunnan tueksi.
Sekä aloittelevan että kovakuntoisemmankin liikkujan tulisi muistaa monipuolinen liikunta. Tavoitteena meillä kaikilla tulisi tietysti olla päivittäinen liikkuminen, mutta jos on aikaa vaikkapa vain kolmeen liikuntasuoritukseen viikossa, niitä ei kannata tehdä aina samalla tavalla. Yksi voi olla rauhallinen pidempi lenkki, toinen tehokkaampi treeni eli esimerkiksi intervallityyppinen harjoitus ja kolmas lihaskuntoharjoittelua vaikkapa kuntosalilla, Kalliokoski suosittelee.
‒ Esimerkiksi työpaikan viikoittainen sählyvuoro toimii hyvänä tehokkaana intervallityyppisenä treeninä, Kalliokoski jatkaa.
Intervallirääkki on tottumattomalle liian rajua
Kalliokoski esittelee polkupyöräergometrintuloksia. Eskelisen kierroslukumäärä
putosi 30 sekunnin vedon aikana 200:sta
alle 80:aan kierrokseen minuutissa.
‒ Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteinen aerobinen harjoittelu parantaa myös sydänlihaksen kykyä käyttää glukoosia ja sen myötä taloudellistaa sydämen työtä. Siksi tämä uusi löydös voisi antaa viitteitä siitä, että erittäin kovatehoinen intervalliharjoitus on huonokuntoisten sydämelle aluksi liian rankka treeni. Lihakset tykkäävät äkillisestä kovastakin rääkistä, mutta sydän välttämättä ei. Sohvaperunoiden pitäisikin aloittaa harjoittelu hiukan kevyemmin, Kalliokoski kertoo.
Tutkimuksessa paljastui myös tutkijat yllättänyt sivutulos: intervalliharjoitteluun osallistuneiden kolesterolitaso putosi merkittävästi jo kahden viikon tutkimusaikana. Liikunnalla on aina tiedetty olevan vaikutusta kolesteroliin, mutta yllättävää oli se, kuinka nopeasti tehokas treeni alkaa alentaa kolesterolitasoa.
Intervallista toivotaan apua kakkostyypin diabetekseen
Seuraavassa tutkimuksessaan ryhmä aikoo tarkkailla kakkostyypin diabeetikkoja hieman kevennetyllä intervalliharjoittelulla.‒ Tyypin 2 diabeteksessä elimistö kehittää resistenssin insuliinille. Tutkimme seuraavaksi purkaisiko intervalliharjoittelu tätä resistenssia enemmän ja vähemmällä ajankäytöllä kuin perinteinen harjoittelu. Jos näin olisi, se olisi mahtava tulos, kertoo tutkimusryhmän nuorempi jäsen, lääketieteen kandidaatti Joonas Eskelinen, joka kirjoittaa tutkimuksista väitöskirjaa.
Kalliokosken, Hannukaisen ja Eskelisen lisäksi tutkijaryhmän ydinjoukkoon kuuluu toinen väitöskirjaa kirjoittava nuorempi tutkija, lääketieteen kandidaatti Anna Savolainen ja iso joukko Turun yliopiston ja TYKSin tutkijoita sekä yhteistyökumppaneita muista yliopistoista. Tutkimuksen tarkempia tuloksia julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
Teksti ja kuvat: Hannu Aaltonen
***
Olisi mukavaa lukea teidän lukijoiden ajatuksia aiheesta!
Ps: Tämä tyttö on ollut koko päivän enemmän kuin väsynyt ja loman jälkeen liikunnan aloittaminen on ollut takkuisaa, mutta eiköhän tämä tästä. Tuntuu vaan ettei kellojen siirto kesäaikaan yhtään helpottanut elämää. Nyt kuitenkin pää tyynyyn, toivottavasti uni tulee ja väsymys menee pois.
Ps: Ne jotka odottavat lomapostausta, tiedoksi, kyllä sellainen on vielä tulossa. Olen vähän sen kirjoittamista jo alotellutkin. Kuviin olen saanut kuvailut. Lisäks tekeillä on shoppailujen esittelypostaus.
Heheeh, ketä kiinnostaa???
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti