tag:blogger.com,1999:blog-4682528844236430226.post7536254750791128437..comments2023-05-25T12:05:31.824+03:00Comments on Endorfiinista voimaa: HAND-I-HAND-IKAPP-päivässäHeidihttp://www.blogger.com/profile/11715616041021648028noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-4682528844236430226.post-13829328203131154612014-02-04T15:22:45.871+02:002014-02-04T15:22:45.871+02:00Voisitko olla yhteydessä, olemme järjestämässä tee...Voisitko olla yhteydessä, olemme järjestämässä teemavikon viikko 12 (2014) koulussamme Helsinge skola, ja teemana meillä on suvaitsevaisuus.<br />Olisimme kiinnostuneita mahdollisesta vierailusta, kuten hand-i-hand-ikapp-päivänä Sökövikenissä.<br /><br />T. Milla Holm<br />milla.holm@eduvantaa.fiAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4682528844236430226.post-23942640497489258922014-02-04T15:20:28.025+02:002014-02-04T15:20:28.025+02:00Hei!
Hei!<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4682528844236430226.post-76449084874537173532013-11-09T13:08:54.723+02:002013-11-09T13:08:54.723+02:00Vaikea sanoa. Näkövammaisen kanssa kommunikoinnin ...Vaikea sanoa. Näkövammaisen kanssa kommunikoinnin aloittaminen tuntuu monesta hankalalta, koska ei saa katsekontaktia. Kuuleepa välillä kommentteja siitä miten on ylpeä kun ei vastaa katseeseen. Mutta kyllä ehkä näkö- ja kuulovamma on ehkä helpompia kohdata kuin esimerkiksi kehitysvammainen, joka puhuu kenties hyvin kummallisesti samoja asioita toistaen, tai liikuntavammainen, jonka liikkuminen on kömpelöä. Ei oikein tiedetä miten pitäisi kohdata, miten suhtautua. Olen aina sanonut ihmisille, että suhtaudu niin kuin muihinkin ihmisiin. Tottakai vamma on huomioitava silloin kun se on tarpeen. Pyörätuolissa olevaa ei voi laittaa liukuportaisiin tai kehitysvammaista (riippuu tietysti vamman tasosta) yksin johonkin missä hän ei pärjää.<br /><br />Kaikenkaikkiaan se on niin ihmisestä kiinni miten vammaisuuteen ja erilaisuuteen suhtautuu. Varmasti edelleen työsarkaa riittää ihmisten asenteiden kasvattamisessa meillä vammaisilla ja vammaisten kanssa tekemisissä olevilla. Ja ihmisten olisi hyvä muistaa, että useasti vammainen ihminen voi elää hyvää ja onnellista elämää. Jyväskylän koululta muistan hyvin miten monivammaiset oppilaat osasivat iloita asioista mitä oppivat. Eräskin autistinen, sokea, cp-vammainen poika oppi petaamaan oman petinsä ja riemu oli rajaton. Tai kun joku oppi jonkin laulun sanat, syömään veitsellä ja haarukalla, tai miten eräskin tyttö nautti korikeinussa keinumisesta ja musiikin kuuntelusta. Hän lauleli ja "mörähteli" onnellisena. Mutta auta armias kun raivarivaihde iski päälle. Se oli pelottavaa!!! Siinä oppi miten tärkeää monelle kehitysvammaiselle on esim. päivän rutiinit.<br /><br />Ohhoh, nyt meinaa mopo karata käsistä, tästä kommentistahan tuli pitkä kuin mikä... Heidihttps://www.blogger.com/profile/11715616041021648028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4682528844236430226.post-20315399924725614152013-11-09T10:48:51.826+02:002013-11-09T10:48:51.826+02:00Juuri tuollaiset tapahtumat kyllä lisäävät ymmärry...Juuri tuollaiset tapahtumat kyllä lisäävät ymmärrystä ja laajentavat nuorien ihmiskuvaa. Kovin harva aikuinenkaan valitettavasti ymmärtää vammaisuutta. Näkö- ja kuulovammat ovat ehkä? tiedostetuimpia, mitä olet mieltä? Mutta kaikenlaiset fyysiset poikkeavuudet ja henkinen kehitysvammaisuus on edelleenkin aika kauhistuttavia monelle, varsinkin jos kyseessä oleva henkilö ei ole esteettisesti kaunis.iivehttps://www.blogger.com/profile/04535183729324804599noreply@blogger.com