Kuukausi sitten täällä blogissani oli arvonta, jonka myötä sain lukijoiltani aihetoivomuksia mistä kirjoittaa. Hiilarihirmu pyysi minua katsomaan tulevaisuuteen, millainen olen viiden vuoden kuluttua, miten muuttunut, mikä elämäntilanteeni. Tänään (lue to 25.8.) olin yliopistolla Kaisa Jaakkolan yleisöluennolla hormonidieetistä. Hän on julkaissut nyt elokuussa kirjan aiheesta ja luento pohjautui osaltaan kirjaan. Kaisa aloitti illan esittämällä kysymyksen ”millaisessa elämäntilanteessa haluat olla viiden vuoden kuluttua?” Hän kannusti unelmoimaan ja ajattelemaan asiaa, joten ehkä nyt on oiva hetki tarttua tähän Hiilarihirmun antamaan aiheeseen.
Viiden vuoden päästä olen 38-vuotias 10-15 kiloa hoikempi. Olen löytänyt oikean ruokavalion mikä sopii juuri minulle ja kropalleni. Syön pääasiassa luomua ja lisäaineettomia vaihtoehtoja. Liikun monipuolisesti ja nautin elämästä. Tuolloin Harmaakuonoa ei varmastikaan enään ole, ellei herra viettele vuosia eläkepäiviään. Realistista kuitenkin on, että tuo rakas nelitassu kirmailee koirien taivaassa. Joka tapauksessa tuolloin viiden vuoden päästä minulla on uusi opaskoira, on ollut jo 2-3 vuotta, joten ehkäpä yhteistyö sen kanssa alkaa jo sujumaan ja voimme nauttia pitkistä reippaista lenkeistä.
Osastoon unelma kuuluu varmasti ettei kuulo-ongelmat minua vaivaisi, että tuo otoskleroosi viettelisi hiljaiseloa korvissani ja tarvittavat leikkaukset olisi ohi loppuelämäksi. Kuulo on minulle niin tärkeä etten voi edes ajatella miten sen puute minut murentaisi, joten viiden vuoden päästä sellaista vaihtoehtoa ei ole, jos yhtään asiaan pystyn itse uskollani vaikuttamaan :D
Yritykseni voi hyvin ja asiakaskunta on vakiintunut, olen kenties lisäkouluttautunut alallani. Nyt en pitäisi ihmeenä sitäkään, että olisin opiskellut ravitsemusasioita, sillä ne kiinnostavat vahvasti ja näiden elämäntapamuutoksien pyörteissä on varmastikin pysyvämpikin kiinnostuksen aihe. Kirjoitan tuolloinkin blogia elämästäni ja silloisista elämäntavoista toivottavasti myös muita kannustaen löytämään terveellisen ja laadukkaan elämän. Toivottavasti tuolloin kirjallinen ilmaisuni on parantunut ja tekstit syvällisempiä ja sisällökkäämpiä.
Olen mennyt naimisiin tuon rakkaan avokin kanssa, joten minusta on tullut vaimo. Elämme onnellisina. En tiedä onko meillä lasta vai ei. Tuolloin alkaa kuitenkin olla viimeistään päätöksien aika haluaako jälkikasvua vai ei. Maaginen 40v alkaa olla jo huhuilemassa ovella. Lapsi varmasti muuttaa paljon elämää, sen arvoja ja miten elää ja toimii. On niitä tarkan pohdinnan asioita.
Ja viiden vuoden päästä kaivan tämän kirjoituksen esille ja katson miten ennustajaeukon oikein on käynyt :D Onko mitkä asiat toteutuneet hyvin, loistavasti vai ei olleskaan. Mihin lie tämä elämä heitteleekään. Joka tapauksessa kilot kariskoon tästä kropasta jo lähitulevaisuudessa. Hyvinvointi lisääntykööt päiväpäivältä ja otetaan vastaan elämän haasteet.
Kuulostaa hienolta ja osittain samalta kuin mitä voisin itsellenikin asettaa tavoitteeksi. Esimerkiksi kuuloasia, ja muitakin vakavia terveyasioita on ehkä ja todennäköisesti tulossa kohdalleni. Ensi talvena menen sisäkorvaistute-leikkaukseen, kohteena oikea korva. Sinulle kuuloaisti on toki vieä tärkeämpi.
VastaaPoistahyvinvointi lisääntyköön... Hyvä näitä on pohtia.
Kuulostaapa hurjalta "sisäkorvaistute". Toivottavasti saat siitä avun Sorvatar. Itse jonotan otoskleroosileikkaukseen, joka toivottavasti on tämän syksyn aikana.
VastaaPoistaKyllähän elämässä pitää tavotteita olla hyvinvointiin liittyen ja niitä unelmia helpottamaan tavotteiden täyttymistä.
Hienolta tulevaisuutesi kuulostaa! Pitäisi ehkä itsekin alkaa miettiä hieman tulevaisuutta ja kokeilla omia ennustajantaitoja. :)
VastaaPoistaIhana kirjoitus :):) Uskotaan vakaasti, että kuulosi ei heikkene ja että unelmasi muutoinkin saisivat pitkälti toteutua :)
VastaaPoistaMinullakin tuo korvan perussairaus on otoskleroosi ja olen leikkauksen avulla saanut täysin normaalikuulon vasempaan korvaani. Oikean kanssa säädetään. Onnea sinulle paljon. Onneksi elämme tätä aikaa, että tuollekin sairaudelle voidaan paljon tehdä. Viiden vuoden päästä taas tuota kirjoitusta lukemaan.
VastaaPoista